Warren Grahamin Osinkopuu

What has worked in investing? Osa 2

2012-03-10T02:27:00.000+02:00

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa esittelin tutkimustuloksia arvostrategioista, jotkaperustuvat yrityksen oman pääoman matalaan arvostukseen markkinoilla (esim.matala P/B-luku). Tällaisten yritysten osakkeista kootun sijoitussalkun ontodettu tuottavan huomattavia ylituottoja miltei jokaisena aikakautena. Toinenesimerkki arvoanomalioista on ns. P/E-luku anomalia. Useissa tutkimuksissatodetaan, että matalan P/E- luvun osakkeet saavuttavat parempaa riskikorjattuatuottoa kuin vastaavan riskiset korkean P/E- luvun omaavien yritysten osakkeet.Myös muiden tunnuslukujen, kuten alhainen osakekohtainen markkinahinta suhteutettunakassavirtaan (P/CF) tai liikevaihtoon(P/S), on havaittu tuottavan merkittävän hyvin historiallisesti.

Matalaosakkeen markkinahinta suhteutettuna tulokseen

KyseisenP/E- anomalian löytäjänä pidetään Sanjoy Basua, joka tekemässääntutkimuksessaan havainnollistaa Yhdysvalloissa 1957 ja 1971 välisenä aikanaNYSE:iin listattuna olleiden yritysten tuottoeroja. Tutkimuksessa Basujärjestää osakkeet eri portfolioihin niiden P/E- luvun perusteella. Tuloksena oli, että alhaisimman P/E – luvun osakkeiden portfolio tuottaa eniten jakorkeimmista P/E- luvuista muodostettu portfolio vähiten. Keskimääräinenvuosittainen tuottoero kasvu- ja arvo-osakkeiden välillä oli 7%.

Mielenkiintoiseksitutkimuksen tuloksen tekee, että samaan aikaan matalien P/E-osakkeidentuotot olivat parempia kuin korkeiden P/E-luku osakkeiden vaikka niiden riskisyys (Beta-luvulla mitattuna) olimatalampi! Edellämainitun ei pitäisi olla mahdollista tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan, koska suurempi tuotto pitäisi olla seurausta suuremmastaotetusta riskistä.

Seuraavantutkimuksen tulos yhdistettynä sen yhteen tekijöistä tulee ainakinallekirjoittaneelle yllätyksenä. Vuonna 1997 julkaistun tutkimuksen, ThePredictability of Stock Returns: A Cross-Sectional Simulation, yksi tekijöistä on paremmin tehokkaiden markkinoiden puolesta puhujana tunnettu Burton Malkiel(mm. A Random Walk Down Wall Street). Tutkimus selvittää miten 1000 suurimman amerikkalaisenyrityksen osakkeet tuottivat vuosien 1979-1988 sekä 1989-1995 välillä kun nejaoteltiin kymmeneen eri portfolioon mm. P/E- luvun koon mukaan. Tutkimuksentuloksena alhaisten P/E-lukujen portfolioiden huomattiin tuottaneen keskimäärinenemmän neljännesvuosittain suhteessa korkeiden P/E- lukujen portfolioihin.Alla kuvakaappaus tutkimustuloksista kokonaisuudessaan.

Pelkkienraakatulosten lisäksi tutkijoita, Malkiel, Quandt ja Fluck, kiinnostivat mitensaadut tulokset muuttuisivat mikäli kulut osakkeiden myynneistä ja ostoistaotettaisiin huomioon. Tulokset välityskulujen jälkeenkin vahvistivatP/E-anomalian olevan vahvasti toimiva verrattuna S&P 500 tai suurimman 1000yrityksen tuottoon nähden.

Yhdistelmätunnusluvut

Myösmatalien tunnuslukujen yhdistelmillä, kuten P/B, P/E, P/S ja P/CF, on havaittusaatavan parempaa tuottoa kuin vastaavien korkeiden tunnuslukujenyhdistelmillä. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta on Louis Chanin ja JosefLakonishokin vuonna 2002 valmistunut tutkimus arvo- ja kasvuosakkeidentuottoeroista vuosien 1969 ja 2001 välillä. Mielenkiintoiseksi tutkimuksentekee, että siitä voi nähdä minkälainen vaikutus tuloksiin on testausaikavälillesattuneella teknologiahuumalla, joka nosti voimakkaasti varsinkinkasvuosakkeiden hintoja.

