Kirjoitin aiemmin kaksi artikkelia, jotka koskivat suhtautumistani aktiivisiin rahastoihin sekä analyysiä oman portfolion aktiivisuudesta suhteessa vertailu-ETF:iin (suosittelen lukemaan molemmat tekstit, koska tämä artikkeli on jatko-osa kirjoituksille). Olen sittemmin korjannut suhtautumistani aktiivisiin rahastoihin: uskon, että tietyt kriteerit täyttävät aktiiviset rahastot voivat itseasiassa lyödä indeksit pitkällä aikavälillä. Kuitenkaan mielipiteeni ei ole muuttunut ns. kaappi-indeksirahastoista, joilla ei ole edes periaatteessa mahdollisuutta löydä vertailuindeksiä kulujen jälkeen. Edellä mainittu johtuu pitkälti siitä faktasta, että itseään aktiiviseksi rahastoiksi tituleeraavat toimijat sisältävät itse asiassa hyvin pitkälti samoja osakkeita ja vielä samoilla painoilla, joista myös vertailuindeksi koostuu. Lisäksi nämä rahastot veloittavat usein kohtuuttoman suuret kulut suhteessa saavutettuun lisäarvoon, joka on tavallisesti vielä negatiivinen.
Active Share ja rahaston aktiivisuuden todellinen kustannus
Rahastojen ja sijoitussalkkujen aktiivisuutta on mitattu pitkään trackin errorin perusteella, joka mittaa rahaston tai sijoitussalkun tuoton poikkeamaa vertailuindeksistä. Kuitenkaan trackin errorin perusteella ei ole pystytty ennustamaan rahastojen tuottoja kovin hyvin. Toisaalta Cramersin ja Petäjistön kehittämän rahastojen aktiivisuusmittari (active share) selittää huomattavasti paremmin rahastojen yli- ja alituottoja suhteessa vertailukohtiin. Active share mittaa kuinka paljon rahaston sisältö poikkeaa vertailukohdan sisällöstä. Lyhykäisyydessään active sharen voi laskea seuraavalla tavalla:
Eli active sharen laskemisessa summataan rahaston sekä vertailukohdan omistusten painoerot (itseisarvot) yhteen ja jaetaan saatu luku kahdella. Käytännössä rahaston osakevalinnat pitäisivät siis erota vähintään 50 - 60%
indeksin painoista, jotta rahastoa voitaisiin pitää aidosti
aktiivisena osakevalitsijana.
Miten active share sitten liittyy sijoittajan kustannusten laskemiseen? Itse asiassa active sharella on erittäin merkittävä rooli arvioidessa sijoittajan todellisia rahastosta maksamia kuluja, koska jokainen aktiivinen rahasto voidaan pilkkoa (jos vain tiedetään omistukset) aktiiviseen ja passiiviseen osaan. Jos esimerkiksi rahaston active share on 50%, niin rahasto sisältää 1/2 aidosti aktiivista rahastoa ja 1/2 indeksirahastoa. Edellä mainitulla havainnolla on suuri merkitys kokonaiskustanusten laskentaan, koska yleisesti indeksirahastosta tai ETF:sta maksetaan huomattavasti alhaisempia palkkioita kuin aktiivisista rahastoista. Otetaanpa esimerkki active sharen ja kustannusten laskemisesta. Olen havainnollistanut rahaston jakoa aktiiviseen ja passiivisen osaan kuvitteellisen Suomirahaston avulla (itse asiassa tälläinen rahasto voisi hyvin olla olemassa...).
| Share | Domicile | Index w | Fund w | ABS |
| Nokia | Suomi | 9,96 % | 9,87 % | 0,09 % |
| Kone B | Suomi | 9,60 % | 9,27 % | 0,33 % |
| Nokian Renkaat | Suomi | 5,06 % | 7,23 % | 2,17 % |
| Pohjola Bank | Suomi | 2,75 % | 5,83 % | 3,08 % |
| Wärtsilä | Suomi | 6,74 % | 5,81 % | 0,93 % |
| Nordea Bank | Suomi | 4,48 % | 5,91 % | 1,43 % |
| Sampo A | Suomi | 9,54 % | 5,73 % | 3,81 % |
| Fortum | Suomi | 8,14 % | 5,50 % | 2,64 % |
| TeliaSonera | Ruotsi | 4,87 % | 4,83 % | 0,04 % |
| Metso | Suomi | 3,78 % | 4,42 % | 0,64 % |
| UPM-Kymmene | Suomi | 7,81 % | 4,33 % | 3,48 % |
| Huhtamäki | Suomi | 2,27 % | 3,03 % | 0,76 % |
| Elisa | Suomi | 3,30 % | 2,79 % | 0,51 % |
| Neste Oil | Suomi | 2,04 % | 2,45 % | 0,41 % |
| Caverion | Suomi | 0 | 2,18 % | 2,18 % |
| Outotec | Suomi | 1,53 % | 2,18 % | 0,65 % |
| Ramirent | Suomi | 0 | 2,16 % | 2,16 % |
| Stora Enso R | Suomi | 4,69 % | 1,99 % | 2,70 % |
| Amer Sports A | Suomi | 1,88 % | 1,49 % | 0,39 % |
| Rautaruukki | Suomi | 0,67 % | 1,41 % | 0,74 % |
| Kemira | Suomi | 1,22 % | 1,39 % | 0,17 % |
| Metsa Board B | Suomi | 0 | 1,14 % | 1,14 % |
