Sivut

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Edullisen loistoyhtiön metsästys osa 2


Kasvavan osinkotuoton metsästys! Kuva: investmentruth.com
Edullisen loistoyhtiön metsästys jatkuu! Niille, jotka eivät vielä ole tutustunut kirjoituksen ensimmäiseen osaan kerrottakoon, että tarkoituksenani on löytää seurantalistalleni uusi, tiukat laatukriteerit täyttävä yritys. Etsintä aloitettiin S&P 500 Dividend Aristocrats- listalta, joka sisältää 51 osinkoaan vähintään 25 vuotta peräkkäin nostanutta yritystä. Harvensin joukkoa ensin kahteen kymmeneen yritykseen perustuen osinkotuottoon, jonka jälkeen valitsin jäljelle jääneistä kymmenen parasta kohdetta alhaisimman payout-ration perusteella. Listalta löytyi muutama jo entuudestaan tuttu nimi, mutta ainakin puolet yrityksistä olivat minulle ns. hepreaa.

Tuloksen ja liikevaihdon kasvu

Yksi tärkeimmistä kriteereistä buy- and -hold sijoitukselle on jatkuva kasvu. Lyhyellä aikavälillä myös kasvamattomat yritykset voivat olla hyviä sijoituksia, mutta ilman liikevaihdon ja tuloksen kasvua on yrityksen mahdotonta olla hyvä sijoituskohde pitkällä tähtäimellä.

Kasvun merkitystä voidaan miettiä yrityksen arvostuksen näkökannalta. Yrityksen arvo voidaan laskea useiden eri asioiden perusteelle. Yksi yleisimmistä tavoista on diskontata kaikki tulevaisuuden voitot nykyhetkeen, joka vastaa myös yrityksen nykyarvoa. Ymmärrettävästi mitä suuremmat ovat yrityksen tulevat voitot ja mitä nopeammin ne kasvavat vaikuttavat ne positiivisesti yrityksen arvostukseen. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, niin antaa se osviittaa siitä, mitä yrityksen kasvu voi olla tulevaisuudessa. Edeltävä pitää paikkansa varsinkin sellaisten yritysten kohdalla, joilla on kestävä kilpailuetu tai liiketoimintaa ympäröivä syvä vallihauta. Edeltävien seikkojen vuoksi pidän tärkeänä tutustua yrityksien historialliseen kasvuun ja sen nopeuteen.

Olen asettanut tuloksen ja liikevaihdon kasvun tavoiterajat korkeiksi. Tuloskasvun testi asettaa riman 10 prosentin vuosittaiseen kasvun vaatimukseen. Liikevaihdon kohdalla vaatimus on asetettu 5 prosentin vuotuiseen kasvuvauhtiin. Lisäksi tuloksen kasvun täytyy ylittää liikevaihdon kasvu. Muuten liikevaihdon kasvattaminen on täysin kannattamatonta ja sijoittajien varojen haaskausta.



Tavoitearvoja eivät täytä 3M, ITW, Pitney Bowes ja Sysco. Muista yrityksistä Walgreen ja Medtronic selviytyvät juuri ja juuri jatkoon. On kuitenkin huomattavaa, että rajat on asetettu todella korkeiksi, joten myös edellä mainitut voivat olla todella hyviä yrityksiä. Esimerkiksi 3M on tunnettu innovatiivisuudestaan, joten kuka tietää voisiko sen tulevaisuuden kasvu olla jatkossa jopa suurempi. Muista yrityksistä minulla ei ole hirveästi tietoa, joten mikäli joku lukijoista on jo tutustunut näihin yrityksiin, niin ottaisin mielelläni vastaan kommentteja yrityksiin liittyen.

Oman pääoman tuotto

Liikevaihdon ja tuloksen kasvu on kriittinen yhtiön menestymiselle tulevaisuudessa. Toisaalta pelkkä kasvu ei riitä tekemään yhtiöstä hyvää sijoituskohdetta, mikäli kasvu ei ole kannattavaa. Täten yhtiöt, joiden oman pääoman tuotto on matalampi kuin sijoittajien tuottovaatimus eivät lisää sijoittajille arvoa kasvaessaan. Parhaiten asiaa voidaan valaista EVA-mallin, eli Economic Value Added, esimerkin avulla. Otetaan esimerkiksi yhtiö, jonka oman pääoman tuoton (ROE) ennustetaan olevan tulevaisuudessa 10 prosenttia vuosittain. Sijoittajien tuottovaatimus on yrityksen kohdalla 11%. Tällöin yrityksen tekemä vuosittainen taloudellinen lisäarvo on: EVA = ROE % - Tuottovaatimus -> 10 % - 11% = -1 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritys kasvaessaan vain tuhoaa sijoittajien varallisuutta. Esimerkkiyrityksen pitäisikin laittaa kasvupanostukset jäihin ja maksaa tulos osinkoina ulos yrityksestä sijoittajille.

Edellä mainittua voidaan havainnoida vielä parin esimerkin kautta, miten yrityksen arvo muuttuu kun kasvuprosenttia muutetaan. Oletetaan, että yrityksen taseen oma pääoma on vuoden lopussa 100 euroa osakkeelta. Yrityksen vuosittaiset kasvuprosentit tästä ikuisuuteen ovat 0, 3 ja 6. Tällöin yrityksen arvo on eri kasvuprosenteilla seuraava:

Yrityksen arvo = Omapääoma + (EVA * Oma pääoma * (1+g)) / (r - g) * 1 / (1 + r)

EVA = (ROE - tuottovaatimus) = 0,10 - 0,11 = -0,01
 

0% kasvu: 100 + (-0,01 * 100 * 1) / (0,11 - 0) * 1/(1 + 0,11) = 91,8

3% kasvu: 100 + (-0,01 * 100 * 1,03) / (0,11 - 0,03) * 1/(1 + 0,11) = 88,4

6% kasvu: 100 + (-0,01 * 100 * 1,06) / (0,11 - 0,06) * 1/(1 + 0,11) = 80,9


Esimerkeistä huomataan, että koska yrityksen ROE% on matalampi kuin sijoittajien tuottovaatimus, niin tuloksen kasvattaminen vain tuhoaa omistaja-arvoa. Korkean oman pääoman tuoton yrityksillä tilanne on aivan päin vastainen. Otetaan esimerkiksi yritys, jonka ROE% on 20, tuottovaatimus edelleen 11% ja taseen oma pääoma 100. Tällöin tuloksen kasvattaminen vaikuttaa seuraavasti yrityksen arvoon:


