Sivut

maanantai 28. toukokuuta 2012

Opintotuki ja Kelan älyttömyydet

Kuva: Neuvola.info
 Postiluukusta kolahti sitten Kelalta oikein miellyttävä kirje: Opintotuen takaisinmaksuvaatimus! Kuten kanssa opiskelijat varsin hyvin tietävät, pitää jokaista opintotuki kuukautta kohti suorittaa yliopistossa opintoja vähintään viiden opistopisteen verran tai muuten uhkaa takaisinmaksuvelvoite. Myös liian suuret tulot voivat johtaa tukien takaisinperintään. Kohdallani tukia peritään takaisin nimen omaan liiallisten tulojen perusteella. Tuloni vuodelta 2010 olivat ylittäneet vuositulorajan 440 eurolla kun hyväksytty määrä olisi ollut 220 euroa. Vuositulon ylitys johtui lähinnä saamistani pääomatuloista (osingot, luovutusvoitot, vuokratulo), jotka olin arvioinut alakanttiin nostaessani tukia.
Tämän kirjoituksen perimmäinen tarkoitus ei ole kritisoida vuositulonrajoja tai suoritettujen opintopisteiden vaatimusta. On nimittäin täysin oma vikani, että sain takaisinmaksukehoituksen, koska laskelmani arvioiduista tuloistani heittävät liikaa suhteessa todellisiin tuloihini. Sen sijaan haluan nostaa esille epäkohdan, joka kohdistuu pääomatulon käsittelemiseen Kelan vuosituloa laskettaessa.

Tulorajat

Kela muutti vuoden 2008 alusta opintotuen vuositulorajoja huomattavasti työntekoa opiskeluaikana kannustavammaksi. Vaikka vieläkään rajat/ehdot eivät ehkä ole täydelliset opinnot ja työnteon yhdistämiseen, niin parempaan suuntaan ollaan silti menty.
Kelan laskelmissa opiskelijan tulot muodostuvat palkka ja pääomatuloista sekä muiden etuuksien yhteen lasketusta summasta. Alla olevan kaavion perusteella Kela vertaa opiskelijan tuloja ja nostettuja opintotukia verrattuna määriteltyyn vuositulorajaan.

Tulorajat. Lähde Kela.fi

Opiskelijan tulojen laskeminen

Tulojen määrittäminen ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista varsinkin opiskelijalle, joka saa pääomatuloja esim. osake- tai asuntosijoittamisesta. Kelan ja verottajan tavat laskea pääomatulojen määrä nimittäin eroaa suuresti toisistaan. Verottaja antaa sijoittajan luonnollisesti vähentää tulonhankkimisesta aiheutuvat kulut sekä mahdolliset luovutustappiot pääomatuloista. Kela vastakohtaisesti laskee pääomatulot yleensä bruttona! Tässä lainaus aiheesta Kelan kotisivuilta:

Saamasi tulot otetaan yleensä huomioon bruttona. Bruttotuloilla tarkoitetaan tuloja, joista ei ole tehty mitään vähennyksiä, eli niistä ei vähennetä veroja, tulonhankkimiskuluja, menoja tai muitakaan vähennyksiä. Seuraavissa kahdessa tapauksessa otetaan kuitenkin huomioon tietyt verohallinnon tekemät vähennykset:
  • Jos olet myynyt osakkeita tai muuta omaisuutta, verohallinto laskee veronalaisen luovutusvoiton vähentämällä myyntihinnasta hankintameno-olettaman tai hankintahinnan ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot (esimerkiksi kaupankäyntikulut). Luovutustappioita ei vähennetä. Luovutusvoitot ovat tulovalvonnassa kaupantekovuoden tuloja. Selvitä osakkeiden tai omaisuuden myynnistä aiheutuneet menot ja kulut verohallinnolle, joka ilmoittaa veronalaisen luovutusvoiton määrän Kelalle.
  • Jos olet saanut vuokratuloa, verohallinto voi vähentää siitä vuokranantajana maksamasi vastikkeet, kunnossapitokustannukset sekä lämpö-, sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut. Velan korkoja ei vähennetä. Selvitä menojen ja maksujen määrät verohallinnolle, joka ilmoittaa tulovalvonnassa huomioon otettavan vuokratulon määrän Kelalle.
Varsinkin ensimmäinen kohta on osakesijoittamisen näkökulmasta mielestäni täysin epäoikeudenmukainen, koska osakesijoittamisen luonteeseen kuuluu välillä voitokkaiden ja  välillä tappiollisten sijoitusten tekeminen. Havainnollistaakseni edeltävää epäkohtaa otetaan esimerkiksi opiskelija, joka ostaa 1000 eurolla osakkeita joka kuukauden alussa ja myy ostamansa osakkeet kuun lopussa hinnasta välittämättä (sis. kaupankäyntikulut). Oletetaan, että joka toinen kuukausi hän tekee onnistuneen osakekaupan ja tuplaa rahansa. Puolena kuukausista hän tekee vastakohtaisesti katastrofaalisen huonon osakeostoksen ja menettää sijoittamansa summan kuun lopussa. Täten vuoden lopussa henkilö on tehnyt useamman osakekaupan, jonka lopputuloksena hänen pääomatulot ovat verotuksessa pyöreä nolla. Kelan laskutavan mukaan kyseinen henkilö on kuitenkin saanut 6000 euroa pääomatuloja, jotka lasketaan mukaan kokonaistuloihin!