| Konecranes | Suomi | 1,74 % | 1,14 % | 0,60 % |
| YIT | Suomi | 1,35 % | 1,14 % | 0,21 % |
| Cargotec B | Suomi | 1,20 % | 1,09 % | 0,11 % |
| Kesko B | Suomi | 2,04 % | 1,05 % | 0,99 % |
| Oriola-KD B | Suomi | 0 | 0,80 % | 0,80 % |
| Aktia Bank A | Suomi | 0 | 0,71 % | 0,71 % |
| Tieto | Suomi | 0 | 0,71 % | 0,71 % |
| Lassila & Tikanoja | Suomi | 0 | 0,70 % | 0,70 % |
| Outokumpu A | Suomi | 0,52 % | 0,66 % | 0,14 % |
| Biotie Therapies | Suomi | 0 | 0,57 % | 0,57 % |
| PKC Group | Suomi | 0 | 0,27 % | 0,27 % |
| Vaisala | Suomi | 0 | 0,07 % | 0,07 % |
| Orion | Suomi | 2,27 % | 0,00 % | 2,27 % |
| Käteinen | 0,55 % | 0,15 % | 0,40 % | |
| Sum | 100,00 % | 100,00 % | 39,01 % | |
| Active Share | 19,51 % |
Active sharen melko alhainen lukema tarkoittaa, että tarkastelemamme mielikuvitteellisen Suomirahaston aidosti aktiivinen osa on ainoastaan 19,51%. Toiselta kantilta katsottuna voidaan sanoa, että rahaston koostumuksesta on noin 4/5-osaa indeksirahastoa. Tämän havainnon perusteella voimme suorittaa laskutoimituksen siitä, kuinka paljon sijoittaja itseasiassa maksaa varainhoitajan aktiivisuudesta.
Jos oletetaan samat kustannuslukuarvot kuin aiemmassa kirjoituksessa,
Suomirahaston TER- luku: 1,83%
Suomi ETF:n TER- luku: 0,17%
niin saamme sijoittajan maksamaksi todelliseksi kuluksi aktiivisesta varainhoidosta:
Aktiivirahaston kokonaiskulu (TER) = (Paino aktiiviosa * kulu aktiiviosa ) + (Paino passiiviosa * kulu passiiviosa) ->
Kulu aktiiviosa = (Aktiivirahaston kokonaiskulu (TER) - Paino passiiviosa * kulu passiiviosa) / Paino aktiiviosa ->
Kulu aktiiviosa = (1,83% - 80,49% * 0,17%) / 19,51% = 8,68%
Eli sijoittaja maksaa rahaston aktiivisesta osasta kuluja 8,68%-yksikköä vuodessa, joka vastaa noin karkeasti arvioituna keskimääräisen pörssivuoden tuottoa. Toisin sanoen, vaikka varainhoitaja saavuttaisi noin 8,5 prosentin vuosituoton rahaston aktiivisella osalla, ei sijoittajalle jäisi tästä mitään käteen. Mikäli markkinatuoton keskiarvo olisi noin 8,5% vuodessa, pitäisi salkunhoitajan pystyä voittamaan markkinat vuosittain 100%, että aktiiviosalla päästäisiin kulujen jälkeen edes markkinatuottoon. Ottamalla huomioon TER- luvun lisäksi rahaston kaupankäyntikustannukset, tulisi aktiivisen osan todellisesta kustannuksesta vielä suurempi. Näin äkkiseltään sanottuna tällaisen rahaston kustannukset vaikuttavat "hieman" korkeilta suhteessa odotettavissa oleviin hyötyihin.
Yhteenveto
Uskon, että on olemassa rahastoja, jotka pystyvät voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin aktiivisissa rahastoissa on hyvin suuria eroja, jotka vaikuttavat jo lähtökohtaisesti rahaston mahdollisuuksiin voittaa vertailukohtansa. Yksi merkittävimmistä tekijöistä on rahaston sisällön merkittävä poikkeaminen vertailuindeksin tai passiivisen rahaston vastaavasta. Valittaessa aktiivista rahastoa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin rahaston kymmeneen suurimpaan omistukseen ja varmistua, että näiden painot poikkeavat olennaisesti vertailuindeksin (passiivisen rahaston) sisällöstä. Muuten on suuri vaara, että tulee maksaneesti kalliisti näennäisen aktiivisesta rahastosta, jolla ei ole kuin teoriassa mahdollisuus päästä passiivista rahastoa parempaan lopputulokseen.
Indeksistä poikkeavien osakevalintojen tekeminen on varsinkin pienellä
markkina-alueella hyvin haastavaa. Mikäli aktiivisen rahaston koko
kasvaa suureksi, niin Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella on
lähes mahdotonta enää olla aktiivinen. Siten active sharen ohella
sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota myös rahaston kokoon, jotta
salkunhoitajalla on mahdollisuus poiketa aidosti indeksin
osakevalinnoista ja painotuksista.
*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitteristä (@Osinkopuu)
Lähteet: Seligson.fi, Cremers & Petäjistö (2009) How active is your fund manager? A new measure that predicts performance
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti