keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Rahastosijoittaja - Tiedätkö kuinka paljon maksat rahaston todellisesta aktiivisuudesta?


Kirjoitin aiemmin kaksi artikkelia, jotka koskivat suhtautumistani aktiivisiin rahastoihin sekä analyysiä oman portfolion aktiivisuudesta suhteessa vertailu-ETF:iin (suosittelen lukemaan molemmat tekstit, koska tämä artikkeli on jatko-osa kirjoituksille). Olen sittemmin korjannut suhtautumistani aktiivisiin rahastoihin: uskon, että tietyt kriteerit täyttävät aktiiviset rahastot voivat itseasiassa lyödä indeksit pitkällä aikavälillä. Kuitenkaan mielipiteeni ei ole muuttunut ns. kaappi-indeksirahastoista, joilla ei ole edes periaatteessa mahdollisuutta löydä vertailuindeksiä kulujen jälkeen. Edellä mainittu johtuu pitkälti siitä faktasta, että itseään aktiiviseksi rahastoiksi tituleeraavat toimijat sisältävät itse asiassa hyvin pitkälti samoja osakkeita ja vielä samoilla painoilla, joista myös vertailuindeksi koostuu. Lisäksi nämä rahastot veloittavat usein kohtuuttoman suuret kulut suhteessa saavutettuun lisäarvoon, joka on tavallisesti vielä negatiivinen.

Active Share ja rahaston aktiivisuuden todellinen kustannus

Rahastojen ja sijoitussalkkujen aktiivisuutta on mitattu pitkään trackin errorin perusteella, joka mittaa rahaston tai sijoitussalkun tuoton poikkeamaa vertailuindeksistä. Kuitenkaan trackin errorin perusteella ei ole pystytty ennustamaan rahastojen tuottoja kovin hyvin. Toisaalta Cramersin ja Petäjistön kehittämän rahastojen aktiivisuusmittari (active share) selittää huomattavasti paremmin rahastojen yli- ja alituottoja suhteessa vertailukohtiin. Active share mittaa kuinka paljon rahaston sisältö poikkeaa vertailukohdan sisällöstä. Lyhykäisyydessään active sharen voi laskea seuraavalla tavalla: 

Eli active sharen laskemisessa summataan rahaston sekä vertailukohdan omistusten painoerot (itseisarvot) yhteen ja jaetaan saatu luku kahdella. Käytännössä rahaston osakevalinnat pitäisivät siis erota vähintään 50 - 60% indeksin painoista, jotta rahastoa voitaisiin pitää aidosti aktiivisena osakevalitsijana.

Miten active share sitten liittyy sijoittajan kustannusten laskemiseen? Itse asiassa active sharella on erittäin merkittävä rooli arvioidessa sijoittajan todellisia rahastosta maksamia kuluja, koska jokainen aktiivinen rahasto voidaan pilkkoa (jos vain tiedetään omistukset) aktiiviseen ja passiiviseen osaan. Jos esimerkiksi rahaston active share on 50%, niin rahasto sisältää 1/2 aidosti aktiivista rahastoa ja 1/2 indeksirahastoa. Edellä mainitulla havainnolla on suuri merkitys kokonaiskustanusten laskentaan, koska yleisesti indeksirahastosta tai ETF:sta maksetaan huomattavasti alhaisempia palkkioita kuin aktiivisista rahastoista. Otetaanpa esimerkki active sharen ja kustannusten laskemisesta. Olen havainnollistanut rahaston jakoa aktiiviseen ja passiivisen osaan kuvitteellisen Suomirahaston avulla (itse asiassa tälläinen rahasto voisi hyvin olla olemassa...).



Share Domicile Index w Fund w ABS
Nokia Suomi 9,96 % 9,87 % 0,09 %
Kone B Suomi 9,60 % 9,27 % 0,33 %
Nokian Renkaat Suomi 5,06 % 7,23 % 2,17 %
Pohjola Bank Suomi 2,75 % 5,83 % 3,08 %
Wärtsilä Suomi 6,74 % 5,81 % 0,93 %
Nordea Bank Suomi 4,48 % 5,91 % 1,43 %
Sampo A Suomi 9,54 % 5,73 % 3,81 %
Fortum Suomi 8,14 % 5,50 % 2,64 %
TeliaSonera Ruotsi 4,87 % 4,83 % 0,04 %
Metso Suomi 3,78 % 4,42 % 0,64 %
UPM-Kymmene Suomi 7,81 % 4,33 % 3,48 %
Huhtamäki Suomi 2,27 % 3,03 % 0,76 %
Elisa Suomi 3,30 % 2,79 % 0,51 %
Neste Oil Suomi 2,04 % 2,45 % 0,41 %
Caverion Suomi 0 2,18 % 2,18 %
Outotec Suomi 1,53 % 2,18 % 0,65 %
Ramirent Suomi 0 2,16 % 2,16 %
Stora Enso R Suomi 4,69 % 1,99 % 2,70 %
Amer Sports A Suomi 1,88 % 1,49 % 0,39 %
Rautaruukki Suomi 0,67 % 1,41 % 0,74 %
Kemira Suomi 1,22 % 1,39 % 0,17 %
Metsa Board B Suomi 0 1,14 % 1,14 %
Konecranes Suomi 1,74 % 1,14 % 0,60 %
YIT Suomi 1,35 % 1,14 % 0,21 %
Cargotec B Suomi 1,20 % 1,09 % 0,11 %
Kesko B Suomi 2,04 % 1,05 % 0,99 %
Oriola-KD B Suomi 0 0,80 % 0,80 %
Aktia Bank A Suomi 0 0,71 % 0,71 %
Tieto Suomi 0 0,71 % 0,71 %
Lassila & Tikanoja Suomi 0 0,70 % 0,70 %
Outokumpu A Suomi 0,52 % 0,66 % 0,14 %
Biotie Therapies Suomi 0 0,57 % 0,57 %
PKC Group Suomi 0 0,27 % 0,27 %
Vaisala Suomi 0 0,07 % 0,07 %
Orion Suomi 2,27 % 0,00 % 2,27 %
Käteinen   0,55 % 0,15 % 0,40 %
Sum
100,00 % 100,00 % 39,01 %
Active Share       19,51 %


Active sharen melko alhainen lukema tarkoittaa, että tarkastelemamme mielikuvitteellisen Suomirahaston aidosti aktiivinen osa on ainoastaan 19,51%. Toiselta kantilta katsottuna voidaan sanoa, että rahaston koostumuksesta on noin 4/5-osaa indeksirahastoa. Tämän havainnon perusteella voimme suorittaa laskutoimituksen siitä, kuinka paljon sijoittaja itseasiassa maksaa varainhoitajan aktiivisuudesta. 

Jos oletetaan samat kustannuslukuarvot kuin aiemmassa kirjoituksessa,

Suomirahaston TER- luku: 1,83%
Suomi ETF:n TER- luku: 0,17%

niin saamme sijoittajan maksamaksi todelliseksi kuluksi aktiivisesta varainhoidosta:


Aktiivirahaston kokonaiskulu (TER) = (Paino aktiiviosa * kulu aktiiviosa ) + (Paino passiiviosa * kulu passiiviosa) ->

Kulu aktiiviosa = (Aktiivirahaston kokonaiskulu (TER) - Paino passiiviosa * kulu passiiviosa) / Paino aktiiviosa ->

Kulu aktiiviosa = (1,83% - 80,49% * 0,17%) / 19,51% = 8,68%


Eli sijoittaja maksaa rahaston aktiivisesta osasta kuluja 8,68%-yksikköä vuodessa, joka vastaa noin karkeasti arvioituna keskimääräisen pörssivuoden tuottoa. Toisin sanoen, vaikka varainhoitaja saavuttaisi noin 8,5 prosentin vuosituoton rahaston aktiivisella osalla, ei sijoittajalle jäisi tästä mitään käteen. Mikäli markkinatuoton keskiarvo olisi noin 8,5% vuodessa, pitäisi salkunhoitajan pystyä voittamaan markkinat vuosittain 100%, että aktiiviosalla päästäisiin kulujen jälkeen edes markkinatuottoon. Ottamalla huomioon TER- luvun lisäksi rahaston kaupankäyntikustannukset, tulisi aktiivisen osan todellisesta kustannuksesta vielä suurempi. Näin äkkiseltään sanottuna tällaisen rahaston kustannukset vaikuttavat "hieman" korkeilta suhteessa odotettavissa oleviin hyötyihin.


Yhteenveto

Uskon, että on olemassa rahastoja, jotka pystyvät voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin aktiivisissa rahastoissa on hyvin suuria eroja, jotka vaikuttavat jo lähtökohtaisesti rahaston mahdollisuuksiin voittaa vertailukohtansa. Yksi merkittävimmistä tekijöistä on rahaston sisällön merkittävä poikkeaminen vertailuindeksin tai passiivisen rahaston vastaavasta. Valittaessa aktiivista rahastoa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin rahaston kymmeneen suurimpaan omistukseen ja varmistua, että näiden painot poikkeavat olennaisesti vertailuindeksin (passiivisen rahaston) sisällöstä. Muuten on suuri vaara, että tulee maksaneesti kalliisti näennäisen aktiivisesta rahastosta, jolla ei ole kuin teoriassa mahdollisuus päästä passiivista rahastoa parempaan lopputulokseen.

Indeksistä poikkeavien osakevalintojen tekeminen on varsinkin pienellä markkina-alueella hyvin haastavaa. Mikäli aktiivisen rahaston koko kasvaa suureksi, niin Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella on lähes mahdotonta enää olla aktiivinen. Siten active sharen ohella sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota myös rahaston kokoon, jotta salkunhoitajalla on mahdollisuus poiketa aidosti indeksin osakevalinnoista ja painotuksista.


*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitteristä (@Osinkopuu)


Lähteet: Seligson.fi, Cremers & Petäjistö (2009) How active is your fund manager? A new measure that predicts performance



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Tilinpäätös 2013 / +24,8 %


Menneet kolme kuukautta on ollut vauhdikkaat ja ennen kaikkea ikimuistoiset. Koko elämän saralla on tapahtunut niin paljon muutoksia, että jokainen päivä on ollut kiireinen aamusta iltaan. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Perheen esikoisen syntymä mullisti koko arjen ja on tullut totuteltua uuteen rooliin. Lisäksi olen samaan aikaan aloittanut uuden, mielenkiintoisen työn ja viimeistellyt myös gradunkin palautuskuntoon. Ja ei siinä vielä kaikki, joku markkinointipuolen kaveri voisi sanoa - myös sijoituspuolella on eletty suuren muutoksen aikaa: uusi sijoitusstrategia on ollut nyt voimassa kolmen kuukauden ajan. Olen jatkanut sen kehittämistä ja se onkin muuttunut aika paljon siitä, kun esittelin blogissa ensi kertaa sen testituloksia. Tunteja strategian hiomiseen ja testaamiseen on mennyt kymmeniä, mutta uskon, että tehty työ palkitaan tulevaisuudessa. Olen myös jatkanut strategian liittyvien tutkimusten ja kirjallisuuden lukemista, joka on edelleen syventänyt ymmärrystä, että miksi se on toimiva pitkällä aikavälillä. Myös tutustumalla tarkemmin +40 strategian mukaiseen yritykseen vuosien varrelta, on kuva keskimääräisestä sijoituskohteesta tullut kirkkaammaksi.

Uusi strategia alkoi kuitenkin huonoimmalla mahdollisella tavalla. Miltei heti ensimmäisten päivien aikana kaksi yhdysvaltalaista yritystä julkisti odotettua huonommat q3 luvut, jonka seurauksena molemmat osakkeet rytisivät noin 20 % alaspäin yhden ainoan päivän aikana. Auts! Jo heti alkuvaiheessa strategia näytti siten tappion mahdollisuuden ja muistutti, että mikään strategia ei toimi joka hetki. Mikäli en tuntisi strategiaa tarkemmin, vaan olisin ainoastaan päättänyt kokeilla sitä huvikseni, olisin hyvin mahdollisesti lopettanut sen toteuttamisen siihen paikkaan. Mielessä ei kuitenkaan edes käynyt strategian hylkääminen, joka palkittiin myöhemmin kvartaalin aikana. Menneen kolmen kuukauden aikana strategia tuotti noin 16%, joka hakkaa miltei indeksin kuin indeksin. Toki kolme kuukautta on aivan liian lyhyt aika sanoa mitään strategian pitkäaikaisesta menestyksestä, mutta nyt on ainakin saatu lentävä lähtö uuteen sijoitustyyliin.

Tuotot Q4/2013

Kuluneena vuonna koko salkun tuotto oli 24,8% ja vertailuindeksin 31,6%. Tavallisena pörssivuotena saavutetut tuotot olisivat hyviä, mutta tuottojen jäädessä jälkeen näin selvästi vertailuindeksistä, ei voi olla täysin tyytyväinen saavutettuun menestykseen. Parhaiten salkussa vuonna 2014 tuottivat todelliset laatuyhtiöt Sampo ja H&M. Vastaavasti suhteellista tuottoa eniten laskivat ETF:t Venäjän osakemarkkinoille. Hyvien yhtiöiden kohdalla sama laulu tuntui/tuntuu jatkuvan: en löydä markkinoilta juuri kohtuu hintaista ostettavaa. Jenkkimarkkina on kallis. Eurooppa on kallis (hyvien yritysten kohdalla). Kehittyvät markkinat on kohtuullisen hintaisia, mutta sieltä on vaikeampi poimia loistoyhtiöitä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että suurin mielenkiintoni ei ole edes viimeisten kuukausien aikana kiinnittynyt loistavien yhtiöiden seuraamiseen. Sen verran aikaa on vienyt muu sijoitustoiminta, joka tulosten valossa on ollut hyvä ratkaisu. 

Olen jatkanut salkun perkaamista rankalla kädellä. Myin viimeisen kvartaalin aikana omistamani Amerikka ja Aasia indeksirahastot sekä puhelinoperaattorit (Vodafone & China Mobile) pois. Tällä hetkellä keskitän salkkua ainoastaan todellisiin hyviin yhtiöihin sekä kvanttistrategiaan, joten lisämyyntejä on luvassa. Vallitsevilla arvostustasoilla en ole laittamassa lisävaroja kiinni loistoyhtiöihin, vaan kaikki uusi raha virtaa sijoitettavaksi kvanttistrategiaan. Päätökseen vaikuttaa tottakai strategian testitulokset ja oma arvioni keskinkertaisista kyvyistäni pystyä poimimaan hyviä osakkeita korkeiden markkina-arvostusten aikaan. Absoluuttisen tuoton kannalta kvanttistrategian merkittävä painottaminen on järkevää, mutta täytyy miettiä vielä kuinka paljon haluan allokoida sijoitusvarallisuutta strategiaan. Tällä hetkellä strategia edustaa 1/4- osaa kaikista sijoituksista. Kenties siirrän jokin päivä lähes koko varallisuuden strategian sisään. Aika näyttää.

Tuotto blogin alusta lähtien

Olen pitänyt Osinkopuu- blogia nyt lähes kaksi vuotta. Kuluneen kahden vuoden aikana salkun kokonaistuotto on ollut 45,6% ja vertailuindeksin 52%. Olen siis jäänyt jälkeen merkittävästi vertailuindeksinä käyttämääni OMXH Cap TR:ia, joka hieman karhertaa kunnianhimoisen miehen kenkää! Pelkkä indeksin voittaminen ei tietysti ole sijoitustoiminnan ydin; eihän kukaan tule osakkeilla vaurastuneelta kyselemään eläkkeellä voititko indeksit vai et. Myös omalla kohdallani pelkkä sijoitustoiminnan aloittaminen ja kurinalainen toteuttaminen kuukaudesta toiseen on johtanut kohtuulliseen tilanteeseen - olen tällä hetkellä nettovelaton (varat pl. oma asunto - miinus velat). Ilman tämän blogin pitämistä ja sijoittamisen täysipainoista aloittamista en varmasti olisi tässä tilanteessa. Myös moni muu ylös kirjoitettu tavoite on täyttynyt matkan varrella ja blogin kirjoittamisesta on ollut hyötyä varsinkin sijoitusprosessin kehittymisessä. Tulevaisuudesta ei ole toki mitään tietoa, mutta tavoitteita on aina hyvä asettaa - niin myös vuodelle 2014. Kenties ne saattavat jopa toteutua:"Be careful what you wish for, because you just might get it!".

Hyvää sijoitusvuotta 2014 lukijoille!


Tavoitteet 2014:
  1. Kehittää edelleen sijoitusstrategiaa
  2. Olla kiinnittämättä huomiota makrotalouteen tai asioihin joihin en voi vaikuttaa
  3. Perustaa yritys


Yhteenveto 2013:

Salkku pl. kvanttistrategia
Indeksoitu tuotto q4: 5,12%
 
Kvanttistrategia
Indeksoitu tuotto q4: 16,06%

Koko salkku
Indeksoitu tuotto 2013: 24,8%
Indeksoitu tuotto blogin alusta: 45,6%

Osakeostot: Uuden strategian mukaisia positioita
Osakemyynnit: Vodafone & China Mobile, Pohjois-Amerikka & Aasia indeksirahastot


*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitteristä (@Osinkopuu)