Ehkä otsikko on ylitramatisointia, mutta näin piensijoittajana harmittaa suunnattomasti hallituksen osinkoverouudistus. Kun vielä tällä hetkellä saamistamme osingoista on 30%:ia verovapaata, niin ensivuodesta lähtien maksamme osingoista täyden veron pääomaverokannan mukaan (30%). Täten prosentuaalisesti laskettuna osinkoverotus nousee kevyet 43%! Toki hallitus on päättänyt laskea yhteisöverokantaa 20 prosenttiin (ennen 24,5), jonka pitäisi periaatteessa nostaa yritysten tuloksia. Näin varmasti onkin kotimaisten yritysten kohdalla.
Yhteisöverokannan
laskeminen varmasti lisää Suomen kilpailukyvyn lisääntymistä
kansainvälisten sijoitttajien silmissä ja toivotavasti saamme uusia investointeja maahamme. Kotimaisten yritysten
omistajien kokonaisverotaakka nousee kokonaisuudessaan hieman vuonna 2014. Tällä hetkellä sijoittajalle jää yrityksen tuloksesta (tulos maksetaan kokonaisuudessaan ulos) käteen 0,755 * 0,79 = 59,6%, eli veroa maksetaan 40,4%. Uuden verotuksen puitteissa sijoittajalle jää käteen 0,8 * 0,7 = 56%, eli veroa maksetaan 44%. Täten sijoittaja maksaa vuoden 2014 alusta kotimaisista osingoistaan 3,6% enemmän kuin tänä vuonna.
Sijoitusstrategiani ytimenä on ollut keskittyä vahvan kilpailuedun yrityksiin, jotka pystyvät maksamaan kasvavaa osinkovirtaa tulevaisuudessa. Näitä yrityksiä ei Suomessa ole valitettavasti montaa, joten olen "joutunut" suuntaamaan katseeni ulkomaisiin yrityksiin, jotka ovat listattuna muiden maiden pörsseihin. Ulkomaisten yritysten kohdalla valtion yhteisöverokannan laskeminen ei paljo lohduta kun osinkoverotus muuttuu - vai pystyykö Suomen hallitus laskemaan myös esim. Tescon verotusta?! Maksan siis ensivuodesta lähtien huomattavasti enemmän veroa ulkomaisilta yrityksiltäni saamastani osingoista, joka vaikuttaa todella paljon valitsemani strategian kannattavuuteen. Kuten Jukka Oksanharju kiteytti hyvin Twitterissä pitkäjänteisen sijoitustoiminnan riskit, niin tällä kertaa osinkoverotukseen liittyvä valtioriski realisoitui pahemman kerran.
Uuden verosysteemin mukaan osingot tulevat kokonaan kaksinkertaisen verotuksen alaiseksi, kun ensin yritys maksaa tuloksestaan verot ja myöhemmin vielä sijoittaja saamastaan osingosta. Monesti tuntuu, että jopa osa politikoista pitävät osinkoja vastiikkettomina ja riskittöminä palkkiona yrityksiltä omistajille. En tiedä onko politikoilta unohtunut, että varsinkin piensijoittajilla osakkeisiin suuntautuva raha tulee yleensä veronalaisesta palkkatulosta. Jos verojen ja kaikkien pakollisten elämisen kulujen jää jotain yli, niin nämä varat suuntautuvat sijoituksiin kuten osakkeisiin. Näin ollen piensijoittaja maksaa saamistaan osingoista periaatteessa kolminkertaisen - ei kaksinkertaisen - veron tulevaisuudessa. Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka veroprosentti on 30. Kuinka paljon henkilölle jää käteen saamistaan osingoista ansio, yhteisö- ja osinkoverojen maksamisen jälkeen?
70% * 80% * 70% = 39,2%, eli käteen jää alle 40% prosenttia sijoitetusta bruttopalkasta! Toki laskutoimitus on hyvin yksinkertaistettu vain yhden vuoden esimerkki, mutta se on kuitenkin suuntaa antava muistutus tavantallaajan haasteista saavuttaa nettona esim. merkittävä kuukausittainen osinkotulovirta.
Mitä asialle voi tehdä?