EVA = (ROE - tuottovaatimus) = 0,2 - 0,11 = 0,09


0% kasvu: 100 + (0,09 * 100 * 1) / (0,11 - 0) * 1/(1 + 0,11) = 173,7

3% kasvu: 100 + (0,09 * 100 * 1,03) / (0,11 - 0,03) * 1/(1 + 0,11) = 204,4

6% kasvu: 100 + (0,09 * 100 * 1,06) / (0,11 - 0,06) * 1/(1 + 0,11) = 271,9

Eli mikäli yritys pystyy kasvattamaan tulostaan ja samalla säilyttämään kannattavuutensa, joka on yli sijoittajien tuottovaatimuksen, tekee yritys hyvää keskittyessään kasvuun. Huomattavaa on, että sijoittajan oma tuottovaatimus määrittelee mikä yritys on hyvä sijoituskohde. Oman pääoman tuottovaatimuksen määrittelemiseen on useita eri tapoja. Tavoista ehkä eniten käytetty on ns. CAP-malli, jonka avulla voidaan laskea osakkeen tuottovaatimus perustuen osakkeen hinnan heiluntaan markkinoihin nähden ja riskittömään korkokantaan. CAP-mallin tuottovaatimus voidaan laskea seuraavan yhtälön perusteella:

E(r) = Rf + β * (Rm - Rf), jossa
  1. Rf tarkoittaa riskitöntä tuottoa, eli periaatteessa valtiolainoista saatavaa tuottoa.
  2. β-kerroin, tarkoittaa kuinka paljon yrityksen osakekurssi muuttuu suhteessa markkinoiden yleismutokseen. Esim. osake, jonka kurssi muuttuu enemmän kuin yleisindeksi saa β-kertoimeksi yli 1. Vastakohtaisesti osake, jonka kurssi muuttuu indeksiä vähemmän saa β-kertoimeksi yli 1.
  3. Rm tarkoittaa markkinoiden pitkäaikaista tuottoa.
  4. Rm - Rf tarkoittaa markkinoiden riskipreemiota, eli tuoton määrää jonka sijoittajat haluavat yli riskittömän korkotason.
Itse en käytä koskaan CAP-mallia oman tuottovaatimukseni laskemiseen, vaan käytän kiinteää 12%:n tuottovaatimusta. Tuottovaatimukseni on kiinteä, koska en perusta riskin määritelmää kurssien heilumiseen. Minulle on aivan sama heiluuko loistavan yrityksen kurssi enemmän vai vähemmän kuin mitä indeksi heiluu. Minua kiiinnostaa määrittää, että onko 1) yhtiö laadukas ja onko sen 2) arvostustaso kohtuullinen. Todennäköisesti korkea kurssiheilunta, eli β-kerroin, antaa paremmat mahdollisuudet ostaa laatua halvalla, kun kurssit laskevat yleisesti. Lisäksi kurssiheilunta mahdollistaa yrityksen myymisen (harvemmin) todellista hintaa korkeammalla tasolla.

Mutta takaisin yrityksien arviointiin. Konservatiivisen arvioinnin ja turvamarginaalia ajatellen vaadin uudelta sijoituslistan osakkeelta vähintään 15 %:n ROE- taso. Lasken usein ROE-tason 10 vuoden keskiarvona, jolloin yhdelle vuodelle ei tule liikaa painoarvoa. En voisi koskaan olettaa yrityksen nykyisen hyvän kannattavuuden jatkuvan myös tulevaisuudessa, jos kannattavuudesta ei ole minkäänlaista historiallista todistetta. Alhaalla olevassa taulukossa olenkin verrannut yritysten nykyhetken oman pääoman tuottoa 10 vuoden historialliseen ROE%- keskiarvoon.


Yrityksistä testin läpäisevät kaikki muut paitsi Archer-Daniels-Midland, jonka ROE ylittää täpärästi tuottovaatimukseni, mutta ei anna turvamarginaalia. Muista yrityksistä Aflac, Target ja Walgreen menevät jatkoon rimaa hipoen, Exxonin ja Medtronicin selvitessä kirkkaasti testistä. Näin ollen meillä on viisi kandidaattia jäljellä mahdolliseksi uudeksi seurantalistan jäseneksi ja sijoituskohteeksi.

Lopuksi

Koska Medtronic on jo seurantalistallani en aio tutustua yhtiöön sen tarkemmin tässä yhteydessä. Seurantalistallani on myös kolme muuta Targetin kanssa kilpailevaa yritystä (Walmart, Costco & Tesco), joten en halua enää lisätä vähittäiskauppojen määrää listallani. En myöskään näe, että Target olisi parempi yhtiö kuin Walmart tai Tesco, joten yhtiöön lisääminen listalle ei olisi perusteltua.

Täten jäljelle jäävät Exxon, Walgreen ja Aflac. Huomioitavaa on, että tässä vaiheessa emme ole vielä edes tutustuneet, mitä jäljelle jääneet yhtiöt tekevät tai millä liiketoiminta-alueella ne toimivat. Meillä ei ole myöskään tarkkaa kuvaa yhtiöiden arvostuksesta, muun kuin korkean osinkotuoton perusteella tehdyn screenauksen lisäksi. Ensi kirjoituksessa esittelenkin yhtiöiden (tai yhtiön) liiketoimintaa ja historianlukuja sekä otan kantaa niiden arvostustasoihin.



lauantai 28. heinäkuuta 2012

Ei aktiivisille rahastoille!


Warren Graham ei sijoita aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin. Piste.

Yllä oleva saattaa kuulostaa radikaalilta julistukselta, mutta antakaa minun avata hieman kantaani. Ensinnäkin kantani johtuu suurimmaksi osaksi valitsemastani strategiasta. Haluan kasvattaa itse osinkopuuni, joka kasvaa vuosittain isommaksi ja tuuheammaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että salkkuni osakkeiden tulisi yhdessä maksaa minulle vuodesta toiseen aina vain suurempaa osinkovirtaa. Voisin tietysti rakentaa tasaisesti tuottavan portfolion rahastojen tuotto-osuuksilla, mutta silloin minun pitäisi maksaa enemmän veroa saamistani tuotoista (tuotto-osuudet verotetaan korkeammin kuin osingot), enkä halua rikastuttaa verottajaa enemmän kuin on pakollista. Muutenkin suora sijoittaminen osakkeisiin antaa älyllistä haastetta ja pitää mielen virkeänä. Onko se absoluuttisesti kannattavaa? En tiedä, koska tähän kysymykseen en voi lyhyen sijoittajauran vuoksi vielä vastata.

