tiistai 17. huhtikuuta 2012

Säästämisen automatisointi


Kuvalähde: Yle.fi
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla jäin selvästi jälkeen säästötavoitteestani, joka pisti minut miettimään miksi näin tapahtui. Tarjoilin edellisessä katsauksessa syiksi satunnaisia kuluja sekä palkkatulojen siirtymistä seuraavalle kuukaudelle. Aloin kuitenkin miettimään, että miten voi olla mahdollista etten ole koskaan jättänyt välistä esim. asuntolainan lyhennystä vaikka rahatilanne on saattanut näyttää tiukalta. Havahduin toteaamaan, että asuntolainan maksaminen tapahtuu joka kuukausi automaattisesti kuun alussa samaan aikaan kun palkkani saapuu tilille! Lainan maksaminen ei vaadi minulta mitään toimenpiteitä ja se lähtee aina kuun alussa kun tilillä on eniten rahaa. Miksen siis tekisi myös säästämisestäni automaattista ja samalla varmistaisi, että tavoittelemani säästösumma tippuu sijoitustilelleni joka kuukausi?!

Edellä esitetystä viisastuneena olen aktivoinut käyttötililleni automaattisen, kuukaisittaisen rahasiirron sijoitustililleni. Olen tunnustanut itselleni, että en ole tarpeeksi vahva toimimaan pelkän säästösuunnitelman mukaan, vaan tarvitsen myös omasta toiminnastani riippumatonta systeemiä säästämisen avuksi. Tällöin säästäminen tulee automaattisesti ensin, jonka jälkeen voin kuluttaa rahaa muuhun elämiseen. Mikäli ensin maksan kaikki elämiseen liittyvät "tarpeelliset" kulut, jonka jälkeen katson paljonko voin siirtää kuun lopussa sijoitustililleni on lopputulos takuu varma katastrofi! Kun siirrän automaattisesti kuun alusta rahaa sijoitustililleni voin hyvillä mielillä käyttää loppu osan kulutukseen ilman tunnetta, että minun pitäisi säästää vielä enemmän. Täten rahansiirron automatisointi säästää myös hermojani, mutta eritoten takaa rahan siirtymisen säästöön kuukaisittain.

Suurin osa suomalaisista pankeista (varmasti kaikki...) tarjoavat laskujen kuukausittaisen maksamisen automatisoinnin. Toimenpiteen tekeminen on siis enemmän itsestä kiinni kuin mistään muusta. Alla esimerkki miten itse automatisoin säästämisen Nordean käyttötililtäni Nordnetin salkkutilille.


perjantai 13. huhtikuuta 2012

Yksi pelistä pois...



Lähde: Keskisuomalainen.fi
Salkun kevätsiivous jatkuu ja tällä kertaa potkujen kohteena oli Keskisuomalainen, jonka osakkeet päätin myydä kurssilla 16,00€. Olin jo aikaisemmassa kirjoituksessa ilmoittanut, että tulen myymään ko.  osakkeet kun vain löydän sopivan irtautumisajankohdan. Syy miksi myin osakkeet pois johtuu siitä, että en pidä Keskisuomalaisen liiketoimintaa tarpeeksi kiinnostavana pitkällä tähtäimellä.

Keskisuomalainen on omalla talousalueellaan lähes monopoliasemassa, jota ei uhkaa perinteiset lehdet. Monopoliasemasta johtuen lehtitalo on saavuttanut historiallisesti korkeaa tuottoa pääomilleen, mutta viime vuosina sen kannattavuuteen on ilmestynyt huomattavia epävarmuus tekijöitä.  Suurin uhka yrityksen liiketoiminnalle tulee sähköisestä mediasta, joka kasvattaa vuosi vuodelta osuuttaan myös keskisuomalaisten kotien uutislähteenä. Samaan aikaan sekä potentiaalisten että nykyisten sanomalehtitilaajien lukumäärä pienenee tasaista tahtia. Myös mainostaminen on uhkaavasti siirtymässä verkkoon, joka perinteisesti on edustanut isoa osaa lehtitalojen tulovirrasta. Edellä mainittujen seikkojen vaikutus Keskisuomalaisen tulokseen ja liikevaihtoon on ollut merkittävä: Molemmat ovat käytännössä polkeneet paikallaan vuodesta 2002 lähtien. 