Uudessa verotuilmapiirissä rahastot on asetettu huomattavasti parempaan asemaan suhteessa suoraan osakesijoittamiseen, koska rahastojen ei tarvitse maksaa saamistaan osingoista veroja. Myös osingot uudelleen sijoittavat ETF:t ovat varteenotettava vaihtoehto pitkäjänteiselle sijoittajalle. Yksi vaihtoehto olisi myös kohdistaa sijoitukset osinkoa maksamattomiin sijoituskohteisiin, kuten esim. metalleihin, taiteeseen tai kasvuyrityksiin, mutta edellä mainitut eivät sovellu ainakaan allekirjoittaneen sijoitusstrategiaan - en aloita spekuloimista pelkästään veromuutoksen vuoksi vaan pysyn valitsemalleni strategialle uskollisena.
Yritykset itse voisivat suosia osingonmaksun sijaan pääoman palautuksia, jolloin veronmaksu siirtyisi osakkeen myyntihetkeen (laskee osakkeen hankintameno olettamaa). Tällöin sijoittajat saisivat "osingot" verottomina, joka saattaisi kannustaa pitkäntähtäimen sijoittamiseen. Tälläisessa sijoitustavassa yhtiön laatu korostuu entisestään, koska sijoittajan täytyy pystyä luottamaan yritykseen vuodesta toiseen. En todellakaan pahoittaisi mieltäni, jos Sampo ilmoittaisi huomenna alkavansa tästä eteenpäin maksamaan osingot pääomanpalautuksina. Päin vastoin, kiittäisin Sammon johtoa viisaasta päätöksestä.
Kuten varmasti jo monelle sijoittajalle on käynyt mielessä, niin suora tapa hyötyä valtion verotuspäätöksestä olisi perustaa sijoitusyhtiö hallinnoimaan varoja. Tällöin yhteisöveron laskusta pääsisi nauttimaan kokonaisuudessaan pelkän kotimaisten sijoituskohteiden alemman verotuksen laskun lisäksi. Toki sijoitusyhtiön perustaminen ei ole läheskään kaikille mahdollista tai saatikaan edes kiinnostavaa kulujen, kirjanpidon ja muun viranomaisvaatimusten vuoksi. Olen itse harkinnut tälläisen yrityksen perustamista jo jonkin aikaa, joten osinkoverotuksen nostominen ja yhteisöveron laskeminen vain nosti asian vahvemmin pinnalle. Perustamalla sijoitusyhtiön voisin saada siis verotusetuja sekä kaikki sijoitustoiminnan kulut menisivät helpommin läpi, mutta edellä mainitut eivät ole ainoita syitä yhtiön perustamiselle: Kun aloitin sijoittamisen vuosia takaperin haaveilin jonain päivänä hallinnoivani omaa sijoitusyhtiötä. Nyt se päivä on yhden askeleen lähempänä toteutua.
Kieltämättä hyvin ikävä päätös piensijoittajien kannalta. Pakostikin ajattelee että näin on tehty koska se on helppoa. Kukaan ei juuri lobbaa piensijoittajan asiaa. Tuo laskelmasi bruttopalkasta sijoittajan nettotuloksi kiteyttää asian hyvin. Kohta alkaa olla vaikeaa löytää kovemmin verotettua oliota kuin suomalainen piensijoittaja.
VastaaPoistaEniten harmittaa se, että kovimmin tämä iskee juurikin keskivertosalkun omistavaan vakaisiin ja osingonmaksukykyisiin (varsinkin ulkomaisiin) sijoittavaa. Sen sijaaan ne joilla sijoitustoiminta on ammattimaista tai isommassa mittakaavassa lähinnä hyötyvät. Lisäksi kuilu listaamattoman ja listatun välillä on ja pysyy. Tuskin tarvitsee tulevaisuudessakaan juuri suunnata katsetta OMXH:n puolelle uusia kohteita etsiessä.
Tämä suorastaan ajaa jonkinlaiseen holdingyhtiötyyppiseen ratkaisuun. En tosin tiedä minkälaisilla summilla tuo olisi vaivan arvoista. Ainakin veroetu alkaa olla jo huomattava.
Verouudistus iskee nimenomaan pahiten keskituloiseen piensijoittajaan, joka haluaa sijoittaa suoraan myös kotimaan pörssin ulkopuolelle. Valitettavasti allekirjoittanutkin kärsii huomattavasti uudistuksesta.
