Sivut

tiistai 8. lokakuuta 2013

Kirja-arvostelu: Jukka Oksaharju - Hajauta tai hajoa


 


Sain viime viikolla luettavaksi Nordnetissä meklarina työskentelevän Jukka Oksaharjun toisen julkaisun - Hajauta tai hajoa.  Alla huomioitani Jukan uudesta teoksesta.

Kirja alkaa rahoitusteorian perusteista ja selvittää lukijalleen mitä tarkoitetaan esimerkiksi nykyaikaisella portfolioteorialla ja CAP- mallilla. Rahoitusteorian perusteet ovatkin hyvä lisäinformaation aihe, jotta sijoittajat ymmärtävät mitä olettamuksia heillä on vastassaan osakepoiminnan kannattavuudesta akateemisten olettamuksien perusteella. Markkinoiden lyöminen vuodesta toiseen on todella haastavaa, mutta kärsivällisellä ja laatuyhtiöihin sijoittajalla on poikkeuksellinen mahdollisuus saavuttaa keskivertoa parempia tuloksia. Siten suurin mielenkiinto kohdistuu kirjassa kattavasti läpikäytäviin loistoyhtiöihin, jotka pystyvät kasvattamaan vuodesta toiseen osingonjakoaan. Tämän sijoitustyylin, ja varmasti kirjankin, oppi-isänä on toiminut Warren Buffett, jonka lausahduksia ja sijoitusoppeja kirja tarjoaa runsaasti. Tämä ei tietysti tule yllätyksenä, koska Oksaharjun blogikirjoituksissakin Omahan Oraakkelin lainaukset ovat tuttua tavaraa.

Kirjassa Oksaharjulla on mielenkiintoinen ja tavanomaisesta poikkeava lähtöajatus tarkastella sijoittamista hajauttamisen näkökulmasta. Siksi olikin mielenkiintoista lukea miten salkun hajauttamisen voi ajatella muullakin kuin perinteisellä tavalla osakkeiden ja korkojen kautta. Myös rahoitusteoriasta tuttu riskimääritelmä (tuottojen volatiliteetti) sekä hajauttaminen tarpeeksi moneen sijoituskohteeseen volatiliteetin pienentämiseksi saa kirjassa maanläheisemmän vaihtoehdon. Sijoittajalle, joka on valmis pitämään osaketta vaikka pörssit menisivät kiinni, ei omistusten kurssiheilunnalla ole juuri mitään merkitystä kasvavaan osinkovirtaan verrattuna. Siten Oksaharju käy lävitse useita vaihtoehtoisia hajautustapoja, millä sijoittaja voi ajatella hajauttavansa riskiä yhtiötasolta katsottuna. Harvoin nimittäin tulee miettineeksi, että esimerkiksi iso kansainvälinen yhtiö hajauttaa jo oman liiketoimintansa perusteella sijoittajan riskiä tehokkaasti verrattuna pieneen kotimaiseen nyrkkipajaan. Esimerkiksi Warren Buffett:n sijoitusyhtiön kautta sijoittaja voi saada laajan maantieteellisen-, toimiala-, koko- ja jopa ajallisen hajauttamisen yhdessä osakkeessa. Näiden edellä mainittujen periaatteiden lisäksi Oksaharju esittelee kattavasti myös muita ajatusmalleja riskin hajauttamiseen yhtiöden näkökulmasta katsottuna.

Kirjan ehdottomasti parasta antia ovat kuitenkin, ainakin allekirjoittaneelle, yhtiökohtaiset case-tapaukset hajautuksen näkökulmasta katsottuna. Näiden esimerkkien perusteella lukijalle jää selvä kuva miksi laatuyhtiö on oivallinen sijoituskohde pitkällä aikavälillä kun taas laadultaan heikon/keskinkertaisen yhtiön kannalta ajankuluminen on vain rasite. Tämä kirja antaakin sijoittajalle eväitä poimia sijoituskohteita nimen omaan yhtiökohtaisten muuttujien perusteella. Lisäksi Oksaharju listaa vielä kirjan lopussa seurantalistan hyvistä yhtiöistä, joita voi käyttää lähtökohtana etsiessä uusia ja laadukkaita sijoituskohteita. Monet näistä yhtiöistä ovat myös omalla seurantalistallani, joten yhdyn Oksaharjun näkemykseen yhtiöiden yleisestä laadusta.

Mitä jäin sitten kaipaamaan. Olisi ollut mielenkiintoista, jos teoksesta olisi löytynyt esim. laadukkaista osinkoyhtiöistä muodostettujen salkkujen testituloksia. Tämä olisi antanut lisää painoarvoa miksi laadukkaisiin osingonmaksajiin kannattaa keskittyä suhteessa muihin sijoitusstrategioihin. Varsinkin, jos nämä testitulokset olisivat olleet todella pitkältä aikaväliltä (+25 v), niin markkinoiden mielentilan vaihtelut olisivat jo pyyhkiytyneet pois kursseista ja yritysten todellinen kehitys olisi voitu punnita vaa´alla.


Lopuksi

Miltei kaikki vähänkään pintaa syvemmälle porautuvat sijoituskirjat ovat tehty englannin kielellä, joten oli vaihteeksi piristävää lukea laatutekstiä suomenkielellä. Lisäksi Oksaharju lähestyy kirjoittamista pitkäaikaisen ja kärsivällisen sijoittajan näkökulmasta, joka on myös omaa sydäntä lähellä oleva sijoitustyyli. Voin lämpimästi suositella kirjan hankkimista sijoittajalle, jota kiinnostaa oman salkun hajauttaminen kotipörssinkin ulkopuolelle kansainvälisten laatuyhtiöiden kautta.


Kirjaan voit tutustua enemmän sen kotisivuilla.


Ps. Mikäli osinkoaristokraatit kiinnostaa ja omistat iPhonen, niin tsekkaa tämä: Divitree app


Disclaimer: Kirjoittaja ei omista jutussa esiintyneitä osakkeita eikä ei saa provisioita myydyistä kirjoista.

torstai 3. lokakuuta 2013

Tilannekatsaus Q3/2013


Mennyt kolme kuukautta tarjosi markkinoille kunnon actionia hiljaisemman kesän jälkeen. Kotimarkkinoilla sai luonnollisesti eniten palstatilaa Nokian puhelinvalmistuksen myyminen Microsoftille sekä epäilyt Elopin todellisesta roolista Nokian johdossa. Nokian tilanne sai myös pikkuteknot sympatia nousuun, joka näkyi näiden osakkeiden kaksi numeroisina tuottolukuina. Toivottavasti osakkeiden lento jatkuu ja kellekkään ei jää mustaa pekkaa käteen. Pahoin kuitenkin pelkään että jää.

Kolmannen kvartaalin aikana salkun indeksoitu arvo nousi 6,9%, joka on mukava tulos huonosti menneen kevään jälkeen. Toisaalta oman salkun tuotto kalpenee aikalailla suhteessa Helsingin pörssin kehitykseen. Microsoftin ostotarjous Nokian puhelinvalmistuksesta sai kansanosakkeemme roimaan nousuun, joka vaikutti suoraan myös yleisindeksin suotuisaan kehitykseen. Heinä- ja syyskuun aikana OMXH tuottoindeksi nousi peräti 16,7%, joten pahasti jäätiin jälkeen vertailuindeksistä. En tosin ole kovin huolestunut lyhyen aikavälin kehityksestä ja varsinkin Nokian kohdalla "katkeruuteen" ei ole aihetta, koska olen jo aikaa sitten päättänyt pysyä erossa sellaisista kohteista, joita en ymmärrä. Onnittelen kuitenkin niitä, jotka osasivat/uskalsivat ostaa Nokiaa pohjahintaan - olette Nokiakahvinne ansainneet!


Salkun tuotto aloituksesta vs. vertailuindeksit



Q3:sen aikana myös portfoliossani tapahtui muutoksia. Poistin rankalla kädellä osakkeita, jotka eivät kuuluneet hyvien yhtiöiden strategiaan. Myin (vihdoin) Transoceanin sekä Caverionin pois laatusyistä. Lisäksi Pkc Group poistui salkusta, mutta täysin eri syystä kun edeltävät yhtiöt. Pkc on ensimmäinen laatuyrityksen osake, jonka olen joutunut myymään pois liian korkean arvostuksen vuoksi. Tällä hetkellä koen, että sijoittajat katsovat Pkc:n liiketoimintaa liian optimistisesti ja kukaan ei tunnu muistavan yhtiön liiketoiminnan syklistä luonnetta. Yhtiön laajentuminen Aasian markkinoille on loistava askel, mutta en voi ymmärtää, että osakkeesta ollaan valmiita maksamaan markkinoilla yli kolme kertaa tämän hetkisen kirja-arvon verran. Kun P/B- lukua verrataan Pkc:n historialliseen ROE:iin, niin yhtälö tuntuu todella merkilliseltä. Ehkä yhtiö onnistuu kasvattamaan nettotulostaan huomattavan nopeasti ja syklisen liiketoiminnan riskit eivät laukea, jolloin yhtiön kurssi on perusteltavissa. Olen kuitenkin nähnyt sijoittajien menettävän uskon Pkc:n kanssa silmän räpäyksessä eikä sen uusinta olisi itselle yllätys. Aika tulee näyttämään miten Pkc:n kasvun käy. Toivon kuitenkin pelkkää hyvää yhtiölle, jonka osakkeella olen tienannut sijoittajaurani suurimmat tulot. Kiitos Pkc Group!


Myös muita tapahtumia mahtui menneeseen kvartaaliin. Julkaisimme kaverin kanssa iPhonelle appsin, jonka toivoin auttavan sijoittajia potentiaalisten osinkoaristokraattien etsinnässä. Tavoitteena oli tehdä sovellus, josta näkee helposti valikoidun joukon laatuyrityksiä ja niiden keskeisimpiä tunnuslukuja.  Tulevaisuudessa saatamme kasvattaa nykyisestä yhtiö- sekä tunnuslukumäärää sovelluksessa. Tämä riippuu tietysti siitä miten paljon kiinnostusta sovellus herättää. Kokonaisuudessaan projekti on ollut hyvin mielenkiintoinen toteuttaa ja se on opettanut pirun paljon projektien läpiviemisestä sekä niihin liittyvistä haasteista.

Ylivoimaisesti suurin tapahtuma oli kuitenkin uuden sijoitusstrategian aloittaminen loistoyhtiöiden rinnalle. Olin jo pitkään suunnitellut kyseisen strategian aloittamista, mutta käytännön esteet jarruttivat strategian alulle panoa. Nyt kuitenkin uusi tapa sijoittaa on saatu aloitettua ja mielenkiinnolla odotan miten se tulee toimimaan. Jatkossa strategian tuotot ovat muusta salkusta erillään, jotta pystyn arvioimaan sen kehitystä vertailuindeksiin nähden, mutta myös osinkostrategiaan verratuna. Tuoton seuranta alkaa siten tulevasta kvartaalista eteenpäin.




Yhteenveto Q3/2013:

Indeksoitutuotto: 6,3%
Indeksoitutuotto blogin alusta: 35,6%
Indeksoitutuotto vuoden alusta: 16,3%


Osakeostot: Vodafone & Uuden strategian avauspositiot
Osakemyynnit: Caverion, Transocean & Pkc Group


*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitteristä (@Osinkopuu)