Olemme tottuneet siihen, että ostamamme tavara ei kestä aikaansa pidempään. Tiedämme, että automme etulamput palavat tasaisin väliajoin tai Gantin hintaviin sukkiimme tulee ennen pitkää ammottava reikä, jonka vuoksi joudumme hakemaan uuden, korvaavan tuotteen kaupasta. Usein myöskään ostamamme elektroniikka ei kestä juuri paria vuotta kauempaa. Ajatelkaa vaikka läppäriänne. Tuntuu, että kahden vuoden käytön jälkeen läppäri on hidas kuin mikä eikä sillä enää tee mitään. Kun viet sen huoltoon, niin sieltä sanotaan, että ei tätä enää kannata korjata - uusi tulee melkeimpä halvemmaksi. No, eihän kukaan niin tyhmä ole, että maksaa vanhan korjauksesta enemmän kuin mitä uusi tuote maksaisi!
Mutta miksi ostamamme printterit, nailonsukat, läppärit, kodinkoneet jne. ei kestä vaikka teknologia on ottanut viimeisen parin sadan vuoden aikana jätti loikkia eteenpäin? Seuraava Ylen "Hehkulamppuhuijaus"- dokumentti saattaa valaista asiaa...
On mielenkiintoista miettiä, mitä tapahtuisi esimerkiksi elektroniikkateollisuudelle, jos ihmiskunta nousisi ennen näkemättömään kapinaan kestävämpien tuotteiden puolesta... En tiedä kuinka todennäköistä tämä on ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta kenties tulevaisuudessa ihmiset heräävät yhtiöiden pelaamaan peliin ja alkavat muodostaa vastarintaa tälläiselle kehitykselle.
VastaaPoistaSijoittamisen näkökulmasta dokumentti on hyvin kiinnostava, koska minunkin salkussani on yhtiöitä, jotka hyötyvät tuotteiden kestämättömyydestä.
Mielenkiintoinen dokkari. Tuntuuhan tuo hölmöltä että tuotteesta tehdään huonompi vain siksi että sitä saataisiin enemmän myytyä.
VastaaPoistaVoisihan yritys valmistaa laadukkaampia tuotteita ja yksinkertaisesti lisätä tuotteen kasvaneen elinkaaren aiheuttamat myynninmenetykset hintaan? Tässähän olisi hyvä binsnesidea. Lähtisi myymään nimenomaan erinomaisella laadulla ja kestävyydellä.
Nykyään tuntuu myös siltä että tuotteet itsessään kyllä kesäisivät (esim. elektroniikka) mutta "kehitys" kulkee niin kovaa että tuote on jo kahden vuoden päästä vanhentunut ja halutaan uusi. En tiedä voiko tästä syyttää yksin tuottajia, kyllähän kuluttajatkin tuntuvat janoavan aina uutta ja uutta.
Näkisin myös että ei tuo talouskasvu ja resurssien rajallisuus ole aivan mahdoton yhtälö. Voidaanhan raaka-aineita esim. kierrättää. Uskoisin myös että länsimaissa kulutus tulee lisääntymään tulevaisuudessa enemmän esim. palvelutuotannon kohdalla, joka ei kuormita ympäristöä niin raskaasti. Esimerkkinä vaikkapa spotifyt, netflixit yms. verkkopalvelut ja perinteinen "roinan" valmistus tulee olemaan pienemmässä roolissa. Väittäisin kuitenkin, melko optimistisesti, että talouskasvulla ei ole muuta rajaaa kuin ihmisen innovatiivisuus. (olemme kaikki ekonomisteja :))
Sijoittajanahan näitä on hyvä pohtia. Itse olen ajatellut että esimerkiksi kierrätys olisi sellainen ala joka tulee vuorenvarmasti tulevaisuudessa kasvamaan. Pitäisi varmaan alkaa etsiä sijoituskohteita ko. toimialalta (eilen tuli itseasiassa Waste Managmentin sivuja vähän selailtua).