PoistaKävin jo tiedustelemassa kuluja tilitoimistosta. Kokonaisuudessaan kuluja tulee perustamisesta muutuma satanen ja samoin vuosittaisia kuluja. Ihan pienellä pääomalla sijoitusyhtiön pystyyn laittaminen ei kannata, mutta salkun kasvaessa hyöty suhteessa kuluihin laajanee vuosi vuodelta.
Voisitko hiukan tarkemmin avata kuinka paljon kuluja tulee tilitoimiston palveluista? Avaus pari sataa euroa, mutta entä loput vuotuiset kulut kun tilinpäätökset on tehtävä verottajalle?
PoistaNyt minulla ei vielä ole niin tarkkoja lukemia antaa, että voisin kirjoittaa niitä tähän. Jos päätän siirtää varallisuutta sijoitusyhtiön alle, niin voin puhua tarkemmin näistä kustannuksista.
PoistaNäköjään perustamiskulujen lisäksi joutuu myös maksamaan varainsiirtoveron ja ennenaikaisesti veroa myyntivoitoista jos nykyiset omistuksensa siirtää apporttina.
Poistahttp://www.salkunrakentaja.com/2012/12/kannattaako-sijoitusyhtion-perustaminen/
Kirjanpito tuskin ihan hirveästi maksaa ja sen voisi ehkä tehdä myös itse mikäli viitsii. Toisaalta kyllähän tuohon varmaaan kaikenlaisia yllättäviä lisäkuluja tulisi joka tapauksessa ja aikaa kuluisi entistä enemmän.
Ehkäpä tuo olisi ajankohtaisempaa sitten kun salkku on lähempänä kuusinumeroista summaa. Toisaalta, kuten warren mainitsi, hyöty käy aina isommaksi salkun kasvaessa ja salkku myös kasvanee nopeammin, koska välistä ei menisi veroja nin paljoa.
Opiskelija tuossa edellä jo aiheella spkuloi, mutta löytyykö keneltäkään tietoa millä summilla sijoitusyhtiön perustaminen muuttuu kannettavaksi? Tai edes valistuneita arvauksia?
VastaaPoistaEi löydy valistunutta arvausta nykytilanteeseen eikä tulevaan, mutta v. 2011 asti voimassa olleen systeemin aikana tiedustelin asiaa Nordean verojuristilta. Silloin vastaus oli n. 800 000€. Sen jälkeen pääomaverotus (ml. osinkoverotus) kiristyi hieman ja yhteisöverotus lieveni, joten todennäköisesti summa on nykysysteemissä pienempi. Tulevassa mallissa se pienenee entisestään, koska ero yksityishenkilön ja sijoitusyhtiön kautta sijoittavan efektiivisessä osinkoveroprosentissa kasvaa -- hiukan jos sijoitusyhtiön omistaja jakaa saadut osingot kokonaan itselleen osinkoina, huomattavasti jos hän jättää niitä sijoitusyhtiöön sisään.
PoistaPienikuluiset, osingot uudelleensijoittavat rahastoyhtiöt ja etf:t voittanevat tässä. Veikkaanpa, että ainakin Seligsonilla ollaan tyytyväisiä. Jatkossa taidan ohjata pennoseni sinne.
VastaaPoistaSeligson on edelleen erittäin hyvä vaihtoehto ETF:lle ja varsinkin muille rahastosijoituksille. Varsinkin nyt kun osinkoverotus kiristyy ja yhteisövero laskee. En olisi yllättynyt, jos Seligson päättäisi laskea pykälän rahastojensa hallinnointipalkkioita ja samalla kasvattaa suhteellista kilpailuetuaan muihin rahastoyhtiöihin verrattuna.
PoistaYleisesti vaikuttaa olevan paniikkia ilmassa. Katsokaapa kymmenen vuoden tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet osinkoverotukseen niin tämä viimeinen muutosehdotus on kohtalaisen mitätön. Turha odotella vuoden 2005 tapaista osinkovirtaa.
VastaaPoistaPaniikkia ja paniikkia. Miten sen nyt ottais... Ymmärrän täysin, että piensijoittajia harmittaa osinkoverotuksen suunta. Varmasti moni muistaa lupauksen pienten osinkojen verotuksesta ja on kääntynyt 180 astetta väärään suuntaan. Verottomuuden sijaan piensijoittajat maksavat enemmän kuin suursijoittajat (jopa absoluuttisesta!).