Aivankuten aiemminkin tässä artikkelissa esitetyissä tutkimuksissa, niin tuloksetpuhuvat arvo-osakkeiden puolesta. Jokaisella tutkimusvälillä matalienyhdistelmälukujen portfolio pesi lattiaa vastaavien korkeiden lukujenportfoliolla.

Tuottoeroarvo- ja kasvuosakkeiden välillä oli suuri erityisesti pienten osakkeidenjoukossa, mutta silti merkittävä myös isompien välillä. Vai miltä kuulostaasuurten arvo-osakkeiden 10,4 tai pienten arvo- osakkeiden 16,2 prosenttiyksikön ero vuosittaisissa tuotoissa suhteessa kasvuosakkeisiin?

OMXHja P/E-salkku

Tutkimustulosten innoittamana muodostinSuomen osakemarkkinoilta matalaan P/E-lukuun perustuvan osakesalkun, jonkakehitystä aion verrata kuluvan vuoden aikana Suomi ETF:ään nähden, aivan kuten aiemmassakirjoituksessa P/B- luvun kanssa. Ehdokkaiden joukosta on poistettu osakkeet, joidenP/E-luvut olivat tarkastelu hetkellä negatiiviset. P/E-luku salkkuun valikoituivat näin ollen seuraavat15 osaketta:

Samojaosakkeita on valikoitunut sekä P/E- että P/B- luku salkkuun, joista esimerkkeinäScanfil, Technopolis ja Stora Enso. Yhteistä listan osakkeille on, että niiden tuloksen odotetaan kasvavan hitaasti (esim. Nordea) tai jopa pienenevän kuluneesta vuodesta (esim. Saga Furs). Toisin sanoen niiden tulevaisuuden tuloskehitykseen ei uskota olevan vahvaa, jonka seurauksena niistä ei olla valmiita maksamaan markkinoilla korkeaa hintaa suhteessa nykytulokseen.

Listan osakkeista ainoastaan Nordea löytyymyös omasta salkustani. Muita osakkeita en omista tai seuraaosakelistallani, koska en pidä niiden liiketoimintaa kiinnostavana tai laadukkaana. Tällaisen passiivisen listan kehityksen seuranta onmielestäni mielenkiintoista, koska sen sisältämät osakkeet ovat valikoituneet sijoituskohteiksiilman henkilökohtaista mielipidettäni niiden arvostuksesta tailiiketoiminnallisesta laadusta. Tällöin on mahdollista seurata kriittisin silmin (tosin lyhyellä aikavälillä) miten rakentamani salkku suoriutuu suhteessa passiivisesti valittuihin arvo-osakkeisiin nähden. Pitkällä aikavälillä olisikin hyvin toivottavaa, että uhrattu aika osakkeiden valintaan heijastuu myös parempana tuottona kuin mitä passiivisesta arvostrategiasta tai indeksisijoittamisesta on saatu samalla aikavälillä.

Lähteet: Tweedy, Brown Company LLC - What Has Worked In Investing (2009), Pörssisäätiö, Kauppalehti.fi

Talouden tulkki

2012-03-09T00:17:00.000+02:00

Pakko antaa erityismaininta tälle Jouko Marttilan pitämälle loistavalle taloussivustolle. Yleisesti ottaen lukemani blogit keskittyvät pääosin sijoittamiseen ja vaurastumiseen, joten Talouden tulkki on ollut minulle virkistävää luettavaa. Erityisesti olen pitänyt Marttilan Suomen taloutta koskevista kirjoituksista, joissa usein käsitellään asioita valtamedian tavasta poikkeavasti. Kirjoitukset käsittelevät päivän polttavia uutisaiheita kantilta, jolta välttämättä niitä ei heti tulisi ajatelleeksi. Oman osansa Marttilan kynästä ovat viime aikoina saaneet niin Finnairin kuin Eläkeyhtiöiden johtajat - täysin aiheesta. Mikäli et ole vielä tutustunut sivustoon, niin suosittelen lämpimästi vierailemaan Talouden tulkki sivuilla!