Aktiivisen rahaston kulut ja vaadittu ylituotto

Toinen ja suuri syy miksi en ropojani laita aktiivisiin rahastoihin on, että en usko aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla olevan suuri todennäköisyys voittaa markkinoiden keskimääräinen tuotto tai yltää edes samaan mitä markkinat yleisesti tuottavat. Suurin syy miksi aktiivisesti hoidetut rahastot eivät todennäköisesti tule pärjäämään keskimääräiselle markkinatuotoille perustuvat pitkälti rahastojen sijoittajilta perimille palkkioille ja kuluille.

Aktiivisen rahaston pyörittämisestä aiheutuu usein muun muassa seuraavia kuluja sijoittajalle.
  1. Hallinnointipalkkio
  2. Kaupankäyntikulut
  3. Merkintäpalkkio
  4. Lunastuspalkkio
  5. Tuottosidonnainen palkkio
  6. (Säilytyspalkkio)
Kulujen vaikutusta sijoittamisen tulokseen ei voida aliarvioida. Väitettä voidaan havannoida seuraavan esimerkin avulla. Esimerkissä lasketaan erään suomalaisen pankin Suomi-rahaston tietojen perusteella paljonko rahaston pitäisi tuottaa markkinoita enemmän, että se saavuttaisi keskimääräisen markkinatuoton. Muodostetaan laskutoimitus seuraavien lukujen perusteelle.
  1. Ter- luku 1,83%
  2. Kaupankäyntikulut 0,3%
  3. Markkinatuotto 9%
Kaupankäyntikulut ovat kirjoittajan oma arvio, koska rahasto ei ilmoita niitä rahastotietoesitteessään. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys - ei niin tee juuri mikään muukaan rahastoja tarjoava yritys.

Muodostetaan seuraavaksi kaava, jonka perusteella voidaan laskea paljonko aktiivisen rahaston pitää tuottaa saavuttaakseen markkinatuoton.

X = Rahaston vaadittu tuotto yli markkinoiden

(X * Markkinatuotto) - TER-luku - Kaupankäyntikulut = Markkinatuotto

-> X = (Markkinatuotto + TER-luku + Kaupankäyntikulut) / Markkinatuotto

X = (9% + 1,83% + 0,3%) / (9%)

X = 1,24

Suomeksi sanottuna esimerkin Suomirahaston pitäisi siis tuottaa noin 24%:a paremmin vuodessa kuin markkinat, jotta rahasto pääsisi edes break-even tulokseen markkinatuoton kanssa! Eli jos markkinat tuottavat 9%, niin rahaston pitäisi tuottaa (1,24 * 9%) 11,1%, joka nopean laskutoimituksen mukaan vastaa 2,11% prosentin ylituottoa vuosittain verrattuna markkinoihin keskimäärin. Ottaen huomioon, että laskelmassa ei otettu huomioon edes merkintäpalkkiota tai lunastuspalkkioita, jotka ovat tämän rahaston kohdalla 2%:a merkinnän yhteydessä ja 2%:a lunastettaessa sijoitetut varat, olisi vaadittu ylituotto markkinoihin nähden vielä isompi. Asetankin kysymyksen: Kuka uskoo, että pankeilla, ja varsinkin kivijalka pankeilla, on töissä sellaisia salkunhoitajia, jotka pystyvät lyömään markkinat vuodesta toiseen vaaditulla marginaalilla?

ETF verrattuna aktiiviseen rahastoon

Nyt jotkut argumentoivat, että eihän indeksiin voi sijoittaa suoraan, joten myös ETF:sta tai indeksi rahastoista muodostuu kuluja maksettavaksi sijoittajalle. No testataan miten kävisi, jos sijoittaja laittaisi rahansa OMXH 25 Suomi ETF- rahastoon verrattuna edellä esitettyyn pankin Suomi-rahastoon. Tällä kertaa merkintä- ja lunastuspalkkioita ei annata Suomirahastolle anteeksi, joten ne otetaan laskuissa huomioon. Tällöin on reilua, että ETF: n ostamisesta otetaan myös kulut huomioon. Oletetaan, että sijoittaja on Nordnetin asiakas, jolle osakekaupat maksavat 7 euroa kappale, mutta arvopapereiden säilytys on hänelle ilmainen. Määritellään molempien sijoituskohteiden pitoajaksi 7 vuotta ja sijoitettavaksi summaksi 20 000 euroa.Veroja ei oteta huomioon laskelmissa.

OMXH 25 ETF:n kulut ovat seuraavanlaiset:
  1. TER-luku 0,17%
  2. Kaupankäyntikulut 0,05%
  3. Markkinatuotto 9%

Millaista ylituottoa rahaston pitäisi tuottaa suhteessa ETF:ään, jotta sen korkeammat kustannukset olisivat perusteltavat?

ETF:n arvo seitsemän vuoden päästä voidaan laskea seuraavasti:

(Markkinatuotto - hallinnointipalkkio -kaupankäyntipalkkio) ^ 7 vuotta * (sijoitettusumma - välityspalkkio osto) - välityspalkkio myynti = Loppusumma 7 vuoden päästä

(1,09-0,0017-0,0005)^7 * (20 000 - 7) -  7 = 36 028 €

Suomi-rahaston loppusumma pitää siis vähintään olla seitsemän vuoden päästä 36 028 euroa. Vaadittu tuottoprosentti voidaan laskea seuraavasti:

((Vaadittu tuotto% - hallinnointipalkkio - kaupankäyntipalkkiot) ^ 7 vuotta * (sijoitettusumma * (1 - merkintäpalkkio)) * (1 - lunastuspalkkio) = 36 028€

((X-0,0183-0,003)^7 * (20 000 * 0,98)) * 0,98 = 36 028 €

X = 1,1153

Eli Suomi-rahaston pitäisi tuottaa vuosittain noin 2,5 prosenttia enemmän kuin mitä vastaava Suomeen passiivisesti sijoittava ETF- rahasto tuottaa. Kaksi ja puoli prosenttia saattaa aluksi kuulostaa pieneltä, mutta seitsemän vuoden aikana se muodostaa huomattavan ison eron esim. sijoituksia välillä. Seitsemän vuoden aikana 2,5% tuotolla sijoitus kasvaa lähes 20 prosenttia suuremmaksi, joten ero on merkittävä.Ainakin itse olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos voisin saavuttaa vastaavan tuottoeron vertailuindeksiin nähden.