PoistaArvostetaanko Suomessa piensijoittajia, jotka parhaimmillaan tuo maahan tuloja ulkomaisista sijoituksista? Jos vastausta udellaan minulta, niin vastaus on selvä: EI! Tällä hetkellä kansalainen, joka käyttää palkkansa kokonaan kulutukseen ja ottaa vielä paljon velkaa autoon, asuntoon, kesämökkiin, mopoon, ulkomaan matkaan jne. on kohta paremmassa asemassa kuin varallisuuttaan kasvattava kansalainen. Suomessa on hyvä kun kaikilla on yhtä paljon kaikkea riippumatta siitä mitä asioiden eteen on tehnyt. (Esim. ympäripyöreitä tunteja yrityksensä eteen töitä tekevää pidetään hulluna, koska hän uhraa koko elämänsä työlle. Sitten kun tämä sama yrittäjä onnistuu hankkimaan itselleen vaurautta kovan työn ansiosta pidetään sitä epäoikeuden mukaisena.) Väite on kova, mutta kohta Suomessa ei tarvitse enää olla "oman onnensa seppä". Riittää kunhan vain menee virran mukana, joku hoitaa kuitenkin asiat kuntoon.
tämä oli ikävä päätös hallitukselta. en halua ylidramatisoida, mutta kyllä se ainakin minun allokointipäätöksiin vaikuttaa. tein heti päätöksen (ilman tunnekuohua), että holdaan vain yhtä osinko-paperia (sampo) salkussa. Muut holdit ja tulevat allokaatiot ostan yhtiöistä, jotka sijoittajavat omaan kasvuun ja pitävät osingonjaon alhaisena / ostavat ja mitätöivät omia osakkeita pelkästään. yhtä yhtiötä lukuunottamatta (sammon lisäksi) rahani ajautuu suomen ulkopuolelle.
VastaaPoistamielestäni ei kannata voivotella tilannetta vaan toimia oman edun mukaisesti, niinkuin olet näköjään jo ryhtynyt tekemään. osinkoverotus on jo niinkovaa, että en ymmärrä miksi yhtiöt eivät vain voisi ostaa omia osakkeita ja tuhota ne, koska se on omistajille hyödyllisempi vaihtoehto.
Suunnitelma sijoittaa kasvuyrityksiin, jotka eivät maksa osinkoja on vallan hyvä ainakin teoriassa. Ongelma vain on siinä, että yleensä "kasvuosakkeet" eivät tuota kovin hyvin. Yhtiön laadusta pitää olla satavarma, että sen kasvupanostukset tuottavat myös jotain sijoittajalle. Myös yritysten omien osakkeiden ostot ajoittuvat usein kurssitasoille, jolloin niiden ei olisi missään nimessä pitänyt ostaa omia osakkeita. Vastakohtaisesti kun yhtiön osakekurssi on pohjamudissa johto ei enää uskalla ostaa omia takaisin samalla lailla kuin korkeammalla kurssilla. Rationaalista toimintaa? Ei, mutta näin asiat usein menevät. Lisäksi on useita esimerkkejä, että jos yrityksellä ei ole hyviä sijoituskohteita niin ne tekevät ylimääräisellä rahalla katastrofaalisen huonoja yritysostoja/investointeja (esim Microsoft).
PoistaSuomessa juuri mikään yhtiö ei osta omia osakkeitaan ja oikeastaan hyvä niin. Uskon, että Sampo on yksi harvoista yrityksistä, jonka johdolla on hyvä käsitys oman liiketoimintansa Fair Valuesta. Siksi on hyvä, että johto ei pääse tuhoamaan osakkeen omistajien varallisuutta idioottimaisilla takaisin ostoilla (case Nokia).
Berkshire Hathaway ei ole maksanut koskaan osinkoa ja lienee "varsin" solidi sijoituskohde - itsellä on sitä salkussa jo aika paljon. Jenkkiosakkeet nyt eivät muutenkaan paljoa osinkoa ole maksaneet oman maansa verokohtelun takia, eli tuotto on jotain 1-2% ja loput rahoista menee omien osakkeiden ostoon ja yrityksen investointeihin. Minulla menee tässä oman salkun sijoitusfilosofia täysin uusiksi. Onneksi käytössä on myös yritys, jonka toimialaan kuuluu myös sijoittaminen. Laitan osinkopaperit sen salkkuun ja kotiutan sieltä rahaa tuon 8% vuodessa. Omassa salkussa sitten kasvuosakkeita, rahastoja yms pitkäaikaisessa holdissa ja kotiutus sitten joskus, kun muutan ulkomaille.