What has worked in investing? Osa 1

2012-03-06T12:58:00.000+02:00

Eri sijoitusstrategioistaja niiden toimivuudesta on tehty pitkä lista tutkimuksia. Varsinkin arvo- jakasvusijoittamisen liittyviä tutkimuksia on vuosien varrella tehty kasapäin, joten tutustuminen niihin kaikkiin on täysi mahdottomuusvarsinkin kiireiselle piensijoittajalle. Onneksi Tweedy, Brown Company LLC ontehnyt loistavan kokoelmaversion, What has worked in investing?, keskeisimmistä tutkimustuloksista jasijoitusstrategioista, jotka ovat tuottaneet markkinoilla poikkeuksellisenhyvin. Artikkelissa tutkimustulokset esitetään lyhyen ytimekkäästi ilmankorkean luokan matematiikkaa, joten se on kaikkien englannin kieltä osaavien jaaiheesta kiinnostuneiden luettavissa. Artikkelin voi ladata itselleen tästä linkistä ja tutustua samalla tarkemmineri tutkimusten tuloksiin.

Tässä kirjoitussarjassatulen esittelemään kuusi artikkelissa esitettyä keskeisestä piirrettätuottavasta osakesijoittamisesta sekä niistä tehtyjä tutkimustuloksia. Samallatutkin mitä osakkeita tällä hetkellä Suomesta löytyy esitettävien kriteerienperusteella. Tulen myös muodostamaan eri portfolioita perustuen artikkeleissaesiintyviin kriteereihin ja vertaamaan niistä saatavia tuloksia keskimääräistenosakeindeksien tuottoon seuraavan vuoden aikana. Katsotaan siis mitenarvosijoittaminen tulee pärjäämään kotimarkkinoilla suhteessa passiiviseenindeksointiin verrattuna!

Alhainen osakkeen hinta suhteessa yrityksen pääomaan

Useissatutkimuksissa on havaittu niiden yritysten osakkeiden tuotavan merkittävänhyvin, joiden kirjanpidollinen pääoma arvostetaan markkinoilla edullisesti. Tällaistatapaa käytti hyväksensä ensimmäisten joukossa Benjamin Graham, kun hän ostimarkkinoilta yritysten osakkeita, joiden markkinahinta oli alle 66 prosenttiayrityksen lyhytaikaisesta nettovarallisuudesta. Tällä sijoitusstrategiallaartikkelin mukaan Graham saavutti 30 vuoden aikana noin 20 prosentinvuosituoton! Myös myöhemmin Henry Oppenheimerin tekemässä tutkimuksessaGrahamin strategian havaittiin tuottavan Yhdysvalloissa 29,4 prosenttiavuodessa vuosien 1970 ja 1983 välisenä aikana. Samaan aikaan markkinattuottivat 11,5%, joten ylituotto oli huomattava.

Toinen merkittävä löydöson tehty osakkeiden alhaisten P/B-lukujen sekämarkkinatuottojen välillä. Esimerkiksi professorit Lakonishok, Vishny jaSchleifer tutkivat vuonna 1993 ilmestyneessä tutkimuksessaan millainen vaikutusalhaisella P/B-luvulla on osaketuottoihin. Tutkimus tehtiin NYSE:iin jaAMEX:iin vuosien 1968 ja 1990 välisenä aikana listatuilla osakkeilla, jotkajaoteltiin kymmenneen eri portfolioon P/B- luvun koon mukaan. Muodostettujaportfolioita pidettiin viiden vuoden ajan, jonka perusteella laskettiinkeskimääräinen vuosituotto, keskimääräinen viiden vuoden tuotto sekä kumulatiivinen viidenvuoden tuotto. Ja tulokset suoritetusta tutkimuksesta olkaa hyvä:

Kuten kaaviostavoidaan nähdä tuottivat arvo-osakkeet (alhainen P/B) huomattavasti enemmäntutkimusaikavälillä kuin kasvuosakkeet (korkea P/B). Vuosittaiseksituottoeroksi muodostui keskimäärin 10,5% ja viiden vuoden kumulatiiviseksituottoeroksi 90,2%. Tuottoeroja voidaan pitää todella merkittävinä todisteenaarvo-osakkeiden paremmuudesta absoluuttisen tuoton näkökulmasta!