Yhteenveto

En ole ollenkaan varma, että pystyn omalla sijoitustoiminnalla lyömään markkinat. Ainoa asia, johon voin vaikuttaa on se, että valitsemani osakkeet sopivat omaan strategiaani. Tottakai pyrin löytämään ali-arvostettuja loistavien yritysten osakkeita, mutta tiedostan tehtävän haasteellisuuden. Mikäli häviän indeksille, ei se tule kaatamaan maailmaani. Tulen oppimaan matkalla paljon ympäröivästä maailmasta ja ainakin voin toteutaa vapaasti valitsemaani linjaa, jolla pyrin saavuttamaan tavoitteeni.

Toisaalta, suomalaisten (tai kansainvälisten) pankkien aktiivisten rahastojen kanssa olisin todella tarkkana. Jos suomalaisilla pankeilla olisi töissä Warren Buffettin, Peter Lynchin tai Walter Schlossin kaltaisia poikkeuksellisia salkunhoitajia, niin antaisin rahani mielelläni heidän hoidettavakseen. Lisäksi voisin suositella äidilleni ja mummollenikin näitä rahastoja kirkkain silmin. Mutta tosiasiassa pankkien salkunhoitajat eivät taida kuitenkaan olla ihan edellä mainittuihin legendoihin verrattavissa. Täten suosittelenkin henkilöille, jotka eivät ole itse kiinnostuneita uhraamaan aikaa sijoittamiselle, tutustumaan pankin rahastojen sijaan ETF- ja indeksirahastovalikoimiin, joilla voi sijoittaa rahansa tehokkaasti ympäri maailmaa. Tutustumisen voi aloittaa vaikka muun muassa täältä ja täältä.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Fortumin arvostuksesta

Horjuuko Fortumin torni jo uhkaavasti Keilaniemessa? Kuva: HS
 Fortumin osakkeen kurssi on jatkanut voimakasta alaspäin luistelua maaliskuun alun yli 19 euron noteerauksesta tämän päivän kurssipohjiin 12,81. Kurssinotkahdus on varmasti seurausta sekä liiketoiminnan tuloksen odotettua huonommasta tasosta että ympäri Eurooppaa vallitsevasta talouden epävarmuudesta. Liiketoiminnalliset ongelmat ovat olleet pääasiassa ulkoisia, kuten korkeat vesivarannot ja alhainen sähkönhinta. Myös Venäjän liiketoiminnan haasteet ja Suomen valtio omistajakumppanina antavat oman lisämausteensa keitokseen. Kaiken tämän lisäksi oman lusikkansa soppaan laittoi vielä UBS, joka leikkasi Fortumin osakkeen tavoitehintaa 17,5 eurosta 11 euroon, jonka jälkeen osake on tullut "viiva suoraan" alas. Mutta unohdetaan hetkeksi Fortumin tämän hetken ongelmat sekä haasteet.  Niitä onkin jo pyöritelty ihan tarpeeksi mm. valtamediassa ilman, että kukaan olisi ottanut kantaa Fortumin vallitsevaan arvostustasoon tai mitä tulevaisuuden odotuksia osakkeen hinta pitää tällä hetkellä sisällään.

Fortumin liiketoiminta lyhyesti lukuina

Fortumin liiketoiminnan kehitys on ollut tasaista vuodesta 2004 lähtien, jolloin Neste aloitti oman taipeleensa ilman valtioveljeään. Erosta lähtien yhtiö on takonut tasaisen tappavaa tulosta ja kassavirtaa, jonka se on jakanut ulos sijoittajille keskimäärin 67%:n payout-ratiolla. Kannattavuus on ollut hyvällä mallilla, josta kertoo tasainen oman pääoman tuoton kehitys ja taso. Myös EBIT% on liikkunut kapeassa vaihteluvälissä, joka kertoo omaa kieltään liiketoiminnan tasaisuudesta. Hieman huolestuttavaa on tosin, että myynnin kasvu ei ole heijastunut täysmääräisesti tuloksen kasvuun. Edellä mainitusta ja Venäjän investointi ohjelmasta johtuen myös osinko on jämähtänyt euroon per osake, mikä ei ole optimaalinen tilanne osinkosijoittajan kannalta.



Vuosi ROE% EBIT% EPS Osinko Osinko/EPS Sales OCF
2004 18,2 % 31,2 % 1,48 0,58 39 % 3835 1232
2005 13,5 % 34,7 % 1,55 1,12 72 % 3877 1271
2006 14,4 % 32,4 % 1,22 1,26 103 % 4491 1151
2007 19,1 % 41,2 % 1,74 1,35 78 % 4479 1670
2008 18,7 % 34,8 % 1,74 1 57 % 5636 2002
2009 16,0 % 32,8 % 1,48 1 68 % 5435 2264
2010 15,7 % 27,1 % 1,46 1 68 % 6296 1437
2011 19,7 % 39,0 % 1,99 1 50 % 6161 1613
Average 16,9 % 34,1 % 1,58
67 %

Peak 19,7 % 41,2 % 1,99
103 %

Low 8,3 % 27,1 % 1,22
39 %



Fortumin arvostus


Millä luvuilla ja oletuksilla Fortumin nykykurssi olisi sitten perusteltavissa? Aloitetaan arvostuksen määrittäminen arvioimalla yrityksen kestävää EPS tasoa ja sitä kautta normalisoitua P/E-lukua. 
Fortumin EPS on kahdeksan vuoden aikana ollut keskimäärin 1,58, jonka voidaan olettaa olevan melko konservattivinen arvio myös tulevaisuuden syklin yli olevasta normalisoidusta tuloksesta. Varmuuden vuoksi alennetaan vielä arviota kestävästä tuloksesta 1,4 euroon osaketta kohden. Tällä hetkellä Fortumin osake noteerataan Helsingin pörssissä 13,19 euroa osakkeelta. Näiden lukujen perusteella saadaan Fortumin P/E-luvuksi 9,42 (13,19/1,4).

Fortumin historiallinen oman pääoman tuottotaso on ollut 16,9%, ja konservatiivisuuden vuoksi alennetaan sitäkin vielä 15 prosenttiin. Kasvutekijäksi oletetaan 4 prosenttia (inflaatio 2+ tuloskasvu 2) tästä ikuisuuteen, joka ei mielestäni ole korkea arvio vaikka pohjoismaisten sähkömarkkinoiden oletetaankin kasvavan verrattavan hitaasti. Näillä oletuksilla voimme kirjoittaa Gordonin kasvu mallin muotoon uuteen muotoon ja ratkaista sen tuottovaatimuksen mukaan.