Waste Management on myös minun seurantalistalla. Tällä hetkellä se on vaan liian kallis omaan makuun. Olen tutustunut myös mielenkiintoiseen kotimaiseen vaihtoehtoon...
PoistaTäällä on yksi kapinahenkinen (myös osakesijoittaja). Ympäristön kannalta olisi todellakin mielekkäintä tehdä raaka-aineista kestäviä tuotteita, joita ei tarvitse uusia jatkuvasti ja toimittaa käyttökelvotonta kaatopaikalle. Valmistajien bisnes valitettavasti tulee jatkuvasti uusittavasta krääsästä.
VastaaPoistaKestävä tuote kuulostaa monen korviin hyvältä. Käytännössä ihmiset eivät ole eritysen halukkaita maksamaan shoppaillessaan tuotteiden laadusta. Sitä kun kuluttajan on usein vaikea todeta ennen kokeilua ja vertailua. Puutteellisen tiedon varassa ostoskoriin päätyy usein halpa ja huono tuote - onhan se sentään mieluisampi vaihtoehto kuin kallis ja yhtä huono! Laatu on todella läpinäkymätöntä, ei se Mersu sen harvemmin ole korjaamolla kuin Toyotakaan.
Olen varma, että esim. vaatteiden kestoiän tuplaaminen ei nostaisi valmistuskustannuksia kaksinkertaisiksi, ja sekä kuluttajat että valmistajat voisivat hyötyä laadun kohoamisesta taloudellisesti. Mutta miksei käsiin hajoavalle tavaralle (vaatteet, polttimot, autot yms.) ole tarjolla oikeasti kestäviä vaihtoehtoja? Millä tuottajat ja kuluttajat saataisiin suosimaan laatua?
Ehkä realistisin tapa olisi VAATIA PITKÄT TAKUUAJAT. Heti takuuajan päätyttyä ollaan hehkulamppuhuijauksen asetelmassa, joten takuun tulee ulottua koko odotetulle käyttöiälle. Tällöin vastuu tuotteiden kestävyydestä olisi valmistajilla, jotka siis saisivat välittömät kannustimet tehdä tuotteistaan kestäviä pitkäksi takuuajaksi.
Kuluttajien käyttöikävaatimuksissa olisi varmasti melkoista vaihtelua. Tälle akselille muotoutuisi ennen pitkää valikoimaa lyhyen takuuajan halvoista tuotteista pitkän takuuajan kalliisiin tuotteisiin. Valmistajan tuntiessa tuotteensa se voi jopa hinnoitella samalle tuotteelle useita eri takuuaikoja: ostatko kännykkäsi 2v takuulla 100e hintaan, 4v 120e vai 6v 150e?
Laatu ei tarkoita bisneksen kuihtumista, jos laadusta saadaan nykyistä läpinäkyvämpi osa tuotetta. Silloin se on myös hinnoiteltavissa.
Mistäpä saisi tehokkaat lobbarit hehkulamppuhuijauksen lopettamiseksi?
Joka tapauksessa aion olla ruohonjuuritason vaikuttajana. Kun menen seuraavan kerran vaateostoksille, otan myyjän kanssa puheeksi laadun ja kysyn heidän mallistonsa takuuaikoja. En ole tyytyväinen viidenkympin housuihin, jotka hajoavat kolmessa vuodessa, vaan haluan housujen kestävän normaalikäyttöä vähintään kymmenen vuotta.
Mitä SINÄ aiot tehdä asialle?
Oma mielipiteeni tämän asian suhteen on se, että kuluttajat saavat juuri sitä mitä haluavat. Nykyihminen juoksee pelkän hinnan perässä. Jos laadukas ja pitkäikäisempi tuote maksaa moninkertaisesti lyhytikäiseen ja halpaan verrattuna tarttuu kuluttajan ostoskoriin useimmiten se jälkimmäinen vaihtoehto. Tämä luonnollisesti ajaa valmistajat tuottamaan sitä mille kysyntää on.
VastaaPoistaToinen asia joka vaikuttaa lyhytikäisyyteen kumpuaa kehityksestä. Muodit muuttuvat (kuka käyttäisi esim. 10v vanhaa paitaa jos se on poissa muodista vaikka ehjä olisikin?), teknologia kehittyy (minun vanha Commodore 64 pelittää yhä mainiosti vaan eipä sillä paljoa tee nykymaailmassa) ja niin edelleen. Tällöin on jopa perusteltua olla haaskaamatta enemmän raaka-aineita, jotta saadaan aikaiseksi kestävä tuote jos sille ei jonkun ajan kuluttua ole kuitenkaan käyttöä vaan se päätyy ehjänä ja toimivana kaatopaikalle.
Muutos tapahtuu meidän kuluttajien ostokäyttäytymisen kautta. Juuri nyt me selvästikin haluamme halpaa roskaa. Ja sitä me saamme.
Yhdyn siihen, että suurin osa kuluttajista haluaa nimenomaan halpaa tavaraa. Heille (meille) merkkaa enemmän tuotteesta maksettu hinta kuin sen kestävyys/laadukkuus. Tämä on havaittavissa muussakin kuin elektroniikka tavaroiden ostokäyttäytymisessä. Esimerkiksi kuluttajat haluavat maksaa ruuastaan aina vain vähemmän, vaikka se johtaa huonompi laatuisen ravinnon syömiseen. Tottakai huonompi laatuisesta tai jopa teollisesti valmistetuista aineksista koostuva ruoka on halvempaa kuin luonnonmukaisesti valmistettu ruoka. Tässä tapauksessa mainstream kuluttajat saavat juuri sitä mitä tilaavat - Helppoa, halpaa ja laadutonta.
VastaaPoistaOn kuitenkin olemassa kestäviä tuotteita, joita voitaisiin varmasti valmistaa miltei samoin kustannuksin kuin halvempia verrokkeja. Esimerkiksi dokumentissa käsiteltyjen sukkahousujen ja lamppujen kestävien versioiden valmistaminen ei maksaisi sen enempää kuin nykyisten valmistaminen. Varmasti muidenkin bulkkikäyttötuotteiden, joihin ei kohdistu muoti tai teknologisen kehityksen painetta, kohdalla tilanne on edellä mainitun kaltainen.
Päivän Dilbert osuu hyvin aiheeseen :)
VastaaPoistahttp://dilbert.com/strips/comic/2012-11-19/
Heh, hyvin uppos! Piikki omenayhtiön kylkeen
PoistaTuohon hehkulamppukeissiin on usein viitattu. Sanoisin, että siitä vedetään hieman liian suuret yhtäläisyysmerkit moneen asiaan:
VastaaPoista1. Hehkulamppu olisi paljon himmeämpi, jos sen haluttaisiin kestävän pidempään.
2. Hehkulamppu kuluttaisi paljon enemmän sähköä, jos sen haluttaisiin olevan sekä kirkas, että kestävä.
Sama koskee montaa muuta uutta tuotetta: esim. kodinkoneiden sähkönkulutus on parantunut huimasti viime vuosina, ja niiden hinta on laskenut (suhteessa ostovoimaan). Samoin niiden paino (eli esim. kuljetuskustannukset) ovat laskeneet. Haittapuolena toki joskus heikompi kestävyys, mutta itse en alkuunkaan allekirjoita tätä "Ennen kaikki oli paremmin"-virttä, jota niin usein kuulee.
Sukkiin on tullut reikiä ainakin viimeiset 2000 vuotta.
Se, että tuotetta ei kannata korjata, ei ole automaattisesti huono asia. Koko korjausverkoston, varaosatuotannon ja korjaajien koulutuksen sun muun ylläpito on sekin "turhaa" kulutusta. Esim. ympäristörasitus saattaa olla paljon pienempi kun ostetaan suoraan uusi verrattuna vanhan korjaamiseen. Avainasemassa esim. kierrätys ja jätteenkäsittely.
Sen vanhan läppärinkin saa skulaamaan, kun asentaa kaiken uusiksi ja asentaa hieman lisää muistia samalla masiinaan. Tai vaihtaa käyttiksen kokonaan johonkin kevyeeseen Linuxiin.