Samanlaisiatuloksia on saatu myös jenkkipörssien ulkopuolelta. Muun muassa Sharpe, Capaulja Rowley ovat tutkineet millaisia tuottoeroja korkeiden ja matalien P/B- lukuosakkeiden välillä voidaan havainnoida maailman laajuisesti. Edellä mainituthenkilöt tutkivat Ranskan, Saksan, Sveitsin, Englannin, Japanin ja vertailunvuoksi Yhdysvaltojen pörsseihin listattuina olevien osakkeiden perusteellaarvo- ja kasvuportfolioiden tuottoja. Tulos voidaan nähdä alla olevastataulukosta.

Tutkitullaaikavälillä vuodesta 1981 vuoteen 1992 alhaisen P/B-luvun portfolio tuottienemmän kuin vastaava korkean P/B-luvun portfolio jokaisessa tutkitussa maassa.Merkittävin tuottoero havaittiin Ranskassa, jossa kumulatiiviseksi eroksimuodostui 73,7%. Tämän tutkimuksen perustella voidaan sanoa, että ns. arvopreemioei ole vain Yhdysvalloissa havaittavissa oleva positiivinen tuottopoikkeama.

P/B- luku ja suomalainen arvoportfolio

Mitä osakkeita sittenSuomen markkinoilta tulisi poimia salkkuun edellisten kriteerien perusteella. Olenmuodostanut seuraavan portfolion 15:sta alhaisimman P/B-luvun osakkeesta, jotkaovat listattuna kotimaan pörssiimme. Osakkeet, joiden P/B-luvut ovatnegatiiviset, on poistettu listalta

Listalle seuloontuiensi silmäykseltä melko kirjava sakki yrityksiä, joista muun muassa yhdestä ei oleperinteisesti maksettu tasearvoa enempää (Norvestia), kaksi paperiteollisuudenjättiläistä (UPM/Stora) sekä kaksi valtio-omisteista alisuorittajaa(Finnair/Outokumpu). Yhdistävänä tekijänä voidaan listan yritysten välillänähdä olevan heikon kannattavuuden odotukset.

Tulen muodostamaanKauppalehden Oma raha palveluun kaksi salkkua, joista toiseen sijoitan ylläpoimitut arvo-osakkeet ja toiseen Seligsonin Suomi ETF:n. On mielenkiintoistavertailla miten nämä kaksi salkkua tulevat pärjäämään seuraavan vuoden aikana.En osaa sanoa kumpi tulee tuottamaan paremmin, mutta yllä esiteltyjätutkimustuloksia kompaten taitavat kertoimet olla paremmat arvo-osakeportfolionmenestyksen puolesta. Mitä luulet kumpi tulee olemaan parempi sijoitus vuodenaikana– Suomi ETF vai arvoportfolio?

Lähteet: Tweedy, Brown Company LLC - What has worked in investing (2009), Pörssisäätiö, Kauppalehti.fi

Seurantalista päivitetty

2012-03-05T01:21:00.000+02:00

Päivitin mielenkiintoisten osakkeiden seurantalistani vastaamaan yritysten julkaisemia tuloksia vuodelta 2011 sekä niiden tämän hetkisiä markkina-arvostuksia. Lisäksi lisäsin sivulle graafin, josta näkee yhdellä silmäyksellä kuinka kiinnostavilta seuraamani osakkeet mielestäni vaikuttavat.

Tämän vuoden puolella markkinat ovat nousseet huomattavasti ympäri maailman, joten osakkeiden houkuttavuus on vastaavasti laskenut silmissäni. Helsingissä yleisindeksi on noussut noin 15 %:a ja USA:kin Dow Jones yli 6 %:a vuoden alusta lähtien. Helsingissä tammikuun lähtöarvostustaso oli huomattavan alhaisempi verrattuna jenkkien markkinoiden vastaavaan, joten suurempi kurssinousu on ollut perusteltua pahimpien pelkojen haihtuessa.