Keskisuomalainen kärsii myös nousevasta kulutasosta, jota se ei pysty kompensoimaan täysmittaisesti nostamalla hintojaan. Eli vaikka Keskisuomalainen pystyisikin kasvattamaan maltillisesti liikevaihtoaan ei sen kasvu tule välittymään suurempana tuloksena tai kassavirtana, koska kohenneet kulut tulevat syömään kasvun hyödyt. Myös sanomalehdille vuoden 2012 alusta asetettu arvonlisävero tulee vaikuttamaan negatiivisesti yhtiön tulokseen.

Matalasta investointitarpeesta johtuen yhtiön kassa- ja osinkovirrat ovat vuolaat, joka on kuin musiikkia korville varsinkin pelkän korkean osinkotuoton perässä juokseville. Keskisuomalaisen tilannetta ei voida kuitenkaan verrata esimerkiksi omistamaani H&M:iin, joka maksaa myös melkein koko tuloksensa ulos sijoittajille. Syy tähän on, että Keskisuomalaisen investoinnit eivät suuntaudu tuloksen kasvattamiseen vaan ne ovat lähinnä pakollisia korjaus- ja ylläpito investointeja. Täten tulevaisuudessa osinkovirta ei todennäköisesti ole kasvava, joka on yksi päävaatimuksistani pitkäaikaiselle sijoitukselle.

Aika omistuksesta irtautumiseen ei ehkä ollut paras mahdollinen arvostuksen näkökulmasta, mutta pörssikurssien jatkaessa viime aikaista laskuaan, tulevat muut yritykset huomattavasti kiinnostavammiksi sijoituskohteiksi verrattuna Keskisuomalaiseen. Tällä hetkellä markkinoilta löytyy useita huokeasti arvostettuja yrityksiä, jotka täyttävät asettamani kriteerit pitkäaikaiselle sijoitukselle. Omalta listaltani lähimpänä uusia ostoja ovat mm. Nordea, Sampo, Fortum ja Tesco. Tulenkin kanavoimaan Keskisuomalaisen myynnistä saamani rahat lähitulevaisuudessa johonkin edellisistä osakkeista.




keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Osto - Tesco


Avasin eilen position maailman kolmanneksi suurimmassa vähittäiskauppaketjussa Tescossa. Ostin yhteensä 310 kappaletta yhtiön osakkeita yksikköhintaan 328p (sis. kulut). Oston jälkeen Tescon osuus salkustani on noin 3,4%. Tescoon liittyviä havaintoja voi lukea edellisestä kirjoituksestani.





maanantai 9. huhtikuuta 2012

Potenttiaalinen sijoituskohde - Tesco


Olen pitkään etsinyt uutta yritystä sijoituskohteeksi, jonka tulos ja osinko on kasvanut tasaisesti sekä liiketoiminnan kannattavuus ollut hyvä. Malliesimerkki tällaisesta yhtiöstä on Walmart, mutta tällä hetkellä pidän osaketta liian kalliina omaan makuun, jotta voisin lisätä omistustani yrityksessä. Walmartin innoittamana aloin kuitenkin seurata toista saman alan yritystä, eli Iso-Britannian suurinta vähittäiskauppaketjua Tescoa.

Tescon historiallinen kehitys on ollut erittäin vakuuttavaa, mutta vuoden lopulla liiketoimintaan kohdistuvia tummia pilviä alkoi kerääntyä taivaalle. Muun muassa markkinaosuuden kaventuminen sekä epäonnistunut joulumyynti ovat olleet esimerkkejä liiketoiminnan haasteista, jonka vuoksi yritys joutui antamaan ensimmäisen tulosvaroituksen 20 vuoteen. Viime aikoina Tescon osakekurssi onkin ollut laskusuunnassa ja se on painunut tammikuun alun yli 400 pencen osakekohtaisesta hinnasta nykyhintaan 325p.