En oikein ymmärrä Kelan logiikkaa pääomatuloja laskettaessa. Eihän aktiivista sijoittamista harrastavan opiskelijan todelliset vuositulot ole kasvaneet mihinkään, jos hänen viivan alle jäävä tulos näyttää nollaa tai jopa negatiivista lukuarvoa loppuvuodesta! Myös sijoitusvelan korkojen vähentämisoikeuden puuttuminen on mielestäni hieman kummallista.

Omalla kohdallani juuri korkojen ja tappioiden vähennysoikeuden puuttuminen tuloja laskettaessa nostavat Kelan papereissa vuosituloni huomattavasti korkeammaksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Mielestäni tämä ei ole millään lailla oikeudenmukaista ja laittaa eri lähteistä saatavat tulot eriarvoiseen asemaan. Mikäli joku osaa selittää minulle järkevästi perustellen varsinkin tappioiden vähentämisen kelvottomuuden Kelan laskelmissa, niin olen "pelkkänä korvana" kuuntelemassa!


Neuvo aloittaville opiskelijoille

Jos opiskeluaikana aiot aloittaa kasaamaan pesämunaa tuleville vuosille, niin paras sijoitusmuoto voi hyvinkin olla indeksirahastot sekä osingot uudelleen sijoittavat ETF:t, sekä niiden passiivinen holdaaminen opiskelujen ajan. Tällöin saadut osingot tai luovutusvoitot eivät rasita tulorajoja, jolloin voit nostaa palkkatuloja enemmän ja silti sijoittaa saamasi rahat tehokkaasti. Asuntosijoittamisen jättäisin myöskin vähemmälle sijoitusvelan korkojen vähennysoikeuden puuttuessa Kelan laskelmista.

14 kommenttia:

  1. Itsekin sain yhtenä vuotena taistella noiden tukien kanssa ja maksoi yhden kuukauden opintotukeni vapaaehtoisesti takaisin. En pysty ymmärtämään miksi kyse on bruttotuloista, kun katsotaan noita tulorajoja. En ymmärrä miksi ihmistä joka hoitaa hyvin asiansa rankaistaan. Tämä on tässä meidän yhteiskunnassa kuitenkin se trendi ja näillä mennään. Tarvii vain sopeutua sääntöihin joita kyllä riittää.

    VastaaPoista
  2. Tiedostin tämän Kelan politiikan aloittessani sijoittamisen. Se oli yksi syy, etten varmasti myy yhtään osaketta kouluaikanani, toki järjettömistä tappioista aion irtautua edelleen.

    Olisikohan tuolla Kelan suhtautumisella pääomatuloihin tarkoitus välttää opintolainojen siirtyminen osakkeisiin? Tai pitää vaan suutari lestissään ja opiskelija kiltisti koulunpenkillä? Tai ehkäistä opiskelijan vaurastumista, että sitä opintolainaa "täytyisi" ottaa?

    VastaaPoista
  3. Itselleni tämä maksoi 5,5k. Onneksi ei sylettänyt ne 10k luovutustappiot jo tarpeeksi. Muutaman vuoden maksellut noita pois ja kohta paranee kassavirrat oleellisesti kun saa noi pois.

    Tyhmyydestä sakotetaan, olisi pitänyt lukea asioita etukäteen tarkemmin, mutta jostain syystä kaupunkilainen luotti maalaisjärkeensä.

    VastaaPoista
  4. Heh. Kieltämättä sijoitin opintolainani osakkeisiin ja se kannatti. En tosin ottanut sitä kuin kerran ja se riitti. Jos tosin tarkemmin ajattelee niin onhan se opintolaina kuitenkin valtion takaamaa, joten kai se pienentää sitten lainoittajan riskiä. Kuitenkin siitä hyötyminen on aika rajallista ottaen huomioon opintolainan määrän. En tosin tiedä tarkkaan mikä nyt on maksimisumma jonka voi lainaa ottaa.

    VastaaPoista
  5. Teitpä sopivaan aikaan tämän bloggauksen. Postiluukusta tipahti reilu tunti sitten mieluisaa postia - Ilmoitus unelmieni opiskelupaikan saamisesta!

    Nyt täytyykin alkaa nopeasti opiskelemaan noita Kelan koukeroita. Opiskelua ajatellen nykyisen salkkuni koostumus on kaikkea muuta kuin hyvä. Takaraivossa kismittää vieläkin edelliseltä opiskeluajalta yllätyksenä tulleet perintämaksut.

    Ajattelumaailma Kelassa on varmaankin sellainen, ettei sellaiset henkilöt joilla on "varaa" sijoittaa tarvitse mitään tukea opikelua varten.

    Postin mukana tulleessa Kelan esitteessä, opintolainan valtiotakauksen kerrotaan olevan 300e/KK. Ensituntumalta se saattaisi olla mukava kuukausittainen vipu-sijoitus Seligsonin rahastoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olkoon opiskelupaikasta!

      Itsekin aloitin säästämään Seligsonin rahastoihin opiskelun alkuvaiheessa, mutta kun kokemus ja tieto karttui niin halusin kokeilla myös aktiivisempaa salkunhoitoa. Olisi tietysti näin jälkikäteen ajateltuna ollut parempi vaihtoehto säästää ja sijoittaa vain rahasto pohjalta, mutta toisaalta silloin minulle ei olisi karttunut kokemusta "oikeasta" sijoittamisesta.

      Olen myös harkinnut opintolainan ottamista sijoitustarkoitukseen opiskelujen loppuajaksi. En ole vielä aivan varma mitä tulen asian kanssa tekemään, mutta ilmoitan blogissani jos päädyn ottamaan lainaa.

      Poista
    2. Olen käyttänyt opintolainaa velkavipuna kohtalaisen paljon, ja aion kyllä käyttää vielä myös tulevaisuudessa sitä. Toki perustarpeet on tyydytettävä ensin... :)

      Velkavivun (tai sitten ison alkupääoman, mistä sen sattuu saamaankaan) vaikutus varsinkin sijoitusuran alkupuolella on merkityksellinen. Tosin nyt voi olla psykologisesti vaikeaa tehdä ostoja laskeviin kursseihin ja indekseihin samalla kun tietää, että opintolainallakin on pienehkö korko.

      Poista
  6. Oletko harkinnut sijoitusyhtiö mahdollisuutta, jolloin verotettavat tulot jäisivät yhtiöön eikä niitä otettaisi huomioon kelan laskelmissa?

    VastaaPoista
  7. On se käynyt mielessä, mutta tällä varallisuudella ei vielä kannata perustaa yhtiötä. Sijoitusyhtiön kuluihin tulisi uppoamaan todennäköisesti enemmän kuin siitä olisi hyötyä. Onko sinulla kokemusta sijoitusyhtiön perustamisesta?

    VastaaPoista
  8. Miksi ette valita, kun tiedätte asioista... Eduskunnan oikeusasiamiehelle!

    VastaaPoista
  9. Vähän vanha kirjoitus mutta itselleni ajankohtainen. Haluaisin kovasti aloittaa aktiivisen kvantitatiivisen sijoittamisen mutta se ei ole taloudellisin vaihtoehto juuri opintotuen tulorajojen takia. Pystytkö suosittelemaan joitain ETF:iä, joissa pitää rahat kiinni kolmisen vuotta?

    VastaaPoista
  10. HeiJere,

    Hienoa, että olet aloittanut sijoittamisen jo opiskeluaikana! Kela ei tosiaan katso hyvällä aktiivista salkun pyöritystä, joten osingot uudelleen sijoittavat rahastot ja ETF:t ovat hyvä vaihtoehto. Valitettavasti en voi antaa suositusta ETF:stä, mihin laittaa rahat seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Edellä mainittu olisi sijoitusneuvontaa.

    T: juho

    VastaaPoista
  11. Ja niinhän tässä itellä kävi että tuli unohdettua tämä homma ja nyt maksellaan tukia takaisin. Vielä on tulossa hieman palkkaa loppuvuonna, mutta onneksi sain työnantajan kanssa sovittua että ne kikkaillaan ensi vuoden puolelle...

    VastaaPoista