Tällä hetkellä pidän seuraamiani yrityksiä vielä kokonaisuudessaan kohtuullisesti arvostettuina, mutta silti en löydä niiden joukosta juurikaan huokeasti hinnoiteltuja yksilöitä. Aiemmin määritelmäni suunnitelman mukaan pyrin ostamaan hyvien yritysten osakkeita ali-arvostettuun hintaan, mutta nykyisillä osakearvostuksilla suunnitelmaa on vaikea toteuttaa. En kuitenkaan halua poiketa ostosuunnitelmastani, koska tällöin asetan itseni markkinoiden armoille, jolloin minulla on huonot mahdollisuudet onnistua tavoitteeni saavuttamisessa. Osakkeiden hintojen noustessa on vain pakko pitää itsensä kurissa keskeyttämällä osto-ohjelmat ja luottaa, että markkinat tarjoavat tulevaisuudessa uusia ostomahdollisuuksia.

Markkinahintojen nousu on aiheuttanut, että yhä useamman seuraamani yrityksen osakehinnat ovat jo nousseet lähelle pidäsuosituksen ylärajaa. Näistä esimerkkinä ovat kotimaiset konepajat, joiden osakkeet ovat vielä nipin napin arvostukseltaan järkeviä. Mikäli OMXH jatkaa viime aikaista positiivista kurssikehitystään ovat muun muassa Metson, Koneen ja Outotecin osakkeet lähellä saavuttaa yliarvostuksen. Seuraamistani suomalaisista osakkeista ainoastaan Sampo on lähellä määrittämääni ostotasoa, joka kuvaa mielestäni hyvin osakemarkkinoiden optimistisia tulevaisuuden odotuksia. Ongelmalliseksi Sammon lisäostoksiin tekee kuitenkin sen iso paino salkussani. Samainen ongelma on ainoalla listani ostosuosituksen saavalla osakkeella AstraZenecalla, jonka painoa salkussani en halua kasvattaa nykyisestä riskinhallinta syistä johtuen.

Vaikka omistamistani osakkeista juuri mikään ei ole vielä lähellä asettamiani myyntitasoja, niin nauttisin mielummin markkinoiden alhaisemmasta arvostustasosta. Haluaisinkin nähdä pörssissä uudelleen syksyn kaltaisen alennusmyynnin, jolloin voisin palata takaisin markkinoille ja jatkaa mielenkiintoisten yritysten hankkimista. Ostokohteiden vähyydestä johtuen olen alustavasti katsonut Tescoa mahdollisena uutena yrityksenä osakelistalleni. Mikäli joku on jo ehtinyt analysoida yritystä, niin otan erittäin mielelläni vastaan kommentteja miksi Tesco on hyvä/huono yritys.

Osakesäästäjät ja Talvivaara

2012-03-01T12:32:00.001+02:00

Sain eilen sähköpostin Osakesäästäjien Keskusliitolta koskien Talvivaaran suunnittelemaa suunnattua antia sen suurimmille omistajille (eläkeyhtiöt, Solidium ja Perä). Postissa Osakekesäästäjät tarjoavat pienomistajille helpon tavan vastustaa epäoikeudenmukaisen osakeannin läpimenoa Talvivaaran yhtiökokouksessa. Ainoa mitä omistajien pitää tehdä on allekirjoittaa tämä valtakirja, jonka perusteella Osakesäästäjät voivat ajaa myös sinun etujasi yhtiökokouksessa.

Henkilökohtaisesti en olisi antia vastaan, mikäli se toteutettaisiin oikeudenmukaisesti kaikkien omistajien kesken. Mielestäni omistajalla pitää olla oikeus valita osallistuuko hän järjestettävään antiin vai ei. Nyt kun kaikilla omistajilla ei ole mahdollisuutta osallistua antiin laimenee heidän omistusosuus yhtiössä suhteessa niihin, joille uusia osakkeita tarjotaan alennettuun hintaan. Merkintäoikeusannissa kaikkia osapuolia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Tällöin omistajilla olisi mahdollisuus joko merkitä uusia osakkeita tai myydä merkintäoikeutensa pörssissä. En tiedä perustavaa syytä miksi Talvivaara järjestää antinsa nimen omaan suunnattuna. Onko yhtiöllä todella niin kiire saada rahaa kassaan, että suunnattuanti on perusteltu?

