Sijoitusyhtiön perustamisesta

Kuva: fueldesign.co.za

Pääoma- ja osinkoverotuksen merkittävä kiristyminen on varmasti aiheuttanut useammassa suomalaisessa ajatuksia siitä, millä konstein verojen maksua pystyisi tulevaisuudessa hillitsemään. Perinteisesti verosuunnittelun välineinä on voinut käyttää esimerkiksi osingot uudelleen sijoittavia rahastoja (+ETF) sekä sijoitusvakuutuksia. Vakuutusten sisään paketoitujen sijoitusten osingoista ja myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroja vasta sitten kun nostomäärät vakuutuksesta ylittävät sinne sijoitetun pääoman, joten niiden veroetu kiinnostaa varsinkin paljon voitollisia kauppoja tekeviä sijoittajia. Näiden sijoitusvakuutusten huonona puolena on kuitenkin se, että niiden ylläpitämiseen liittyy kuluja ja niiden etuja on leikattu viime aikoina mm. lahjaverotuksen osalta. Lisäksi sijoitusvakuutuksen edut tulevat esille vasta huomattavien vuotuisten myyntivoittojen kohdalla, joten ihan pienellä ja tuottamattomalla salkulla vakuutusta ei kannata edes harkita. (Lue lisää sijoitusvakuutuksesta KTR blogista).

Samaan aikaan kun pääoma- ja osinkoverotusta ollaan kiristämässä, niin yhteisöveroastetta ollaan laskemassa. Yksityishenkilön veroprosentin ollessa esim. myyntivoitoista 30/32%, niin yhtiömuodossa näistä tuloista maksetaan tulevaisuudessa ainoastaan 20 prosenttia veroa. Myös osinkoverotuksessa yhtiömuoto tulee halvemmaksi kuin  henkilöverotuksen piirissä. Yhtiömuodossa ainoastaan 75% saaduista osingoista on veronalaista, joka johtaa yhdessä alemman yhteisöverokannan (vrt. henkilöverotus) perusteella matalampaan osinkoverotukseen. Oma lukunsa on tietysti yli 10% listatusta yrityksestä omistavat yhtiöt, jotka eivät maksa osinkoveroa laisinkaan.

Edeltävä varmasti houkuttaa yksityisiä henkilöitä perustamaan pien- tai ns. holding- yhtiöitä arvopaperikauppaa varten, jolloin veroaste laskisi peräti 10-12%! On siten sanomattakin selvää, että myös allekirjoittanutta kiinnostaa sijoitusyhtiön perustaminen. Olenkin tutkinut hieman asiaa ja kysellyt eri lähteistä mitä vaatisi oman sijoitusyrityksen perustaminen.


Yhtiön perustamisesta

Sijoitusyhtiön perustaminen, aivan kuten minkä muunkin tahansa osakeyhtiön, vaatii vähintään 2500 euroa pääomaa. Oman pääoman vaatimus ei siis ole suuri ja miltei jokainen sijoittaja voi ainakin teorian tasolla olla potenttiaalinen yrityksen omistaja. Pelkän alemman verotuksen ohella yhtiömuodossa tehtävässä sijoitustoiminnassa etuja tuo seikka, että sen sisällä on huomattavasti helpompi vähentää kuluja kuin yksityishenkilönä. Esimerkiksi tietokone, nettikulut, matkakustannukset jne. voidaan vähentää täysmääräisesti yhtiön tuloista, koska se liittyy olennaisesti yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan. Henkilöverotuksen puolella sijoittaja ei todennäköisesti pysty vähentämään täysmääräisesti kaikkia kuluja, koska verottaja voi katsoa sijoitustoiminnan olevan tosiasiassa liian suppeaa.

Sijoitusyrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen prosessi ja sen perustamiseen liittyy useita asioita, joita ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Netistä löytyy kyllä useammalta sivulta hyviä vinkkejä ja palveluita yrityksen perustamiseen, joka auttaa pääsemään alkuun perustamisen vaatimuksista. Halusin kuitenkin selvittää hieman tarkemmin yrityksen perustamisen käytäntöä ja sen pyörittämisen haasteista, joten kävin paikallisessa tilitoimistossa vierailulla. Käyntini tilitoimistossa oli erittäin mielenkiintoinen ja antoi hyvän kuvan esimerkiksi siitä, millaisia kuluja pienyhtiön perustamisesta ja sen ylläpitämisestä tulee olemaan. Alla listattuna potentiaalisia kuluja:

• Yhtiön perustaminen netissä 330€ ja muuten  380€ + tilitoimiston työntekijän tuntipalkka (jos tarvitaan ammattiapua yhtiön perustamisessa. Katso ytj.fi 
• Tilitoimisto
• 30€ kuussa kiinteä korvaus (jos tarvitaan kuukausittaista kirjanpitoa)
• 75 - 90 senttiä per vienti
• 200€ tilinpäätös
• Tilintarkastus
• 200€ vuosi

Ensimmäisenä vuonna kulut näyttävät olevan suuremmat kuin seuraavina vuosina johtuen yrityksen perustamisesta aiheutuvista menoista. Seuraavina vuosina kulut ovat maltillisemmat, kun yhtiö on saatu jo jaloilleen ja kertakustannukset ovat katettu. Tottakai tilitoimiston ja -tarkastajan kulut nousevat varmasti vuosittain, joka pitää myös ottaa huomioon lopullisissa kannattavuus laskelmissa.

Haastatellussa tilitoimistossa sanottiin, että todennäköisesti pienen sijoitusyhtiön vientejä tulee niin vähän, että kuukausittaista kirjanpitoa ei tarvita. Lisäksi arvopaperikauppaan ja niiden omistukseen keskittyvän yrityksen ei tarvitse maksaa arvolisäveroa, joten tämäkin seikka laskee huomattavasti kirjanpidon tarvetta ja samalla kuluja.

Pientä epäselvyyttä kulujen suuredessa aiheuttaa tilintarkastusvelvollisuuden vaatimus. Lähtökohtaisesti pienyhtiönhän ei tarvitse tehdä tilintarkastusta, jos sen liiketoiminta ei täytä kahta seuraavista edellyksistä:

• 100 000€ liikevaihto
• 3 työtekijää
• 200 000€ tase

Huomattavaa on kuitenkin, että esim. sijoitusyhtiössä tilintarkastusvelvollisuus saattaa todennäköisesti täyttyä, koska sen pääasiallinen toimiala on arvopaperikauppa ja arvopapereiden omistaminen. Deloitten sivulta poimittuna sama asia sanasta sanaan:

"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos yhteisön pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa". (Deloitte.com)

Edeltävässä lauseessa kysymyksiä herättää kohta "...huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa". Selvityksen alla on vielä se, että pois sulkeeko edeltävä kohta pois pienen holding-yhtiön tilitarkastusvelvollisuuden vai ei.


Sijoitusyhtiö vs. yksityissijoittaja

Tein pienen vertailun sijoitusyhtiön perustamisen kannattavuudesta verrattuna yksityissijoittamiseen. Sijoitusyhtiötähän ei kannata missään nimessä perustaa pelkän huvin vuoksi, vaikka se mielenkiintoista olisikin, vaan myös taloudellinen kannattavuus pitää ottaa huomioon. Kuten aiemmassa kappaleessa jo käytiin läpi sijoitusyhtiön perustamiseen ja yllä pitämiseen liittyviä kuluja, niin ihan pienellä pääomalla näin etukäteen ajateltuna ei yhtiötä kannata laittaa pystyyn. Kulujen lisäksi huomioon otettavaa on sijoittajan työntekijä/yrittäjä-statuksen läpikäynti sekä mahdolliset muut seikat, jotka vaikuttavat negatiivisesti päätökseen aloittaa yritystoiminta. Esimerkiksi sijoittajasta riippuen varojen lukkiutuminen yhtiön sisään voi olla sekä hyvä että huono asia. Vaikka yritykseen kirjattavat varat olisivatkin suhteellisen nopeasti nostettavissa ulos yrityksestä, niin joka tapauksessa yrityksestä ei ole niin helppo kotiuttaa varoja kuin omalta arvo-osuustililtä käyttötilille. Siten sijoitusyhtiöön sijoitettavat varat olisivatkin syytä olla ns. "kärsivällistä" varallisuutta.


Olen lähestynyt kannattavuus teemaa tarkemmin laskemalla muutaman esimerkki tilanteen, jossa sekä arvioitu tuotto että sijoitettava pääoma vaihtelevat. Alla olevat laskelmat on tehty seuraavilla olettamilla:

1. Tuotto on peräisin arvonnoususta -> ei huomio osinkoja -> Salkku käytännössä tyhjätään ja täytetään uudestaan vuosittain
2. Tuotto on bruttona -> ei sisällä kuluja kaupankäynnistä tai muita sijoittamisen kustannuksia
3. Henkilösijoittajan pääomatuloveroja laskettaessa ei ole otettu huomioon 32% verokantaa yli 40 000 euron pääomatuloista -> Kaikki laskettu käyttäen 30% verokantaa
4. Laskelma ei sisällä missä muodossa varat otetaan pois yhtiöstä

	yhtiö	yksityinen
Tuotto p.a brutto	10,0 %	10,0 %
Salkun koko	100000	100000
Vero%	20 %	30 %
Perustamiskulut	500
Tilitoimiston kulut p.a	300
Tilintarkastus	200
Kulujen nousu p.a	3 %
Vuosi	Pääoma yhtiö	Pääoma yksityinen	Ero
1	107060	107000	60
2	115200	114490	710
3	123979	122504	1475
4	133448	131080	2368
5	143660	140255	3404
6	154675	150073	4602
7	166557	160578	5979
8	179375	171819	7556
9	193203	183846	9357
10	208121	196715	11406
11	224217	210485	13732
12	241584	225219	16365
13	260324	240985	19339
14	280545	257853	22691
15	302365	275903	26462

Kuviosta näkee, että 100 000 euron sijoituksella yhtiömuoto on ajanhetkestä 1 alkaen kannattavampi suhteessa henkilösijoittamiseen. Viidentoista vuoden aikana alhaisempi vero% antaa kivasti tukea korkoa korolle efektiin, jonka seurauksena tuottoeroa muodostuu kahden tapauksen välille yli 25 000€.

Seuraava esimerkki koskee hieman pienempää salkkua sekä maltillisempaa tuottoa.

	yhtiö	yksityinen
Tuotto p.a brutto	5 %	5 %
Salkun koko	50000	50000
Vero%	20 %	30 %
Perustamiskulut	500
Tilitoimiston kulut p.a	300
Tilintarkastus	200
Kulujen nousu p.a	3 %
Vuosi	Pääoma yhtiö	Pääoma yksityinen	Ero
1	51080	51750	-670
2	52699	53561,25	-862
3	54370	55436	-1066
4	56094	57376	-1282
5	57874	59384	-1510
6	59712	61463	-1751
7	61608	63614	-2006
8	63566	65840	-2275
9	65587	68145	-2558
10	67672	70530	-2857
11	69826	72998	-3173
12	72048	75553	-3505
13	74343	78198	-3855
14	76712	80935	-4223
15	79157	83767	-4611

Kaavion perusteella voidaan sanoa, että alhainen sijoitettu pääoma yhdistettynä yrityksen kuluihin on tappava yhdistelmä verrattuna yksityisen sijoittajan saamaan kokonaistuottoon 15 vuoden ajalta. Ero yksityissijoittajan eduksi kasvaa vuosi vuodelta ja lopulta eroksi muodostuu yli 4500€.

Otetaan vielä yksi esimerkki kunnioitettavan kokoisesta 100 000 euron salkusta yhdistettynä vaikuttavaan 15% vuosituottoon.

	yhtiö	yksityinen
Tuotto p.a brutto	15,0 %	15,0 %
Salkun koko	100000	100000
Vero%	20 %	30 %
Perustamiskulut	500
Tilitoimiston kulut p.a	300
Tilintarkastus	200
Kulujen nousu p.a	3 %
Vuosi	Pääoma yhtiö	Pääoma yksityinen	Ero
1	111040	110500	540
2	123940	122103	1838
3	138376	134923	3453
4	154531	149090	5441
5	172611	164745	7866
6	192847	182043	10804
7	215497	201157	14339
8	240849	222279	18571
9	269229	245618	23611
10	300999	271408	29591
11	336566	299906	36660
12	376383	331396	44987
13	420962	366193	54769
14	470872	404643	66229
15	526754	447130	79623

Kuten näemme esimerkistä, niin hieman suurempi alkupääoma yhdistettynä suureen tuottoprosenttiin tuottaa huomattavan eron kahden sijoitusmuodon välille - lähes 80 000€ ero lopullisessa tuotossa on todella merkittävä. Onko 15% tuotto yli ajan sitten mahdollista on täysin toinen kysymys, jonka jätän jokaisen itsensä arvioitavaksi.

Tein myös muita vertailulaskelmia siitä miten kannattavaa on sijoitustoiminta eri kokoisilla sijoitetuilla pääomilla sekä pääomantuottoasteilla yhtiön sisällä. Tästä voit ladata itsellesi kaikki laskelmat (Linkki) ja tehdä myös omia arvioita kannattavuudesta.



Palkansaaja ja sijoitusyhtiö

Kuva: atinytoes.wordpress.com

Tämänkin blogin lukijoista varmasti monet saavat pääasiallisen tulonsa palkkatöistä vaikka sijoittaminen saattaa tuottaakin merkittäviä sivutuloja. Edelleen useammalle palkkatöistä saatavat varat ovat pääasiallinen tulo ja niiden menettäminen esim. työttömyyden kohdatessa vaikuttaa olennaisesti elämään. Sijoitusyhtiön perustamisella saattaa siten olla merkittävä vaikutus palkansaajan työttömyyskorvaukseen varsinkin sellaisessa tilanteesssa, jossa katsotaan henkilön olevan itse asiassa yrittäjä vaikkakin pääosa tuloista on tullut ansiotuloista. Työttömyysturvalain mukaan (1 luku, 6 pykälä) vaikuttavassa asemassa (hallituksen jäsen/toimitusjohtaja) yrityksessä toimiva henkilö ei ole enää oikeutettu palkansaajan työttömyysturvaan, jos hänen omistusosuutensa nousee yli 15 prosentin. Lisäksi hän ei saa yhdessä perheensä kanssa omistaa yli 30 prosenttiä yrityksestä, jos hän aikoo vielä olla työttömyysturvan piirissä. Edeltävä asettaa suurimmalle osalle suomalaisista esteen (ainakin henkisen, jos ei muuten) perustaa sijoitusyhtiö. Eihän kukaan halua menettää perusturvaansa vain muutaman säästetyn veroeuron vuoksi. Tilanne on tietysti täysin eri, jos sijoittaja katsotaan nyt jo yrittäjäksi tai hänelle on jo pystyssä pienyritys. Tällöin hänen ei tarvitse enää miettiä palkansaajan työttömyyteen liittyviä asioita.

Yksi toinen huomioon otettava asia on verottajan kanta sijoitusyhtiön liiketoiminnan laajuuteen. On nimittäin olemasssa vaara, että verottaja katsoo sijoitusyhtiön olevan perustettu vain alemman verokertymän vuoksi, jolloin verottaja saattaa sivuuttaa yhtiön kokonaan yhteisöverotuksessa. Sivuuttaminen saattaa aiheuttaa merkittävät veroseuraamukset varsinkin silloin, kun yritys on ollut jo muutaman vuoden pystyssä ja yritys on tehnyt voittoa toimintansa aikana. Yhtiön sivuttaminen on varsinainen vaara varsinkin sellaisissa yhtiöissä, joissa ei ole kuin yksi omistaja, joka harjoittaa satunnaista osakekauppaa. Tilitoimiston vinkki olikin perustaa yhtiö, jossa on enemmän omistajia kuin yksi. Tämä toisaalta mutkistaa hieman omistuskuvioita, jos yhtiössä on enemmän omistajia kuin pelkkä toimitusjohtaja/hallituksen puheenjohtaja.

Yhteenveto

Sijoitusyhtiön verotushyödyt ja kulujen vähennysoikeus ovat kiistattomia etuja yhtiömuotoisessa sijoitustoiminnassa verrattuna yksityishenkilöön. Kuitenkin palkansaajan asemassa olevien kannattaa harkita ainakin kahdesti kannattaako tosiasiassa yhtiöittää sijoitustoimintaa vai keskittyä työntekemiseen ja tavanomaisen sijoittamisen kautta vaurastumiseen. Varsinkin jos sijoittaja arvostaa palkansaajana ympäröivää yhteiskunnan suojaverkkoa, niin yrittäjäksi alkaminen on suuri hyppäys tuntemattomaan.

Kuva: atinytoes.wordpress.com

Itse olen aikalailla kahden vaiheilla yrityksen perustamisen kanssa. Yhtiön pystyyn laittaminen on toki ollut pitkään haaveena, mutta vielä tällä hetkellä arvelluttaa pääoman riittävyys sekä yrittäjäksi alkaminen. Toisaalta jossain vaiheessa on otettava hyppy tuntemattomaan, jotta pääsee nykyisestä "turva-alueesta" eteenpäin kohti uusia haasteita.

Ps. Sijoitusyrityksen perustamiseen liittyy myös muita merkittäviä tekijöitä, joita tämä kirjoitus ei käsitellyt juuri ollenkaan. Muun muassa miten osakepääoman ylittävä osa sijoituksesta kannattaa kirjata yhtiön taseeseen on suuri merkitys tulevaisuuden varojen jaon näkökulmasta (esimerkki tutkielma aihetta liipaten, Salo 2008).