PoistaKnoppitietona sanottakoon, että Berkshire Hathaway on kerran maksanut historiassaan osinkoa. Tosin Buffettin mukaan se oli suuri virhe, josta hän on myöhemmin todennut: "I must have been in the bathroom when the decision was made..."
PoistaMutta totta puhut noista amerikkalaisista laatuyhtiöistä. Ne pystyvät sijoittamaan rahat takaisin omaan kannattavaan liiketoimintaan, jolloin on perusteltua maksaa hyvin vähän osinkoa ulos yrityksestä. Nämä sopiikin paremmin tässä verotusilmapiirissä salkkuun kuin korkeaa osinkoa maksavat "arvoyhtiöt".
Olen itse myös pohtinut vaihtoehtoja mitä tehdä ja tulin siihen lopputulemaan, että hätiköityihin päätöksiin ei ole syytä ryhtyä. Tulen todennäköisesti holdaamaan jo omistamani suorat osakesijoitukseni, perehdyn entistä tarkemmin seligsonin rahastojen arvostustasoihin ja kanavoin rahojani siihen suuntaan jatkossa.
VastaaPoistaSijoitusyhtiötä en missään nimessä uskalla perustaa, sillä poliittinen riski on edelleen läsnä. Ei ole mitään takuuta siitä, että seuraava hallitus ei nostaisi yhteisöveroa tai muuten tekisi omistamista yhtiön kautta epäsuotuisaksi.
Seligsonin rahastoihin pitkäjänteisesti sijoittamalla valtio ei tule saamaan minulta rahavirtaa pitkään aikaan ja se sopii minulle oikein hyvin.
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin Seligson on edelleen hyvä vaihtoehto sijoittaa rahojaan. Tällöin ainakin saa mitä tilaa eikä laadusta tarvitse tinkiä (oli mitä mieltä hyvänsä tehokkaista markkinoista).
PoistaSuomessa on kieltämättä aika epävakaa poliittinen ilmapiiri, joka ei todellakaan nosta maamme huokuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä. Veropäätöksissä ei ole jatkuvuutta, joka pahimmillaan johtaa sijoittajien ja tavallisten kansalaisten luottamuksen laskuun säästämistä sekä sijoittamista kohtaan. Esimerkiksi PS-tilen, eläke- ja sijoitusvakuutusten alati vaihtuvat säännöt lisäävät ihmisten epäluuloa sijoittamista kohtaan.
Erinomainen kirjoitus! Itsekin nojaan strategiassani kasvaviin osinkoihin koti- ja ulkomailta, joten olen luonnollisesti myös erittäin pettynyt. Stadighin työryhmä ehdotti taannoin verovapautta alle 1000 euron osingoille, mikä olisi kannustanut tavallisia kansalaisia siirtämään säästämisensä painopistettä osakesijoituksiin korkotilien sijaan. Kuuroille korville meni se ehdotus, ja nyt kävi sitten näin.
VastaaPoistaKun Suomea markkinoidaan ulkomaisille yrityksille poliittisesti vakaana maana verrattuna esimerkiksi itänaapuriimme, niin ei tämä ole vakaata nähnytkään - kuten edellinen kirjoittaja osuvasti kuvaa. Sääntöjä muutellaan tuuliviirinä miten sattuu kunakin päivänä hyvältä tuntumaan. Itse pohdin myös samalla tavalla eri vaihtoehtoja, joista yksi on pöytälaatikkotoiminimen muuttaminen oy:ksi ja yrityksen pyörittäminen ilman ulkopuolelle maksettavia kustannuksia. Hallintarekisterin käyttö on yksi vaihtoehto, mutta vaihtoehdon suuri suosio tarkoittaisi hyvästejä kasvolliselle omistajuudelle Suomessa. Tsemppiä joka tapauksessa kaikille :)
Kiitos!