Aikaisemmassa kirjoituksessani ilmoitin, että olen myynyt kaikki omistamani Talvivaaran osakkeet. Myynnin yksi syistä oli nimenomaisesti yhtiön tapa kohdella eriarvoisesti suur- ja pienomistajia. Miten voisin olla sellaisen yhtiön omistaja joka kohtelee minua täysin eri pelisäännöin kuin esim. valtion sijoitusyhtiötä?! Mikäli omistaisin vielä Talvivaaran osakkeita, niin allekirjoittaisin valtakirjan välittömästi. Haluankin muistuttaa kaikkia yhtiön pienomistajia siitä, että aikaa valtakirjan allekirjoitukseen ja postittamiseen on 6.3 asti. Toimi siis nopeasti ja vaikuta meidän kaikkien piensijoittajien oikeuksien puolesta!

Warren Graham

Lakimies vs. Putkimies

2012-02-27T20:38:00.000+02:00

Viikonloppuinen keskustelu kaverini kanssa sai minut miettimään, että mikä merkitys on koulutuksen tasolla vaurastumiseen. Olen kuullut usein varsinkin matalammin koulutettujen suusta, että ainut mahdollisuus vaurastua työnteolla on pyrkiä korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin, joista myös maksetaan keskivertoa enemmän. Tällöin säästöön voisi jäädä enemmän rahaa, jota voisi myös sijoittaa tulevaisuuden varalle. Nykyisellä tulotasolla ei heidän mukaansa ole mahdollista säästää tarpeeksi, joten myös vaurastumisen tavoittelu lienee toiveajattelua.
Voiko asia tosiaan olla näin mustavalkoinen, että alemman koulutuksen omaavilla ei ole asiaa taloudelliselle ohituskaistalle? Onko korkeakoulutus vastaavasti oikotie vaurauden lähteelle?

Tulokertymä lakimies vs. putkimies

Yleensähän korkeakouluttautumisella tähdätäänkorkeamman elintason saavuttamiseen tulevaisuudessa. Jotta paikka yliopistossaaukeaisi käydään yleensä ensin lukio, jonka jälkeen osallistutaan pääsykokeisiin. Mikälihakija läpäisee pääsykokeet ovat edessä useamman vuoden opiskelut ennen kuin onmahdollista siirtyä valmistumisen jälkeen töihin. Samaan aikaan yläasteenjälkeen ammattikouluun suuntautunut opiskelija on saanut itselleen ammatin noinkolmessa vuodessa, jonka jälkeen hänellä on mahdollisuus aloittaa työura jo18- vuotiaana. Vastaavasti esimerkiksi juristin ammattiin valmistutaan noin 23-vuotiaana, jos opinnot suoritetaan viidessä vuodessa ja ne aloitetaan heti lukion päättymisen jälkeen. Mikäli ammattikoulusta sekä yliopistosta valmistuneet henkilöt löytävät itselleen työpaikat välittömästi valmistumisensa jälkeen on putkimies ehtinyt olla ansiotöissä jo viisi vuotta ennen kuin lakimies on ollut töissä päivääkään.
Miten sitten eri koulutuksen kesto vaikuttaa kokonaispalkkakertymään työajalta, jos esimerkkinä käytetään kahta eri opiskelijaa, joista toinen valitsee itselleen putkimiehen koulutuksen sekä toinen lakimiehen opinnot? Koska lakimies saavuttaa korkeammilla ansioillaan, mutta pitemmällä koulutusajallaan, putkimiehen ansiokertymän vai saavuttaako ollenkaan?