Osakkeen hinta = Osinko vuonna 1 / (tuottovaatimus - kasvutekijä)

P = D1 / (r-g)

-> Tuottovaatimus (odotus) = osinkotuotto + kasvutekijä

E (r) = D1 / P + g

D1, eli osingot voidaan kirjoittaa muodossa: D1 = Payout ratio * earnings

-> E (r) = (Payout ratio * earnings) / P + g

Payout-ratio voidaan ilmaista muodossa: 1 - g/ROE

-> E (r) = (1 - g/ROE) / (P/E) + g

Tämän perusteella voimme laskea millaista tuotto-odotusta voisimme olettamuksillamme odottaa Fortumin osakkeelta edellä mainutuilla komponenteilla:

E (r) = (1 - 0,04/0,15) / (9,42) + 0,04

E (r) = 11,8 %

Eli todella konservatiivisillä arvioilla Fortumin osake tulisi tuottamaan vuosittain 11,8%. Tuotto-odotus kuulostaa uskomattoman hyvältä ottaen huomioon Fortumin liiketoiminnan tasaisuuden ja defensiivisyyden. Kun tähän lisätään tämän hetkinen osinkotuotto 7,5% ja ROE/Pb-luku 13,8% ei voida puhua ainakaan kallista osakkeesta - oltiin liiketoiminnan haasteista mitä mieltä tahansa.

Nyt jokainen voi halutessaan myös itse pyöritellä lukuja ja miettiä onko Fortum jo mielenkiintoinen sijoituskohde. Tein excel-pohjaisen laskurin, jolla voitte halutessanne laskea muun muassa normaaleja P/E-lukuja, tuotto-odotuksia ja kasvuoletuksia. Laskurin voi ladata itselleen tästä linkistä. Lisää tietoa siitä, miten Gordonin kasvumallia voi pyöritellä löytyy esim. tästä pdf:stä tai Random Walkerin vanhoista kirjoituksista.

Yhteenveto

Vaikka Fortum ei ole liiketoiminnaltaan mikään täydellisen yhtiön perikuva, on sen arvostus tällä hetkellä huomattavan alhainen. Matala arvostus peittää alleen esim. tuloksen kasvun rajallisuuden ja valtion omistajuudesta aiheutuvia haittoja. Kun vielä Venäjän investointiohjelma on ohitse ja Venäjän liiketoiminnot alkavat tuottamaan oikeasti liikevoittoa (toivottavasti) niin, että Fortumilla on vielä edessään hyvä tulevaisuus. Sää ja järvien pinnankorkeus tulevat varmasti vielä tulevaisuudessakin muuttumaan monta kertaa, eikä Euroopan kriisikään varmasti ratkea ihan hetkessä. Silti uskon, että Fortum tulee olemaan ihan kelpo sijoitus pidemmällä tähtäimellä.

Itse lisäsin eilen omistustani 33 osakkeella ja aion lisätä omistustani maltillisesti, jos osakekurssi vielä laskee. Toisaalta Fortumin osuus salkustani (6,4%) alkaa olla kohtalaisen suuri, joten lisäostokset tulevat olemaan todennäköisesti pieniä ja huomattavan alhaiselta tasolta.


Ps. Artikkeli ei sisällä sijoitusneuvoja tai ostokehoituksia. Kirjoittaja omistaa Fortumin osakkeita kirjoitus hetkellä.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Loistava yritys = Loistava sijoitus?


Kuten olen useasti tässä blogissa todennut, niin yritän keskittää sijoitukseni pitkäjänteisesti hyviin osinkoa maksaviin yhtiöihin. Olen ilmaissut saman asian jo blogin etusivulla tietoja minusta kertovassa osiossa seuraavasti: "Tavoitteenani on kasvattaa vankka osinkopuu, jonka tuotto rikastuttaa elämääni. Osinkopuuni oksat tulevat muodostumaan erinomaisten osinkoa maksavien yritysten osakkeista, joiden arvioin hankintahetkellä olevan ali-arvostettuja." Sijoittamalla hyviin yhtiöihin minun ei tarvitse käydä jatkuvaa kauppaa osakkeilla vaan voin nauttia niiden liiketoiminnan suotuisasta kehittymisestä ja kasvavista osingosta. Hyvien yhtiöiden tunnusmerkkeinä pidän lisäksi esimerkiksi kasvavaa tulosta, kassavirtaa ja liikevaihtoa yhdistettynä korkeaan sekä tasaiseen oman pääoman tuottoon. Nämä tekijät yhdistettynä kärsivälliseen osakkeiden pitämiseen johtavat varmasti usein hyvään lopputulokseen. Vai unohdanko jotain? Ai niin,  en voi olla alleviivaamatta hyvästä yhtiöstä maksettavan hinnan merkitystä sijoitustulokseen. Vai mitä sanotte seuraavasta esimerkistä.

Esimerkkiyhtiö ja liiketoiminnan kehitys

Yhtiön X tulos, liikevaihto ja osinko ovat vuosien 2002-2011 aikana kehittyneet erittäin suotuisasti. Myös oman pääoman tuotto on ollut tasaisen korkea ja kassavirratkin ovat kehittyneet kuin putkessa. Yhtiön liiketoiminta vaikuttaa numeroiden valossa erittäin laadukkaalta ja jopa ennustettavalta. Kaiken lisäksi yhtiö on pystynyt sijoittamaan valtaosan saamastaan tuotosta takaisin liiketoimintaansa, joka on johtanut yhtiön kannattavaan kasvuun. Tarkemmin ottaen yhtiön liiketoiminta on kehittynyt kuin raiteillaan etenevä luotijuna, ilman suurempia liiketoiminnallisia häiriötekijöitä. Edellä mainittua voidaan havainnoida myös alla olevan taulukon avulla.


Vuosi ROE% EPS EPS g Osinko Osinko g Osinko/EPS Sales Sales g CF CF g
2002 20,1 % 1,5 0,28 18,7 % 217799
10260
2003 21,6 % 1,8 20 % 0,3 7,1 % 16,7 % 244524 12,3 % 12532 22,1 %
2004 21,8 % 2 11 % 0,36 20,0 % 18,0 % 256329 4,8 % 15996 27,6 %
2005 22,1 % 2,4 20 % 0,52 44,4 % 21,7 % 285222 11,3 % 15044 -6,0 %
2006 21,9 % 2,7 13 % 0,6 15,4 % 22,2 % 308945 8,3 % 17633 17,2 %
2007 19,7 % 2,93 9 % 0,67 11,7 % 22,9 % 344759 11,6 % 20164 14,4 %
2008 20,2 % 3,15 8 % 0,88 31,3 % 27,9 % 373821 8,4 % 20354 0,9 %
2009 20,6 % 3,35 6 % 0,95 8,0 % 28,4 % 401087 7,3 % 23147 13,7 %
2010 21,1 % 3,73 11 % 1,09 14,7 % 29,2 % 405132 1,0 % 26249 13,4 %
2011 23,6 % 4,18 12 % 1,21 11,0 % 28,9 % 418952 3,4 % 23643 -9,9 %
Ave 21,3 % 2,774 12 %
18,2 % 24,0 % 7,6 % 10,4 %
Peak 23,6 % 4,18 20 %
44,4 % 29,2 % 12,3 % 27,6 %
Low 19,7 % 1,5 6 % 7,1 % 16,7 % 1,0 % -9,9 %