PoistaAlle 1000 euron osinkojen verovapaus lisäisi varmasti suomalaisten innokkuutta sijoittaa ja säästää osakkeisiin. Uudella veropäätöksellä vain vieraannutetaan ihmisiä sijoittamisesta, jolloin rahastoyhtiöt ovat aina vain paremmassa asemassa houkutellakseen uusia asiakkaita. Eihän ole mitään järkeä käyttää omaa aikaa sijoittamisen opetteluun tai edes talouden seuraamiseen, koska rahastoyhtiöiden kautta on niin paljon helpompaa ja jopa halvempaa sijoittaa varojaan. Meillä on Suomessa todellinen uhka siitä, että sijoittaminen on katoavaa kansanperinnettä.
Myös Helsingin pörssi uhkaa näillä uudistuksilla kuolla pystyyn. Ei paljon lohduta, jos Yit ja Metso jakaantuu kahtia ja saamme 2 uusvanhaa tulokasta pörssiin. Eihän yrityksillä ole mitään järkeä edes listaantua, kun niille on paljon edullisempaa olla kvartaaliraportoinnin ulkopuolella. Ja omistajille osinkokäytäntö on huomattavasti parempi listaamattomissa yrityksissä. Ei varmasti ole kaukana, että voimme muutaman vuoden kuluttua tehdä kauppaa "kotipörssissämme" Tukholmassa, jos vastaavanlainen verotuskäytäntö jatkuu maassamme.
Kiitos selkeästä esityksestä.
VastaaPoistaOlen viime päivinä miettinyt vasemmiston ajatuksenjuoksua. Rahoitusmarkkinaveron kohdalla tuntuvat vihaavan spekulantteja, ja nyt tavallaan pakotetaan spekuloimaan yhtiöiden hinnalla. Kumuloituvien rahastojen tai Berkshiren kanssa tulee nimittäin helpommin mieleen että syklin lopussa paperit pitäisi myydä sille kuuluisalle suuremmalle hölmölle. Kun eihän niistä osinkoakaan tule.
Jenkkiaristokraatteja on salkussa useampia, ja tähän asti olin suunnitellut tyytyväni pelkkään osinkotuottoon. Nyt menee mietintään tämä homma.
Keskustelu osinkoverotuksesta on vellonut mielenkiintoisena mediassa viime päivinä. Tuntuu, että kaikki politikot eivät edes olleet tietoisia tekemistään päätöksistä (Arhinmäki jne.), joka tuntuu kieltämättä uskomattomalta: Eikö hallituspuolueiden edestajien pitäisi olla HYVIN perillä ajamistaan uudistuksista, että ei jälkikäteen tarvitse itkeä päätösten huonoutta. Näin toimimalla suomalaiset politikot eivät ainakaan lisää kansalaisten luottamusta vallanpitäjien ammattitaitoon ja suoraselkäisyyteen.
PoistaItse aion katsoa rauhassa mitä politikot loppu peleissä päättävät tehdä osinkoverotukselle ja tehdä vasta sitten lopulliset suunnitelmat sijoitusstrategiaa koskien.
Onko palstan kirjoittaja tai lukijat tutkineet mahdollisuutta perustaa osakeyhtiö esim. Iso-Britanniaan tai Sveitsiin? Itselläni tämä mahdollisuus nimittäin mielessä. Lähinnä mietityttää, että tarviiko olla kirjanpitoa, postiosoitetta ko. maassa, perustamisen helppous jne...
VastaaPoistaItselläni ei ole aikomuksia muuttaa sijoitusstrategiaa tämän veropäätöksen myötä. Tosin en ole sijoittanut yhtiöön vain osingon vuoksi, joten en sinällään ole ns. "osinkosijoittaja".
Niin tai näin, olen blogin kirjoittajan kanssa samaa mieltä monesta asiasta. Ylipäätään itselläni on vaikeuksia ymmärtää koko osinko- ja pääomaverotusta, koska olen maksanut jo ansiotuloveron, ja ansiotulot rahoittavat pääasiassa koko sijoitustoiminnan.
Tulen todennäköisesti perustamaan osakeyhtiön, ja teen kirjanpidon itse. Se että tuleeko ko. yhtiö sijaitsemaan Suomessa - ei ole vielä päätetty. Ylipäätään täytyy perehtyä asiaan hyvin.