Laskin nettopalkkakertymät molemmille henkilöille seuraavien olettamusten perusteella:

Ammatti	Kotikunta	Syntynyt	KKpalkka	Vuosipalkka	Vero%	Bruttopalkan kasvu
Putkimies	Espoo	1992	2979	35748	20,5 %	2,5 %
Lakimies	Espoo	1992	4048	48576	27,5 %	2,5 %

Yllä olevien tietojen lisäksi oletin, että esimerkin henkilötei kuulu kirkkoon, heillä ei ole lapsia eivätkä he saa etuuksia. (Tiedot keskipalkoista on saatu Taloussanomien verkkosivuilta)

Kuvaajan perusteella voidaan sanoa, että lakimies saavuttaa putkimiehen vasta 39- ikävuoden kohdalla! Viiden vuoden lakimiehen koulutuksen aikana on putkimies onnistunut kasvattamaan tulokaulaa selvästi, jonka kiinni kuromiseen kestää lakimieheltä noin 16 vuotta töissä aloitettuaan. Näiden viiden vuoden aikana putkimies on ehtinyt tienata nettona noin 150 000 euroa kun tuleva lakimies vasta aloittaa työuraansa. Työurallaan lakimies tienaa toki nettona noin 500 000 euroa enemmän, mutta kertymä alkaa erottautumaan merkittävästi putkimiehestä vasta eläkeikää lähestyttäessä.
Usein korkeakouluihin, kuten oikeustieteelliseen, päästään vasta toisella tai jopa useammalla yrittämällä, joka entisestään myöhästyttää korkeastikoulutettujen tulokertymän kasvamista. Jos esimerkissämme lakimies olisikin päässyt vasta toisella kerralla sisälle yliopistoon sekä viettänyt vuoden vaihto-oppilaana olisi hänen tulokertymä ohittanut putkimiehen vasta 45 vuoden ikäisenä...

Voidaanko esimerkin perusteella siis sanoa, että korkeakouluttautuminen on ainoa tie vaurauteen? Minusta ei todellakaan, koska Suomessa usean ammattikoulutasoisen ammatin palkat ovat suhteellisen korkeat verrattuna niiden koulutuksen kestoon, joka lisää niiden houkuttavuutta suhteessa korkeakouluopintoihin. Fakta, että ammattikoulusta valmistuneiden työurat alkavat huomattavasti aiemmin antavat heille etumatkaa korkeastikoulutettaviin nähden ennen kuin jälkimmäiset aloittavat kirinsä.

Sijoitusvarallisuuden kertyminen

Ammatillisen koulutuksen valitsevalla henkilöllä on huomattava etu aikaisemmin saatavista palkkatuloista ajatellen sijoitusvarallisuuden kehittymistä. Vaikka korkeastikoulutetut voivatkin säästää enemmän isommasta palkastaan, niin korkoa korolle efekti alkaa vaikuttamaan putkimiehellä aikaisemmin, jonka vaikutus voidaan nähdä seuraavasta esimerkistä.
Oletetaan, että lakimies säästäisi 1/4-osan ja putkimies 1/5-osan nettotuloistaan joka vuosi ja että molemmat ansaitsisivat säästöilleen 8%:n vuosituoton. Tällöin lakimiehen varallisuus ylittäisi putkimiehen varallisuuden henkilöiden ollessa 38-vuotiaita. Kuitenkin tuolloin lakimies olisi "joutunut" säästämään 40 000 euroa enemmän saavuttaakseen saman varallisuus tason kuin putkimies, jonka säästöt tuottivat jo huomattavaa korkoa korolle aikaisemmasta sijoittamisen aloittamisesta johtuen.

Kahden vuoden viive töiden aloittamisessa aiheuttaisi lakimiehen kohdalla sen, että hänen varallisuus olisi yhtä iso kuin putkimiehen vastaava heidän ollessa 65- vuotiaita! Tämä havainnollistaa sijoittamisen mahdollisimman aikaisen aloittamisen tärkeyttä. Myös sijoituskohteella on huomattava merkitys lopputulemaan. Mikäli esim. putkimies olisi pitänyt säästämänsä varat turvassa pankkitilillä, jonka korko olisi ollut 1%:n vuodessa, olisi sijoitusten arvo 65- vuotiaana ollut 635 000 euroa. Summa vaikuttaa isolta, mutta ottaen huomioon mitä putkimies olisi voinut saavuttaa sijoittamalla rohkeasti esim. osakkeisiin, kalpenee pankkitilintuotto kummasti.
Olennaista on kuitenkin se, että molemmat henkilöt saavuttaisivat todella huomattavan varallisuuden eläkeikään mennessä edellä mainitulla säästö- ja sijoitussuunnitelmalla. Lakimiehen varallisuus olisi kasvanut lähes 5 miljoonaan euroon ja putkimiehen yli neljään miljoonaan. Molemmat olisivat saavuttaneet yli miljoonan euron varallisuuden alle viisikymppisinä - summat ovat huikaisevan isoja edes ajatella! Merkittävää on, että säästö- ja sijoitussummat eivät ole mitenkään epärealistisen suuria, vaan ne ovat miltei kaikkien saavutettavissa. Edes putkimiehen hieman alhaisempi kokonaistulo ei estäisi häntä saavuttamasta todellista vaurautta työuransa aikana.