Yrityksen osakekohtainen tulos on miltei kolmikertaistunut, osinko yli nelinkertaistunut, liikevaihto miltei kaksinkertaistunut ja kassavirta yli kaksinkertaistunut. Lisäksi oman pääoman tuotto ollut tasaisen korkea 21,3% ja osinkojen payout-ratio on pysytellyt alhaisella  tasolla (24%). Kaikki liiketoimintaa kuvaavat luvut ovat kehittyneet niin vahvasti, että voidaan puhua jopa unelma yhtiöstä. Moni saattaakin ajatella, että olisimpa sijoittanut yhtiöön kymmenen vuotta sitten, niin olisin varmasti saanut hyvän tuoton vain pitämällä kiinni osakkeesta.

Sijoitustuotot yrityksestä 2002-2011

Katsotaampa millaista tuottoa yritykseen vuoden 2002 alussa sijoittaneen olisi saanut ostokselleen kymmenen vuoden aikana. Aloitetaan hintakehityksestä.

Klikkaa kuva isommaksi (Kuva Google Finance)
Yrityksen kurssi on miltein polkenut paikallaan kymmenen vuoden ajan! Miten tämä voi olla mahdollista, vaikka liiketoiminnallisesti yritys on kehittynyt enemmän kuin hyvin. Onko markkinat ollut täysin sokeita yrityksen kehitykselle? Tilannetta tosin hieman lieventää saadut osingot, joita sijoittaja on saanut yhteensä 6,86 dollaria. Osingot ja kurssinousu yhteen laskettuna sijoittaja on saanut sijoitukselleen 14,2 prosentin tuoton 10 vuodessa. Siis noin 1,34 prosentin vuosituoton (ei osinkojen uudelleen sijoittamista). Saatu osinkovirta ei siten tee sijoituksesta edes kohtuullista vaan sijoittajalle on jäänyt inflaation jälkeen ns. "luu käteen". Mikä on sitten vaikuttanut sijoituksen epäonnistumiseen näin pahasti vaikka yrityksen fundamentit ovat kuitenkin kehittyneet hyvin?

Lähtöarvostustason merkitys sijoitustulokseen

Yrityksen lähtöarvostustasolla saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Vuonna 2002 yrityksen osakkeesta oltiin valmiita maksamaan markkinoilla miltein 40 kertaa sen hetkinen tulos. Liiketoiminnan odotettiin kehittyvän vahvasti tai jopa kiihdyttävän tahtiaan tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä katsottuna yritys kehittyikin tosi asiassa loistavasti, mutta arvostustason hipoessa pilviä ei se kuitenkaan riittänyt pitämään osakkeen hintakehitystä yllä - siltä odotettiin vielä parempaa suoritusta. Sijoittajat alkoivatkin laskea vuosi vuodelta kasvuodotuksiaan yhtiössä, joka näkyi myös P/E-luvun kehityksessä.

Klikkaa isommaksi

Yrityksen tuloksen kohotessa ja osakkeen hinnan pysyessä paikallaan P/E-luku on laskenut kymmenen vuoden aikana miltein kolmas osaan siitä, mitä se oli vuoden 2002 aikana. Osake sisälsi vuoden 2002 alussa kohtuuttoman kovat tulevaisuuden odotukset, jotka olivat todennäköisesti miltei mahdottomat täyttää. Toisaalta vuoden 2011 lopussa osakkeen arvostus oli hyvinkin järkevä, joka ei enää missään nimessä odottanut tuloksen ja liikevaihdon kasvulta mitään erikoista. Mikäli yritys pystyy jatkamaan tasaista ja kannattavaa kasvuaan oli sen osake jo aliarvostettu. Näin ollen markkinoiden odotusten muuttuminen yritysten tulevaisuudesta voivat muuttaa arvostustasoja laidasta laitaan - yliarvostuksesta mahdolliseen aliarvostukseen.

Osakesijoittamisen tulos

Osakesijoittamisen tulos voidaan ilmaista pitkällä aikavälillä osinkotuoton ja tuloksen(osinkojen) kasvun summana. Tällöin kaava voidaan kirjoittaa muotoon: E(r) = D/P + Dg. Pitkällä aikavälillä kaava pitää varmasti paikkansa, mutta keskipitkällä välillä osaketuottoon vaikuttaa myös arvostustason, eli P/E-luvun muutos. Tällöin tuotto-odotus voidaan esittää muodossa E(r) = Osinkotuotto + osinkojen kasvu + muutos P/E- luvussa. Todella pitkässä juoksussa arvostustasojen voidaan olettaa tasaantuvan, jolloin yhtälössä P/E-luvun merkitys häviää pois.10 vuoden aikana P/E-luvun muutoksella saattaa kuitenkin olla hyvin merkittävä vaikutus havaittuun sijoitustulokseen.

Esimerkkiyrityksen osinkotuotto ei ollut häävi vuonna 2002 (0,5%), mutta odotettu osinkojen kasvuvauhti oli pitkälti yli normaalin tason. Tekijät yhdessä olisivat varmasti johtaneet hyvään sijoitustulokseen, mikäli P/E-luku ei olisi laskenut kymmenen vuoden aikana. P/E-luvun laskevan vaikutuksen ( (14,3-38,9)/38,9 = 63,2 %) vuoksi sijoituksesta tuli kuitenkin pannukakku. Arvostustason laskun negatiivinen vaikutus sijoittajan saamaan tuottoon on ollut keskimäärin 5 prosenttia vuodessa! Tulos on erittäin merkittävä ja kertoo sijoittajien mielipiteiden vaihtumisen vaikutuksista osakkeiden arvostustasoihin. Parhaiten edellä mainitun voisi tiivistää Warren Buffettin sanoihin: ""In the short run, the market's a voting machine and sometimes people vote very unintelligently. In the long run, it's a weighing machine and the weight of business and how it does is what affects values over time". Eli vapaasti suomennettuna: "Lyhyellä aikavälillä markkinat ovat kuin äänestyskone, ja ajoittain ihmiset äänestävät hyvin epäviisaasti. Pitkällä aikavälillä markkinat toimivat kuitenkin kuin vaaka, joten yrityksen liiketoiminnan paino ja kehitys ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yhtiön arvostukseen."

Yhteenveto

Edeltävä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa hyvän yhtiön kehitykseltä odotetaan liikoja. Tällöin sen arvostus saattaa karata aivan liian korkeaksi. Kun yritys ei pystykkään täyttämään näitä utopistisia odotuksia, on edessä matalan tuoton aikakausi, kunnes mahdollisesti yrityksen tuloksen kasvu kuroo kiinni korkean arvostuksen. Vaihtoehtoisesti yrityksen osake saattaa menettää hetkessä hinnastaan suuren osan, joka palauttaa arvostustason taas todellisuutta vastaavaksi. Tällä hetkellä näen, että esimerkiksi Starbucks on hieman samanlaisessa tilanteessa kuin esimerkkimme yhtiö. Sen tulevaisuudelta ei odoteta juuri mitään muuta kuin loistosuoritusta, joka tekee osakkeesta huomattavan riskisen omistaa. Sinänsä yrityksessä ei ole mitään vikaa, päin vastoin, sehän on aivan loistava. Ainoastaan yrityksen korkea arvostustaso tekee siitä mahdottoman omistaa.

Ps. Niin muuten, esimerkki yhtiö oli Walmart...




perjantai 13. heinäkuuta 2012

Investment Bankers and The Unemployed Black Man In The Street Invest Fund

Pari loistavaa komediapätkää investointipankkiireista, markkinoista ja finassikriisistä näin perjantai päivän ratoksi. Enjoy!







tiistai 3. heinäkuuta 2012

Edullisen loistoyhtiön metsästys

Yksi loistavien yhtiöiden piirre on, että ne pystyvät nostamaan osinkojaan vuodesta toiseen. Jotta yhtiöt olisivat kykeneväisiä maksamaan vuosi toisensa perään korkeampia osinkoja täytyy niiden myös pystyä kasvattamaan liikevaihtoaan, tulostaan ja kassavirtaansa tasaisesti. Tietysti lyhyellä aikavälillä yritys voi pystyä "huijaamaan" osingonmaksussa nostamalla osinkojen ulosmaksun osuutta tuloksesta tai jopa velkaantumalla, mutta pitkällä tähtäimellä ei millään yrityksellä ei ole mahdollisuutta maksaa kasvavia osinkoja velalla tai ilman tuloskasvua. Nopean päättelyn perusteella voisi siis kannattaa etsiä potenttiaalisia sijoituskohteita pitkään salkkuun vuosi toisensa jälkeen osingon maksuaan kasvattaneiden yritysten joukosta.

Kuten aikaisemmassa viestissä totesin, niin suurin osa Suomeen listatuista yrityksistä on ns. arvoyhtiöitä, joita ei voi holdata tästä päivästä ikuisuuteen johtuen niiden heikosta laadusta. Ne eivät ole myöskään pystyneet kasvattamaan maksamaansa osinkoaan tasaisesti, joka kertoo karua kieltään niiden syklisyydestä ja laadusta. Täten valitettavasti Suomesta ei löydy montaakaan kriteerit täyttävää yhtiötä, joten mikäli haluaa löytää nousevaa osinkovirtaa maksavia yhtiöitä täytyy lähteä merta edemmäs kalaan!

Osingosta nauttimista parhaimmillaan! Kuva: Businessinsider
USA:ssa on pitkään pidetty listaa yrityksistä, jotka nostavat vuosi toisensa jälkeen osinkoaan. Yksi tällaisista listoista on nimeltään Dividend Aristocrats. Tälle listalle pääsee ainoastaan sellaiset S&P 500 indeksiin listatut yritykset, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan vähintään 25 vuotta peräkkäin.  Näin pitkän tarkasteluajan johdosta on hyvin epätodennäköistä, että yritykset olisivat selvinneet osingon korotuksista ilman loistavaa liiketoimintaa. Samalle ajan jaksolle on nimittäin osunut kaksi finanssikriisiä, WTC- pommitukset, teknokupla..jne. Kriiseistä huolimatta yritykset ovat pystyneet nostamaan osinkojaan tasaisesti, joka kertoo paljon niiden liiketoiminnan laadusta.

Näin suomalaisen sijoittajan silmin katsuttuna listalta löytyy muutama todella tuttu yhtiö, kuten Coca-Cola, Pepsi ja McDonald´s. Mutta listalla on myös useita yhtiöitä, joista ainakaan minulla ei ole minkäänlaista käsitystä. Vai miltä kuulostavat yhtiöt Pitney Bowes ja Leggett & Platt. Dividend Aristocrats 2012 listalla on 51 ylhäistä osinkoyhtiötä, joiden armoitetuun seuraan liittyivät tänä vuonna mm. AT&T ja Colgate-Palmolive. Lista kokonaisuudessaan alla.

Dividend Aristocrats 2012


Yritys Osake tikkeri
3M Co  MMM 
AFLAC Inc  AFL 
Abbott Laboratories  ABT 
Air Products & Chemicals Inc  APD 
Archer-Daniels-Midland Co  ADM 
AT&T Inc. 
Automatic Data Processing  ADP 
Bard, C.R. Inc  BCR 
Becton, Dickinson & Co  BDX 
Bemis Co Inc  BMS 
Brown-Forman Corp B  BF.B 
Chubb Corp  CB 
Cincinnati Financial Corp  CINF 
Cintas Corp  CTAS 
Clorox Co  CLX 
Coca-Cola Co  KO 
Colgate Palmolive Co.  CL 
Consolidated Edison Inc  ED 
Dover Corp  DOV 
Ecolab Inc.  ECL 
Emerson Electric Co  EMR 
Exxon Mobil Corp  XOM 
Family Dollar Stores Inc  FDO 
Franklin Resources Inc.  BEN 
Genuine Parts Co.  GPC 
Grainger, W.W. Inc  GWW 
HCP Inc.  HCP 
Hormel Foods Corporation  HRL 
Illinois Tool Works Inc.  ITW 
Johnson & Johnson  JNJ 
Kimberly-Clark  KMB 
Leggett & Platt  LEG 
Lowe´s Cos Inc  LOW 
McCormick & Company  MKC 
McDonald´s Corp  MCD 
McGraw-Hill Cos Inc  MHP 
Medtronic Inc.  MDT 
Nucor Corp.  NUE 
PPG Industries Inc  PPG 
PepsiCo Inc  PEP 
Pitney Bowes Inc  PBI 
Procter & Gamble  PG 
Sherwin-Williams Co  SHW 
Sigma-Aldrich Corp  SIAL 
Stanley Black & Decker  SWK 
Sysco Corp.  SYY 
T. Rowe Price Group  TROW 
Target Corp  TGT 
VF Corp  VFC 
Wal-Mart Stores  WMT 
Walgreen Co  WAG 


Mitkä yrityksistä on sitten tällä hetkellä tarkemman tutkimisen arvoisia? Koska kaikkien 51 yhtiön tutkiminen on mahdotonta tämän blogikirjoituksen aikana lienee yhtiöiden rajaaminen paikallaan. Osakkeiden rajaamiseen on varmasti yksi ja tuhat eri mahdollisuutta, mutta koska painotan henkilökohtaisessa strategiassani osinkotuottoa sekä osakkeen edullista arvostusta, laitoin yritykset järjestykseen tämän hetkisen osinkotuoton perusteella.

Top 20 Osinkotuotto


Yritys Osake tikkeri Osinkotuotto 2.7.2012
Pitney Bowes Inc  PBI  10,00 %
Leggett & Platt  LEG  5,30 %
AT&T Inc.  4,90 %
HCP Inc.  HCP  4,50 %
Cincinnati Financial Corp  CINF  4,20 %
Consolidated Edison Inc  ED  3,90 %
Nucor Corp.  NUE  3,90 %
Procter & Gamble  PG  3,70 %
Walgreen Co  WAG  3,70 %
Johnson & Johnson  JNJ  3,60 %
Sysco Corp.  SYY  3,60 %
Clorox Co  CLX  3,50 %
Kimberly-Clark  KMB  3,50 %
Emerson Electric Co  EMR  3,40 %
Genuine Parts Co.  GPC  3,30 %
Abbott Laboratories  ABT  3,20 %
Air Products & Chemicals Inc  APD  3,20 %
Bemis Co Inc  BMS  3,20 %
McDonald`s Corp  MCD  3,20 %
AFLAC Inc  AFL  3,10 %



Korkea osinkotuotto voi kertoa yrityksen osakkeesta kahdenlaista tarinaa: Korkea osinko suhteessa markkina-arvoon saattaa olla merkkinä osakkeen aliarvostuksesta, mutta pahimmassa tapauksessa se kertoo karua kieltä yrityksen liiketoimintamahdollisuuksista tulevaisuudessa. Mikäli yrityksellä ei ole potenttiaalisia kohteita, joihin investoida voittojaan liiketoiminnan kehittämiseksi on hyvin todennäköistä, että sen tulevaisuuden kasvu tulee olemaan alhaista. Yritykselle, joka ei pysty investoimaan kannattavasti tulostaan takaisin liiketoimintaan on viisasta maksaa voitot ulos osinkoina sijoittajille. Käyttäessään rahat epäedullisiin kohteisiin tai pitäessään ne yrityksen kassalippaassa tekee yritys hallaa sijoittajille, jotka voisivat sijoittaa rahat muualle kannattavammin.
Toki yritys ilman kasvumahdollisuuksiakin saattaa olla hyvä sijoituskohde, jos vain sen arvostus on tarpeeksi matala. Tälläisesta yrityksestä saatavat sijoitusvoitot realisoituvat kun osakkeen kurssi korjaantuu oikealle tasolle ja se myydään pois portfoliosta. Pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi (lue 8+ vuotta) siitä ei kuitenkaan ole edellä mainittujen kasvumahdollisuuksien puutteesta johtuen. Kasvumahdollisuuksilla en tässä yhteydessä tarkoita vain tuotteiden tai palveluiden kappalemääräistä kasvua, vaan myös hinnankorotuksilla saatavaa kasvua. Hyvänä esimerkkinä voidaan antaa tupakkayhtiöt, jotka ovat kappalekohtaisen kasvun puuttuessakin pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan ja tulostaan hinnankorotusten perusteella.

Jotta varmistamme, että korkea osinkotuotto ei ole vain seurausta liiketoimintamahdollisuuksien puuttumisesta perkaamme osakkeet payout- ration perusteella. Tällä varmistamme, että yritys voi investoida tuloksensa takaisin liiketoimintaansa. Lisäksi alhainen payout-ratio toimii kuin vakuutus nykyistä osingonmaksutasoa ajatellen: Yritys, joka maksaa vain pienen osan tuloksestaan sijoittajille pystyy erittäin todennäköisesti pitämään ainakin yllä osingon vaikeidenkin aikojen koittaessa. Jatketaan siis listan perkkaamista kohti vielä hallittavampaa kokoa eli pudotetaan listasta yrityksiä pois.

Top 10 Korkea osinkotuotto ja matala payout-ratio


Yritys Osake tikkeri Osinkotuotto 2.7.2012 Payout ratio
Exxon Mobil Corp  XOM  2,70 % 23 %
AFLAC Inc  AFL  3,10 % 25 %
Target Corp  TGT  2,50 % 27 %
Medtronic Inc.  MDT  2,70 % 30 %
Walgreen Co  WAG  3,70 % 31 %
Archer-Daniels-Midland Co  ADM  2,40 % 34 %
Illinois Tool Works Inc.  ITW  2,70 % 36 %
3M Co  MMM  2,60 % 37 %
Sysco Corp.  SYY  3,60 % 41 %
Pitney Bowes Inc  PBI  10,00 % 43 %

Keskiarvo 3,60 % 32,7 %

Nyt lista alkaa näyttää jo siltä, että siitä saa jonkin näköistä tolkkua. Yrityksistä Pitney Bowes pomppaa heti esille korkean osingon ja suhteellisen matalan payout-ration johdosta. Silmään pistää myös AFLAC:n ja Walgreenin osinkotuotto/payout- yhdistelmät, jotka näyttävät lupaavilta.

Top 10 listalta tuttuja yrityksiä itselleni ovat 3M, Walgreen, Medtronic, Target ja Exxon, jotka kieltämättä ovat kaikki omalla alallaan johtavia yrityksiä. Muut yritykset ovat minulle kohtuullisen tuntemattomia. En kuitenkaan aio jättää yrityksiä tutkimatta, vaan seuraavassa kirjoituksessa tutkin kaikkia kymmentä yritystä hieman tarkemmin perusfundamentti analyysin pohjalta ja pyrin löytämään uuden yrityksen osakkeiden seurantalistalleni.


Lähteet: Osinkotuottoprosentit ja Payout ratiot: Yahoo Finance, Dividend Aristocrats lista: S&P