perjantai 27. syyskuuta 2013

Uusi sijoitusstrategia ja sen testitulokset




Kuva: tvm-lifescience.com

Twitterissä ehdinkin jo aiemmin kertoa, että olen aloittanut loistavien yhtiöiden rinnalla uuden sijoitusstrategian toteuttamisen. Osinkoyhtiöstrategia on edelleen huokutteleva, mutta strategiaan liityy olennainen ongelma yhtiöiden saatavuudessa - Yhtiöiden korkeasta laadusta johtuen niitä ei ole tarjolla kuin ani harvoin kohtuullisiin hintoihin. Edeltävä on täysin ymmärrettävää, koska loistoyhtiön tunnusmerkit ovat miltei kaikkien nähtävissä eikä niistä saa kuin harvoin analyysietua. En kuitenkaan missään nimessä ole hylkäämässä loistoyhtiö- ja kasvavan osingonstrategiaa, mutta haluan laajentaa mukavuusaluettani uusille vesille. Nyt aloitettu strategia on muhinut päässäni eri muodoissa ainakin yli 3 vuoden ajan, mutta sain vasta nyt kaikki palikat osumaan kohdilleen strategian testausta ja käyttöönottoa varten.




Uusi strategia


Uusi osakevalinta strategiani perustuu useaan faktoriin sekä omien psykologisten heikkouksien tunnistamiseen. Olen havainnut, että vaikka tiedän mikä olisi oikea päätös missäkin tilanteessa, niin en silti aina pysty tekemään kylmän analyyttista päätöstä. Toisin sanoen, annan oman mielen tulla sijoituspäätösten haitaksi, jolloin ainakin prosessi venyy ja pahimmassa tapauksessa päättely on jopa virheellistä. Näin minulle on esimerkiksi käynyt Transoceanin kanssa, jonka minun olisi pitänyt myydä huomattavasti rivakampaan tahtiin salkusta pois. Pidin kuitenkin jostain täysin käsittämättömästä syystä osaketta salkussa kuukausi tolkulla vaikka siihin ei ollut mitään perustetta - Loistavaa! Cut your profits and let your losses run... Osakkeiden holdaaminen salkussa on huomattavasti helpompaa ja kannattavampaa loistaville yrityksille, koska aika on niiden paras ystävä. Täysin toisin on huonojen ja keskinkertaisten yritysten kohdalla.


Strategian testaus


Strategia on testattu jenkkidatalla vuosien 1990-2010 välisenä aikana. Mielenkiintoiseksi juuri tämän aikavälin tekee, että sille asettuu merkittäviä markkinakriisejä, jolloin osakkeet tuottivat todella huonosti (It-kupla, 9/11, finanssikriisi jne.). Lisäksi testauspaikkana USA on varmasti yksi vaikeimmista, koska yleisesti ottaen maan pörssejä pidetään kaikkein eniten analysoituina sekä samalla tehoikkaimpina hinnanmuodostuksen näkökulmasta. Yhden sijoitusalan ammattilaisen mielipide olikin keskusteluissa strategiasta, että "jos saat sen toimimaan USA:ssa, niin se toimii melkein 100-varmasti muillakin markkinoilla".

Data-lähteenä on käytetty CRSP ja Compustat tietokantoja, joten data on varmasti laadukkainta mitä markkinoilla on olemassa. Testattujen yhtiöiden joukossa on siis AMEX:iin, Nasdaq:iin ja NYSE:iin listatut osakkeet, joiden perusteella on myös muodostettu vertailuindeksi. Siten vertailuindeksi vastaa paremmin juuri tämän otoksen markkinatuottoa. Siinä mielessä vertailuindeksi on hieman epärealistinen, että en ole poistanut siitä kaikkien pienimpiä osakkeita, joihin ei sijoittajalla ole mitään mahdollisuutta laittaa varojaan. Mikäli nämä pienimmät osakkeet otetaan pois markkinaindeksistä, niin tuotto laskisi olennaisesti. Vain isoimpiin yhtiöihin keskittyvään S&P 500 indeksiin vertaamalla tuloksista olisi tullut vielä parempia, mutta halusin kuitenkin todella haastavan vertailuindeksin, jotta strategia voidaan asettaa selkä seinää vasten todenteolla. Sen verran sanon omasta strategiasta ja sen yhtiöistä, että se ei altistunu näille kaikista pienimmille osakkeille, joten yhtiökokoharhaa ei ole. Mutta pitemmittä puheitta strategian tulosten kimppuun!



Portfolio muuttuja Oma Strategia       Markkina
Aritmeetti keskiarvo 31,3 % 17,8 %
Geometrinen keskiarvo 28,0 % 14,2 %
Mediaani 23,4 % 15,7 %
Keskihajonta 31,3 % 30,2 %
Positiiviset vuodet 20 15
Negatiiviset vuodet 1 6
Markkinaa paremmat vuodet                   17/21
Beta (markkinatuotto) 0,907 1,000
Tracking Error 0,155



T-arvo 4,571 2,699
Sharpen luku (rf=5%) 0,838 0,424



Kokonaistuotto 17731,7 % 1526,0 %
10 000$ sijoitus alussa  $       1 783 173  $      162 597



Pienin vuosituotto -0,311 -0,396
Suurin vuosituotto 1,328 0,895


Keskiarvotuotto strategialla on loistava 31,3%, joka voittaa selvästi saman aikajakson markkinatuoton. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa toin esille, niin pelkkään keskiarvotuottoon on vaarallista turvautua. Kuitenkin strategian mediaanituotto on edelleen loistava sekä geometrinen keskiarvokin 28%, joten tuoton laskennassa ei ole sijoittajan kannalta suden kuoppaa. Korkoa korolle laskien tällä strategialla olisi vuosien 1990-2010 välisenä aikana saavuttanut 17732% kokonaistuoton.

Merkittävää on, että saatu tuotto on tullut, ainakin rahoituksesta tuttujen riskimittareiden puitteissa, markkinoita alhaisemmalla riskillä. Strategian Beta-kerroin on alle yksi sekä volatiliteetti vain hieman markkinoita korkeampi. Lisäksi  Sharpe-ratio (oletettu kiinteä 5% riskitön korkokanta) on lähes puolet parempi markkituottoon verrattuna. Myös kansantajuisten riskimittareiden puitteissa strategia on huokutteleva markkinoihin nähden. Sen pienin vuosituotto (yllätys yllätys vuodelta 2008...) on ollut loivempi kuin markkinoiden vastaava. Lisäksi tappiovuosia absoluuttisessa mielessä on tullut vain yhtenä vuotena (sama 2008), joten ainakaan minua ei haittaa strategian volatiliteetti ollenkaan. Markkinoita vastaan strategia on ottanut lukua neljänä vuotena 21:stä. Tappiot markkinoita vastaan on tapahtunut lähinnä teknokuplan ja finanssikriisistä toipumisen aikaan.


 
Joku voisi kysyä kannattaako juuri nyt aloittaa sijoittamaan kun kurssit on jo korkealla. Esitän vastakysymyksen: Jos strategia on ollut vain kerran 21 vuoden aikana tappiollinen, niin onko minulla varaa olla aloittamatta sitä välittömästi? Minusta ei. En toki osaa ennustaa tuleeko juuri seuraavasta vuodesta tappiollinen ja mahdollisesti siitäkin seuraavasta. Se voi olla hyvin mahdollista. Nyt olen kuitenkin kylvänyt siemenen maahan, josta alan pitkäjänteisesti kasvattamaan jotain suurta. Aika näyttää miten siinä onnistun. 





Täytyy kuitenkin strategian loistavista tuloksista huolimatta mainita sen verran, että todellinen sijoittajan saama tuotto laskee varmasti kun otetaan huomioon verot, kaupankäyntikulut ja bid/ask-spredi. Lisäksi mikään ei takaa hyvästä backtestaus tuloksesta huolimatta, että strategia toimii myös jatkossa. Testitulokset ovat kuitenkin sen verran vakuuttavat, että mikäli tulevaisuudessa strategia tuottaa edes samalle seinälle historian tuottojen kanssa, niin lopputuloksesta tulee varmasti ihan kohtuullinen.


Lopuksi

Usein uuden oppiminen sekä omaksutun tiedon siirtäminen käytännön tasolle ottaa aikaa, mutta loppupeleissä vasta toiminta mahdollistaa, että jotain voi saavuttaa. Pelkkä tieto ja aikomus ei vielä riitä. Uuden strategian lopputuloksesta minulla ei ole mitään hajua, mutta olen iloinen ottamastani uudesta askeleesta. Kieltämättä uuden, mutta pitkään haudutetun strategian aloittaminen on ollut jännittävää ja antaa varmasti uutta puhtia sijoittamiseen!


Ps. Loppuun kiitos kaikille teille, joilta olen saanut neuvoja ja sparrausta tähän strategiaan. Erityiskiitos Pasille!

Value Investing Stock Screeners

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Divitree - Loistavien osinkoyhtiöiden appsi!


Divitree app - Tietoa osinkoaristokraateista!
Olen tässä blogissa kirjoittanut useasti loistoyhtiöiden puolesta erityisesti pitkäntähtäimen sijoituskohteina sekä henkilökohtaisten lisätulojen lähteenä. Näiden loistoyhtiöiden tärkeimpinä tunnusmerkkeinä pidän mm. niiden kykyä nostaa tulostaan ja osinkoaan vuodesta toiseen, jonka seurauksena myös sijoittajan niistä saama passiivinen kassavirta kasvaa vuosittain. Yhtiöiden laadun pysyessä korkeana osakkeille ei juurikaan ole tarvetta tehdä kauppaa vaan jo pelkkä kyydissä olo saattaa johtaa loistavaan lopputulokseen ja lisätulojen saavuttamiseen. Tottakai yhtiöitä pitää seurata säännöllisesti, jotta ne vielä täyttävät hyvän sijoituskohteen kriteerit.  Myöskään yhtiöiden nykyistä markkinahintaa ei kannata unohtaa, koska maailman paraskaan yhtiö ei ole hyvä sijoituskohde, jos siitä maksaa liikaa. Mutta mistä näitä loistavia ja kohtuu hintaisia yhtiöitä sitten löytää helpoiten?

Yksi tehokkain tapa etsiä loistavia yrityksiä on tutustua osakkeisiin, jotka ovat nostaneet osinkoaan useita vuosia putkeen. Mm. S&P on listannut USA:ssa vähintään 25 vuotta peräjälkeen osinkoaan nostaneita laatuyrityksiä Dividend Aristocrats kokoelmaan. Lista on loistava lähtökohta löytää erinomaisia yhtiöitä, kuten Coca Cola, McDonald´s ja Walmart, mutta siitä ei näe sijoittajalle tärkeitä ajankohtaisia yhtiökohtaisia tunnuslukuja. Tätä ongelmaa silmällä pitäen olemme yhdessä Mikko Hanskin kanssa kehittäneet sijoittajille helppokäyttöisen Iphone Divitree- sovelluksen!

Divitree- appsissa ovat edustettuina 25 vuotta putkeen osinkoaan kasvattaneet osakkeet sekä niiden keskeiset tunnusluvut. Lisäksi osakkeiden tunnusluvut päivittyvät päivittäin, joten sijoittajalla on mahdollisuus arvioida osinkoaristokraattien tietoja tehokkaasti. Sovelluksen ensimmäisen versioon on valittu kolme tunnuslukua - Osinkotuotto (Dividend yield), P/E-luku ja Osinko/tulos-luku (Payout-ratio). Näiden tunnuslukujen perusteella sijoittaja voi arvioida onko mahdollisesti tietty osinkoaristokraatti houkutteleva lisä omaan osakesalkkuun.


Osinkoaristokraattien osinkotuottoja


Nyt julkaistussa ensimmäisessä versiossa on jo paljon sijoittajaa hyödyttävää tietoa. Tottakai ajatuksissa on jo monta uutta ideaa, millä appsia voi parantaa ja kehittää (mm. uudet maat ja pari keskeistä tunnuslukua), mutta nykyiselläkin versiolla sijoittaja saa todellisen loistoyhtiöiden tunnuslukulistan käyttöönsä!





Ps. Toivottavasti koet sovelluksen hyödylliseksi ja mikäli et - anna siitä meille palautetta ja kehitysideoita!

Value Investing Stock Screeners

tiistai 24. syyskuuta 2013

Sudenkuopat tuoton laskennassa


Kuva: pandemiclabs.com
Tuoton laskennassa käytetään yleisesti tavallista keskiarvoa, jonka perusteella voidaan arvioida kuinka paljon joku rahasto, sijoitusstrategia tai oma salkku on tuottanut keskimäärin vuodessa. Tuottojen arvioiminen ja tarkasteleminen on hyvin tärkeää, mutta tavalliseen aritmeettiseen keskiarvoon perustetut laskemat saattavat johtaa yllättäviin virhearviointeihin oikeasta sijoittajan saamasta vuosittaisesta tuotosta!

Havainnollistan väitteeni yhden testaamani sijoitusstrategian ja sen vuosituottojen avulla.


Strategian tuotot ja aritmeettinen keskiarvo

Alhaalla olevassa taulokossa on yhden testaamani strategian vuosituotot. Sijoitustuotot näyttävät todella hyviltä, kuten esimerkiksi vuosien 3, 10 ja 20 yli 100% vuosituotot kertovat. Vuosittainen keskiarvotuottokin on maaginen 21,6%, joka on huikeasti yli pörssien keskimääräisen historiallisen 7-10% vuosituoton! Olenko siis löytänyt todellisen kultakaivoksen?




year Returns
1 -38,8 %
2 17,4 %
3 123,7 %
4 -13,0 %
5 12,0 %
6 2,4 %
7 46,1 %
8 -8,9 %
9 -32,6 %
10 131,3 %
11 -33,6 %
12 25,7 %
13 -42,8 %
14 144,0 %
15 -35,3 %
16 -17,4 %
17 20,6 %
18 -43,1 %
19 -61,8 %
20 228,1 %
21 30,4 %
Average 21,6 %
Median 2,4 %


Tässä vaiheessa en malta enää pysyä housuissani ja mahdollinen ajatuksen kulkuni strategian löydöksistä menisi ehkä näin: "Tuotot näyttävät loistavilta! Jos olisin sijoittanut tähän strategiaan vuoden 1 alussa 10 000 dollaria niin olisin nyt pirun rikas! Näiden 21 vuoden aikana sijoitukseni olisi kasvanut 10 000 dollarista 610 803 dollariin eikö niin (10 000 * 1,216^21)? Hieman kyllä askarruttaa miksi mediaani on noin alhainen; kai se ei ota huomioon näitä isoimpia vuosituottoja, jotka kuitenkin loppupeleissä tekee strategiasta vastustomattoman"


Strategia ja geometrinen keskiarvo

Ikävä kyllä, edeltävässä tuottosarjassa on kuitenkin sudenkuoppa sijoittajalle. Jos tuottoja arvioidaan pelkän aritmeettisen keskiarvon perusteella, niin todellisuus saattaa hämärtyä pelottavasti, joka johtaa väärän päätelmän tekemiseen. Tavallinen keskiarvo on kyllä hyvä lähtökohta laskea portfolion tai rahaston tuottoja, mutta autuaaksi se ei tee. Sijoittajan saama tuotto ei ole näiden vuosien keskiarvo, vaan vuosittainen tulos, joka toimii seuraavan vuoden lähtökohtana!

Tuottojen geometrinen keskiarvo lasketaan seuraavasti:

Lähde: Wikipedia


Eli jokaisen vuoden tuotto kerrotaan keskenään ja tuloksesta otetaan n nelijuuri. Sijoitustuottojen kohdalla vuosituotoihin pitää aina lisätä 1, jotta voidaan laskea geometrinen keskiarvo (negatiiviset arvot pois). Eli suomeksi sanottuna esimerkkini vuosituotoihin lisätään 1, jolloin saadaan alla olevan taulukon 3 sarake. Nämä luvut kerrotaan keskenään ja niistä otetaan vuosihavaintojen lukumäärän mukainen neliöjuuri. Lisäksi saadusta vastauksesta pitää vielä vähentää lisätty luku 1, jotta tulos vastaa oikeaa. Englannin kielisessä sijoituskirjallisuudessa näkee usein lyhenteen CAGR (Compound annual growth rate), joka vastaa geometristä keskiarvoa.

Näistä yksinkertaisista  esimerkeistä voi huomata kahden laskutavan eron:

Strategian vuosituotot: Vuosi 1: 30%, Vuosi 2: -20%, Vuosi 3: 25% ja Vuosi 4: -10%

Strategian tavallinen keskiarvo: (30%-20%+25%-10%) / 4 = 6,25%
Strategian geometrinen keskiarvo: (1,3 * 0,8 * 1,25 * 0,9)^(1/)4 - 1 = 4%

Sijoittajan valheellinen kokonaistuotto: (1,0625)^4 - 1 = 27,4%
Sijoittajan todellinen kokonaistuotto: (1,3 * 0,8 * 1,25 * 0,9) - 1 = 17%


Jatketaan aikaisemmin esitellyn varsinaisen strategian parissa ja katsotaan miten se olisi pärjännyt geometrisen keskiarvon ja sijoittajan todellisen vuosituoton näkökulmasta.

(Geometrinen keskiarvo esimerkissämme: (0,61199*1,17372*...*3,281*1,30361)^(1/21)-1)


year Returns Gross return
1 -0,38801 0,61199
2 0,17372 1,17372
3 1,23732 2,23732
4 -0,13041 0,86959
5 0,12005 1,12005
6 0,02419 1,02419
7 0,46071 1,46071
8 -0,08927 0,91073
9 -0,32624 0,67376
10 1,31298 2,31298
11 -0,3356 0,6644
12 0,25678 1,25678
13 -0,42784 0,57216
14 1,43999 2,43999
15 -0,35315 0,64685
16 -0,17419 0,82581
17 0,20623 1,20623
18 -0,43118 0,56882
19 -0,61826 0,38174
20 2,281 3,281
21 0,30361 1,30361
Average 21,6 %
Median 2,4 %
CAGR
4,1 %
Total return 131,8 %
Saatu tuotto  $         23 185
Luultu tuotto  $      610 803

Kun laskemme sijoittajan saaman todellisen vuosituoton (CAGR=4,1%), niin se poikkeaa täysin laskemastamme tavallisesta vuosikeskiarvosta (21,6%). Myös havaittu kokonaistuotto pienenee 23 185 dollariin, joka vastaa murto-osaa aiemmin keskiarvon perusteelle laskemastamme tuotosta. Esimerkki on loistava näyte siitä, että vaikka strategia saattaa näyttää hyvältä ensi katsomalta, niin sitä kannattaa vielä käydä läpi useampien lasketoimitusten kautta. Varsinkin jos strategian tai rahaston volatiliteetti (keskihajonta), eli tuottojen heilunta, on suurta vuosien välillä, niin silloin on suuri vaara tehdä virheellinen päätelmä strategian oikeasta tuottotasosta.


Yhteenveto


Kun lasketaan tai arvioidaan eri sijoitusstrategioiden ja myös rahastojen tuottoja, niin on aina syytä käyttää geometristä keskiarvoa laskutoimituksissa. Tavallinen keskiarvo saattaa antaa liian ruusuisen kuvan saatavista olevista tuotoista, joka pahimmillaan saattaa jopa johtaa pääomien tuhoutumiseen. Varsinkin jos vuosittaiset tuotot eroavat toisistaan paljon, niin on aina syytä laskea tavallisen keskiarvon sijaan geometrinen keskiarvo!



*Ota osaa keskusteluun sijoittamisesta ja seuraa samalla kirjoittajan ajatuksia Twitterissä (@Osinkopuu)!


lauantai 7. syyskuuta 2013

Divitree





*Ota osaa keskusteluun sijoittamisesta ja seuraa samalla kirjoittajan ajatuksia Twitterissä (@Osinkopuu)!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Shareholder yield


Kuva: http://www.smh.com.au
Varmasti monelle osinkosijoittajalle ja tämän blogin lukijallekin on tuttua, että osingot ovat muodostaneet leijonan osan osakkeiden historiallisesta kokonaistuotosta. Siten osinkoyhtiöiden ylenkatsominen sijoituskohteina tai omistusten keskittäminen osinkoa maksamattomiin yrityksiin on voinut tehdä suuren loven sijoittajan saamiin tuloksiin. Monelle ei ole varmasti myöskään yllättävä uutinen, että korkealla osingolla suhteessa yritysten markkina-arvoon on havaittu olevan merkittävä yhteneväisyys: Korkeat osinkotuotot ovat johtaneet parempiin sijoitustuloksiin. Lisäksi korkeiden osinkoyhtiöiden tuottoja on voinut vielä parantaa painottamalla yhtiöitä, joiden osinko suhteessa tulokseen on ollut matala.

Kuitenkin pelkkään osinkotuottoon tuijottaminen nykyaikana antaa liian kapean kuvan yrityksen omistajilleen siirrettävästä varallisuudesta. Kun aikaisemmin osingot olivat lähes ainoa tapa millä yritykset palkitsivat omistajiaan otetusta riskistä, niin viime vuosikymmeninä myös muut tavat ovat yleistyneet kovaa vauhtia. Osinkojen ohella yritykset voivat siirtäa varallisuuttaan sijoittajille mm. osakkeiden takaisinostoilla, jonka jälkeen sijoittaja omistaa yrityksestä isomman osan osakkeiden lukumäärän pienentyessä. Toinen yleinen, mutta usein hieman vähemmälle huomiolle jäävä, tapa yritykselle on maksaa velkojien saatavia pois taseesta, jolloin sijoittajien suhteellinen omistusosuus yhtiöstä (osuus yritysarvosta) ja kassavirroista nousee.

Edellä mainittua aihetta on käsitellyt mm. Mebane Faber uudessa helposti luettavassa kirjassaan Shareholder Yield: A Better Approach to Dividend Investing, joka pureutuu osinkosijoittamiseen hieman laajemmasta näkökulmasta tavanomaiseen verrattuna.



Net buyback yield

Vuosien varrella osakkeiden takaisinoston rooli varallisuuden siirroissa yrityksiltä omistajille on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset ostavat takaisin omia osakkeitaan huomattavin määrin verrattuna niiden maksamiin osinkoihin. Vielä 1980- luvulla yritykset palkitsivat osakkeen omistajia lähinnä vain osinkojen muodossa, mutta 2000- luvulla trendi on vahvasti kääntänyt kohti osakkeiden takaisinostoa. 

US Osingot vs. Takaisinostot 1988 - 2010 Lähde: aswathdamodaran.blogspot.com

Suoranaisesti takaisinostot eivät ole sijoittajan näkökulmasta kassavirtaperusteisia kuten osingot, mutta osakemäärän pienentyessä sijoittajan osuus yhtiön omaisuudesta, kassavirroista sekä myös osingoista kasvaa. Takaisinostojen hyvä puoli on lisäksi se, että sijoittajan ei tarvitse maksaa niistä heti veroja niin kuin osingoista. Lisäksi taitava yritysjohto pystyy tuottamaan merkittävästi lisäarvoa omistajilleen, kun takaisinostoja tehdään edullisiin hintoihin (osakkeen hinta < sisäinen arvo).

Aivan kuten osinkotuotto% voidaan laskea yritykselle, niin samoin voidaan muodostaa myös tunnusluku yrityksen takaisinostamille omille osakkeille suhteessa yrityksen markkina-arvoon. Kun osinkojen lisäksi otetaan huomioon osakkeiden takaisinostot, niin lukujen perusteella voidaan laskea sijoittajan yrityksestä saama Net buyback yield. Lyhyesti ilmaistuna takaisinosto% voidaan laskea seuraavalla tavalla:

Takaisinosto% = (Osakkeiden takaisin ostojen kassavirta 12kk - osakkeiden liikkeelle laskujen kassavirta 12kk) / Yrityksen markkina-arvo)

Osakeostot on syytä laskea nimenomaan aina nettona. Jos laskelmissa huomioidaan ainoastaan yrityksien takaisinostamat osakkeet ilman uusia liikeelle laskettuja, niin laskelmat voivat olla hyvinkin virheellisiä. Esimerkiksi yrityksistä, jotka ostavat paljon osakkeita takaisin ja palkitsevat samaan aikaan johtoaan leväperäisesti optiolla, eivät sijoittajat paljon kostu. Kassavirrat ovat menneet johdon povitaskuun, vaikka nopealla vilkaisulla yritys näyttääkin ostaneen omia osakkeitaan takaisin "palkitakseen" omistajiaan.

Kirjassaan Faber on backtestannut millainen lopputulos on saatu järjestämällä yritykset paremmuus järjestykseen Net buyback yieldin perusteella. Aivan kuten korkean osinkotuoton osakkeet antoivat vuosien 1982 - 2011 välisenä aikana markkinoita paremman tuoton (noin 2% p.a), niin samoin järjestämällä osakkeet takaisinostojen perusteella pystyttiin myös lyömään markkinat (jälleen noin 2% p.a). Näyttää siis siltä, että omistajiaan suhteessa markkina-arvoonsa avokätisesti palkitsevat yritykset, niin osinkojen kuin takaisinostojen muodossa, näyttävät tuottavan hyvin suhteessa markkinoihin.


Net debt paydown yield

Kuva: munknee.com
Velan ottaminen huomioon omistajille suuntautuvassa varallisuuden jaossa on nerokas ajatus, joka usein jää allekirjoittaneeltakin paitsioon. Mitä nimittäin sijoittaja oikeasti tekee sellaisilla osingoilla, jotka ovat rahoitettu ainoastaan yhtiön velkaisuutta kasvattamalla? Minun mielestä ei yhtään mitään! Mitä järkeä yhtiöllä ottaa kallista velkaa ja jakaa sitä omistajilleen? Kuitenkin näistä osingoista sijoittajan täytyy maksaa verot ja pahimmassa tapauksessa osakeanti odottaa jo kulman takana.

Velalla kuitattavan osingonmaksun älyttömyyden voi hyvin ymmärtää ajattelemalla sen yksityishenkilön rahavirtojen kautta. Sijoittaja voisi yhtä hyvin itse hakea pankista lainaa, jonka tallettaa omalla tililleen ja kirjoittaa pankkisiirron viestikenttään "Osingonmaksu". Tällöin sijoittajan ei tosin tarvitse itse maksaa veroja "osingoista". Edellä kuvattu tapahtuma sarja on varmasti kaikkien mielestä täysin älytöntä, mutta miksi se ei siis olisi sitä yritysten osalta?

No palopuheet sikseen ja keskitytään taas asiaan. Velan takasinmaksutulo lasketaan miltei samanlaisella tavalla kuin miten muodostettiin tunnusluku osakkeiden takaisinostosta. Olennaista on jälleen laskea kassavirrat nettona, jotta saadaan todellinen käsitys velkojen muutoksesta. Tarvittavat luvut sijoittaja löytää yrityksen kassavirtalaskelman loppupuolelta (rahoitusosiosta).

Velan takaisinmaksutulo = (Velan takaisinmaksu kassavirta 12kk - Uusien velkojen nostokassavirta 12kk)  / Yrityksen markkina-arvo

Velan takaisinmaksamisen perusteella järjestettyjen osakkeiden joukossa Faber on kirjassaan huomannut täysin samanlaisen ja saman suuruisen (noin 2% p.a) ilmiön kuin kahden aikaisemman tunnusluvun kohdalla: Velkojaan suhteessa osakkeen markkina-arvoon rivakasti takaisin maksavat yritykset tuottavat markkinoita paremmin!

Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia johtuen akateemikkojen vuodesta toiseen jatkuvasta kädenväännöstä markkinoiden tehokkuudesta. Useat akateemikot perustelevat arvo-osakkeiden hyviä tuottoja nimen omaan niihin liittyvällä taloudellisen riskillä, josta sijoittajan kuuluukin saada tavallista korkeampi korvaus. Jos sen sijaan yritykset, jotka maksavat rivakkaan tahtiin pois velkojaan tuottavat velkaisia enemmän, niin millä sitten voidaan hyvät tuotot perustella? En tiedä uskallanko sanoa ääneen... Ensimmäisenä tulee nimittäin mieleen väärinhinnoittelu.


Shareholder yield

Kun kaikkien kolmen tunnusluvun oli havaittu tuottavan markkinoita paremmin tutkimusperiodilla, niin Faber halusi kirjassaan testata vielä onko tunnuslukujen yhdistäminen kannattavaa havaitun tuoton puitteissa. Testiä varten hän laski ns. Shareholder Yieldin, eli omistajatulo%:n, joka yhdistää yhteen tunnuslukuun yrityksen omistajille suuntauvan varallisuudenjaon suhteessa markkina-arvoon.

Shareholder yield = Osinkotuotto + Osakkeiden takaisinosto% + Velan takaisinmaksutuotto

 
Kolmen tunnusluvun yhdistäminen yhdeksi luvuksi nosti huomattavasti havaittuja tuottoja. Shareholder Yieldin perusteella järjestetyistä portfolioista parhaiten tuotti (yllätys, yllätys!) markkina-arvoonsa eniten omistajiaan palkitsevat yritykset. Suhteessa indeksiin ylituottoa syntyi yli neljä prosenttiä vuosittain! Eli tulokset puhuvat vahvasti Shareholder yieldin huomioimisen puolesta, jos (kun) olet kiinnostunut osinkosijoittamisesta.


Yhteenveto

Osinkosijoittamisesta kiinnostuneille suosittelen ehdottomasti lukemaan Meb Faberin kirjan. Teos suhteellisen tiiviisti kirjoitettu (54 sivua), joten sen lukaisee läpi yhdessä illassa. Muutenkin osinkosijoittaminen ja uudet todisteet markkinoilta saaduista ylituotoista esitetään kansantajuisesti ilman turhaa jargonia. Kirjassa käsitellään myös millaisia piirteitä korkean Shareholder yieldin osakkeilla on portfoliotasolla, joka entisestään nostaa kirjan arvoa. Kirsikkana kakun päällä myös momentumista kiinnostuneille sijoittajille on taatusti kiinnostavaa tietoa näiden kahden strategian yhdistämisestä...

Seuraavassa kirjoituksessa käyn läpi miten edellä mainittuja tunnuslukuja voi hyödyntää pitkäaikaisen sijoittajan näkökulmasta. Eli miten esim. osinkoaristokraatteihin sijoittavat voivat käyttää hyväksi näitä tunnuslukuja ja miten se vaikuttaa ostokohteiden (ja myyntikohteiden!) arvostukseen ja valintaan.


*Ota osaa keskusteluun sijoittamisesta ja seuraa samalla kirjoittajan ajatuksia Twitterissä (@Osinkopuu)!


Ps. Tutkimustuloksista on kuitenkin hyvä huomata, että ne ovat saavutettu yhden vuoden buy ´n hold periaatteella, jossa salkku täytetään ja tyhjätään kerran vuodessa. Siten tutkimustuloksia suoraan hyväksi käyttäminen vaatii ajallaan olevaa ja ehdottoman luotettavaa dataa osakemarkkinoista ja yhtiöistä. Lisäksi sijoittajalle ei ole helposti saatavilla samalla lailla tietoa (ainakaan ilmaiseksi) esim. Shareholder yieldistä kuin osinkotuotosta. Kirjan loppupuolella Faber tosin listaa muutaman tahon, mistä sijoittaja voi halutessaan ostaa dataa sisältäen shareholder yieldin.