Yhteenveto

Näyttäisi silti, että lakimies tulee ansaitsemaan työurallaan enemmän kuin putkimies, mutta tulokertymän ero kahden välillä on huomattavasti pienempi kuin mitä etukäteen saattaisi kuvitella. Myös varallisuuden kasvattamisessa koulutuksella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Suurin merkitys lopputulokseen on sillä, että milloin palkkatulot alkavat tippua tilille, milloin sijoittamisen aloittaa ja mihin varansa sijoittaa. Yksikin lykätty vuosi tulojen ja sijoittamisen aloittamisessa vaikuttaa huikeasti lopputulemaan sijoitusten valinnan ohessa.
Huomattavaa on, että myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on loistava mahdollisuus tehdä itsestään vauraita aivan kuten korkeasti koulutetuillakin. Kurinalaisella säästö- ja sijoitussuunnitelmalla voi miltei jokainen suomalainen saavuttaa taloudellisen vaurauden - katsomatta koulutustasoon!

Warren Graham

Lähteet: Taloussanomat, Vero.fi

Talvivaara myyty

2012-02-20T17:33:00.001+02:00

Olen myynyt tänään kaikki omistamani Talvivaaran osakkeet hintaan 3,468€. Kuten kerroin aikaisemmassa kirjoituksessani, olen miettinyt jo pitempään osakkeesta luopumista. Olen listannut alle muutamia syitä miksi luovuin Talvivaara omistuksestani:

Kasvuyritys, jonka tuotto riippuu pitkälti tulevaisuuden odotuksista.
Ei tuloshistoriaa kannattavana yrityksenä
Ei maksa osinkoa
En luota yhtiön johtoon enkä suurimpiin osakkeen omistajiin, että he toimisivat myös piensijoittajia kunnioittavalla tavalla
Toistuvat ylioptimiset odotukset liiketoimintaa kohtaan (tuotantotavoitteet vs. toteutuma)
Ympäristöasioiden hoito ja tiedottaminen
Liiketoiminta on kilpailuedutonta ja on riippuvainen metallien hinnankehityksestä

Myönnän, että olen tehnyt virhearvion sijoittaessani Talvivaaraan. Sijoitusta tehdessäni minulla ei vielä ollut tarpeeksi yksityiskohtaista sijoitussuunnitelmaa, joka olisi kyseenalaistanut sijoituspäätöseni - Ostin siis sikaa säkissä. Arvion kyllä osakkeen hintaa yhtiön julkaisemien tulevaisuuden kustannusten ja tuotantovolyymien sekä metallien hintojen perusteella. Se ei kuitenkaan ollut riittävää, koska en osannut tehdä luotettavia arvioita yrityksestä sen hetkisen tiedon perusteella. Niimpä sorruin maksamaan tulevaisuuden odotuksista, vaikka sijoitushetkellä markkinoilla olisi ollut muita edullisia yhtiöitä, jotka olisivat täyttäneet sijoituskriteerini. Oppia ikä kaikki!
Niille, jotka harkitsevat Talvivaaraan sijoittamista suosittelen lukemaan seuraavat kirjoitukset puolesta ja vastaan: Anders Oldenburgin blogikirjoitus, OneUpOnOMXH, Random Walker

Kunnioitan kuitenkin Pekka Perää suunnattomasti, että hän on omalla yrittäjämäisellä asenteella luonut Kainuun hiipuvalle talousalueelle uusia työpaikkoja. Suomessa ei todellakaan ole liikaa tällaisia henkilöitä, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon paremman huomisen puolesta, niin itselleen kuin muille Suomen kansalaisille!

Warren Graham