Koska pidän Tescoa erittäin mielenkiintoisena vaihtoehtona salkkuni laatuosakkeiden joukkoon haluan tutkia yritystä tarkemmin sekä selvittää mitä positiivisiä ja negatiivisiä asioita liittyy yrityksen nykytilanteeseen ennen kuin painan ostonappia. Alla ajatuksiani ranskalaisin viivoin esitettynä mielestäni keskeisemmistä asioista.
Positiivista
  • EPS kehitys -> Vuodesta 2001 EPS kasvanut keskimäärin 12% vuodessa -> Ei tulospudotuksia
  • Osinkokehitys -> kasvava osinko 27 vuoden ajan -> K.a osingon kasvu 10 edellistä vuotta 11,3% -> Sopii omaan sijoitussuunnitelmaan loistavasti
  • Suhteellisen alhainen payout-ratio 44% -> Osingon kasvattaminen tai vähintään ylläpitäminen todennäköistä -> Lisäksi kasvuun jää tarvittavia panostuksia
  • Tasainen kannattavuus-> ROE ollut tasainen (n. 17%) viimeiset 11 vuotta, EBIT% vaihdellut kapeassa haarukassa 5,6 – 6,3 -> Hyvä ennustettavuus
  • Kannattava kasvu -> Suuri osa vapaasta kassavirrasta suunnattu kasvuun -> samalla ROE pysynyt korkeana -> Omistaja-arvon kasvattaminen
  • Myynnin kehitys -> Myynti kasvanut keskimäärin 11,5% vuodessa 2001 lähtien
  • Kehittyvien markkinoiden kasvu -> Kasvumahdollisuudet Aasiassa ja myös Euroopassa, johdon mukaan myynti kasvaa myös UK:ssa kun markkinat keskittyvät edelleen
  • Markkinajohtaja kotimaassa -> Koko luo kilpailuetua, tunnettu brändi UKssa
  • Vahva internet-kaupan kehitys -> Tulevaisuuden kasvuajuri?
  • Halpa arvostustaso -> P/E = 9.8, P/B = 1.6, ROE 10y ave/PB = 10,4%, Graham P/E = 15, D yield = 4,5% 
  • Arvostukseen ei olla ladattu kovia tulevaisuuden odotuksia, joten maltillinenkin tuloksen kehitys tulisi takaamaan onnistuneen sijoituksen
  • Korjaavia toimenpiteitä on aloitettu kurssin oikaisemiseksi -> mm. uusia työntekijöitä palkattu asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi


Negatiivistä
  • Ongelmat kotimarkkinoilla -> markkinaosuuden pieneneminen -> Walmartin Asda syönyt markkinaosuuksia
  • Kotimarkkinat edustavat isoa osaa yhtiön tuloksesta -> Riippuvainen englantilaisten kuluttajien asemasta
  • Tulosvaroitus saattaa olla merkki laajemmista ongelmista -> jääkö ainoaksi? Onko ongelmat vain hetkellistä?
  • Laajeneminen USAaan ja tulostappiot -> kilpailtu ala, miksi mennä Costcon ja Walmartin puristuksee?
  • Toimitusjohtajan vaihtuminen -> Uuden johtajan alkukausi ei ole alkanut toivotulla tavalla
  • Ei täysin Walmartin tai Costcon tasoinen -> Ostaisin mieluummin näitä kahta mikäli niiden arvostus olisi alhaisempi
  • Osakelukumäärä nouseva-> En pidä, että osakeomistustani dilutoidaan johtajien kannustinpalkkioilla

Yhteenveto
Viime aikainen yhtiöön liittyvä negatiivinen uutisvirta yhdistettynä annettuun tulosvaroitukseen ovat johtaneet siihen, että tämän hetkinen osakehinta ei sisällä mielestäni korkeita odotuksia Tescon tulevaisuudelta. Kun markkinat ovat valmiita hylkäämään tasokkaan ja tasaisen kannattavan yrityksen, jonka ongelmat saattavat olla todennäköisesti vain hetkellisiä, avautuu pitkäjänteiselle sijoittajalle oiva tilaisuus ostaa laatua tukevalla turvamarginaalilla. Tosin Tescoon sijoittaminen ei ole aivan yksiselitteistä, koska positiivisten asioiden lisäksi löytyy myös lista negatiivisista puolista. Näen kuitenkin, että positiivisten asioiden lukumäärä sekä niiden painoarvo ovat huomattavasti isompia verrattuna negatiivisiin seikkoihin, joten tulen asettamaan maltillisen kokoisen ostotoimeksiannon Tescon osakkeille ensi viikon alussa (hieman alle nykykurssin). Lisäksi olen valmis lisäämään omistustani mikäli Tescon kurssi jatkaa syöksyään edelleen kohti uusia pohjia.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Tilannekatsaus Q1/2012


Pörssikurssit ovat olleet hyvässä nosteessa vuoden alusta saakka, vaikka vielä joulun aikana varsinkin kotoinen OMXH-pörssi näytti mustaakin mustemmalta. Tammikuusta alkaen kurssit ovat ponkaisseet toistakymmentä prosenttia ylöspäin niin Suomessa kuin valtaosalla muillakin markkinoilla. Myös oma salkkuni on hyötynyt nousevien kurssien myötätuulesta, jonka seurauksena salkkuni arvo nousi yli 3200 euroa tammi-maaliskuun aikana.
Salkkuni olisi voinut kasvaa huomattavasti enemmänkin, mutta epäonnistumiseni säästötavoitteen toteuttamisessa pienensi varallisuuden kokonaiskertymää. Q1:n aikana onnistuin säästämään ainoastaan 371 euroa salkkuuni, joka kalpenee 900 euron tavoitteen edessä nolosti. Säästösumman pienuutta voin yrittää selittää sillä, että maaliskuun palkkani tulee maksuun poikkeuksellisesti vasta huhtikuun alussa, jolloin voin siirtää 300 kuukausierän salkkuuni. Myös ylimääräinen kulu liittyen terveyspalveluihin vaikutti negatiivisesti säästötulokseen. Toivottavasti Q2 raportissa olen ylittänyt säästötavoitteen, jotta saan kurottua umpeen syntyneen eron toteutuneen ja suunnitelman mukaisen tuloksen välillä.




Osinkokertymä ei ollut kolmen kuukauden aikana merkittävä, koska leijonan osa osinkotulostani muodostuu pohjoismaisista yrityksistä. Pääsääntöisesti pohjoismaiset yritykset maksavat osingot ulos vasta toisen kvartaalin aikana, joten osinkotuloa sain Q1 kvartaalin aikana vain 158 euroa.
Osinkotulon määrään vaikuttaa lisäksi, että omistamani Seligsonin rahastot eivät maksa osinkoja, vaan ne ovat ns. kasvuosuuksia. Joudunkin puntaroimaan tarkasti mitä tulen tekemään rahastojen kanssa, koska ne eivät tue tavoitettani kasvattaa kuukausittaista osinkovirtaa. Toisaalta en millään haluaisi maksaa valtiolle veroa voitoistani pelkästään sen vuoksi, että saan rahat sijoitettua uudelleen osinkoa maksaviin yrityksiin. Tilanne on siis kinkkinen, johon minulla ei tällä hetkellä ole ratkaisua.

Osinkosijoittajan näkökulmasta olisi mukava nähdä myös pohjoismaisten yritysten maksavan osinkoja kvartaaleittain aivan kuten amerikkalaiset yhtiöt tekevät. Tällöin osinkovirta olisi tasaisempi koko vuoden ajan eikä kuukausien välillä olisi suuria eroja. Toisaalta osinkokrapula saattaa mahdollistaa hyvien osakkeiden oston edulliseen hintaan, kun pelkkää korkeaa osinkotuottoa metsästäneet "sijoittajat" myyvät osakkeensa pois. Tälläinen ilmiö on useasti havaittavissa varsinkin kotipörssissämme keväisin osingon irtoamisen jälkeen, jolloin korkeaa osinkotuottoa tarjoavien osakkeiden hinnat tippuvat suhteessa enemmän kuin niiden pitäisi normaalin maalaisjärjen perusteella. Ilmiön syntyyn vaikuttaa varmasti osaltaan se, että ko. osakkeiden kurssit nousevat usein perusteettomasti juuri ennen osingon jakoa. Kannattaa seurata näin keväisin varsinkin Norvestian kurssin kehitystä, joka saattaa tarjota oivan paikan hyödyntää hinnoitteluvirheitä.

Kvartaalin aikana merkittävimpiä muutoksia salkussa olivat Scanian ja Tikkurilan osakkeiden hankinnat sekä Talvivaaran myyntipäätös. Muuten osakkeiden hintojen noustessa en ole löytänyt montakaan varteen otettavaa osaketta, jonka haluaisin lisätä salkkuuni. Mikäli kurssit niiaisivat edes vähän nykytasoilta saatan lisätä jatkossa Sampon painoa salkussani tai avata position Tescossa/Norvestiassa.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan minulla oli/on tarkoitus käyttää saamani osingot kulutukseen, mutta säästötavoitteessa epäonnistuttuani en myöskään palkitse itseäni huveilla. Päädyin siis jättämään osingot salkkuuni kasvattamaan varallisuuttani. Tarkoituksenani on käyttää ensi kvartaalin osingot ulkomaan matkaan, joten toivon säästösuunnitelman etenevän paremmin kuin tällä vuosineljänneksellä.

Yhteenveto

Lopuksi vielä yhteenveto Q1:n tapahtumista:

Säästötavoite Vs. Toteutunut: 900€ / 371€
Varallisuustavoite Vs. Toteutunut: 35600€ / 37060€
Osinkotavoite Vs. Toteutunut: 347 / 158€

Osakeostot: Tikkurila, Scania
Osakemyynnit: Talvivaara