Kvantitatiivisesta sijoittamisesta

Aloitan tällä kirjoituksella kirjoitussarjan, jolla on tarkoitus syventyä tarkemmin kvantitatiiviseen sijoittamiseen sekä kvantitatiivisen sijoitusstrategian rakentamiseen. Olen saanut viime aikoina useita maileja, joissa on kysytty 1) miksi kvantitatiiviset sijoitusstrategiat ovat menestyviä ja 2) miten sellaisen voisi itselle rakentaa. Edeltävät kysymykset huomioiden pyrin jatkossa tuomaan esille omasta mielestäni tärkeitä seikkoja kvantitatiivisesta sijoittamisesta sekä siitä miten sijoitusprosessi on edennyt omalla kohdallani. Niille, joille kvantitatiivinen sijoittaminen ei ole vielä tuttua, niin pieni esittely aiheesta lienee paikallaan.

Mitä on kvantitatiivinen sijoittaminen?

Kvantitatiivinen sijoittaminen. Pelkkä sana "kvantitatiivinen" saa jo monella stressitason nousemaan. Näin oli myös itselläni. Muistan kun ajattelin hakea ensimmäistä kertaa yliopistoon opiskelemaan taloustieteitä, niin ylivoimaisesti hankalimmalta kirjalta vaikutti "Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä". Ajattelin tuolloin, että en varmaankaan koskaan tule olemaan juuri tekemisissä kirjan aihepiirin kanssa. Kuinka väärässä olinkaan...

Kuva: Businesstoday

Kvantitatiivisella sijoittamisella tarkoitetaan numeroanalyysiin perustuvaa usein tietokonepohjaista sijoittamista. Tämän sijoitustyylin (varsinkin kvantitatiivisen arvosijoittamisen) juuret ylettyvät vuosikymmenten taakse aina Benjamin Grahamin ajatuksiin ennen moderneja tietokoneohjelmia, joten idea numeroperusteisesta sijoittamisesta ei todellakaan ole uusi. Kvantitatiivisessa sijoittamisessa sijoituskohteet seuloontuvat portfolioon ennalta asetettujen kriteerien mukaisesti laajasta joukosta eri vaihtoehtoja. Menetelmä ei vaadi esimerkiksi sijoituskohteen johdon tapaamista tai muiden kvalitatiivisien arvojen sisällyttämistä sijoitusprosessiin. Olennaista tässä sijoitustyylissä on, että yksittäistä sijoituskohdetta kohdellaan osana suurempaa kokonaisuutta. Siten kvantitatiivisen strategian poimimat sijoituskohteet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka menestymistä pyritään maksimoimaan. Yksittäiset sijoituskohteet saattavat menestyä salkussa hyvin tai huonosti, mutta kvantitatiivinen sijoittaja on ainoastaan kiinnostunut salkkunsa kokonaistuotosta ei yksittäisen osakkeen tuotosta. Yhteen lauseeseen tiivistettynä kvantitatiivista sijoittamista voisi kuvailla näin: "In quantitative investing we invest in portfolios, not in individual securities!".

Toki kvantitatiivisen sijoittajan salkku muodostuu useista eri yksittäisistä arvopapereista. Ne ovat kuitenkin arvopapereita, jotka täyttävät parhaiten asetetut kriteerit juuri tällä hetkellä. Esimerkiksi kvantitatiiivisen arvosijoittajan portfoliota voisi hyvin kuvailla suureksi monialayritykseksi, jolla on useita liiketoiminta-alueita, jotka täyttävät samanaikaisesti asetetut kriteerit. Näin ollen sijoittajan salkku voi koostua esimerkiksi edullisista keskisuurista yhtiöistä, joiden velkaisuusaste on matala ja osinkovirta kasvava. Esimerkiksi Talvivaaran tyyliset yritykset seuloontuisivat automaattisesti kyseisestä strategiasta pois yhtiön huonojen fundamenttiensa vuoksi.

Kvantitatiiviset sijoittajat uskovat, että on mahdollista saavuttaa markkinatuottoa parempi lopputulos käyttämällä ainoastaan yhtiöiden tilinpäätösinformaatiota ja markkinoilta yleisesti saatavilla olevaa numerodataa. Edellä mainittu on suuressa ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa, jonka mukaan yhtiöiden historiallisen tilinpäätöstietojen tai osakkeiden hinta/volyymi-tietojen perusteella ei voida toistuvasti saavuttaa markkinoita parempia tuottoja. Tästä huolimatta useat tutkijat ovat dokumentoineet ympäri maailman toistuvia ja samankaltaisina pysyviä anomalioita, joiden avulla sijoittajat ovat voineet saavuttaa markkinoita parempia tuottoja jopa alhaisemmalla riskitasolla.

Olennaista kvantitatiivisessa sijoittamisessa on, että siinä sijoittaja itse ei tee osto- ja myyntipäätöksiä. Täysin toimeton sijoittaja ei kuitenkaan ole. Sijoittajan rooli on rakentaa oman mielensä mukainen kvantitatiivinen sijoitusstrategia tai käyttää esim. aiemmissa tutkimuksissa hyväksi havaittua mallia, jonka avulla osakkeita poimitaan salkkuun. Kuitenkaan yksittäisiä sijoituspäätöksiä ei sijoittaja tee. Itse asiassa kvantitatiivisten sijoitusstrategioiden hyvä historiallinen menestys pohjaa nimenomaan sijoittajan omien heikkouksien tunnistamiseen ja niiden välttämiseen. Me sijoittajat emme ole luonnostaan kovin hyviä tekemään onnistuneita päätöksiä tai ennustamaan tulevaisuutta tarkasti vaan altistumme usein jopa tietämättämme erilaisille psykologisille rajoitteille. Siten kevyesti suurin yksittäinen haaste hyödyntää kvantitatiivisia strategioita löytyy meidän sijoittajien omien korvien välistä!

Kuva: Forbes.com

Hyvin usein kvantitatiivinen sijoittaminen sekoitetaan ns. HFT-sijoittamiseen (High Frequency Trading), jossa sijoituskohteet ostetaan ja myydään mahdollisimman nopeasti (sekunnin murto-osissa) ennen kuin muut markkinatoimijat ehtivät reagoida tuottomahdollisuuteen. Kuitenkin kvantitatiivinen sijoittaminen on paljon muutakin kuin sijoituskohteiden ostamista ja myymistä millisekunttien aikajänteellä. Tai oikeastaan se ei ole sitä lainkaan. Kvantitatiivisesta sijoittamisesta on olemassa paljon useita eri tyylejä, joissa osassa esimerkiksi osakkeiden pitoajat salkussa saattavat olla useita kuukausia tai jopa vuosia. Yhteistä kvantitatiivisilla strategioilla (tai millä muulla strategialla tahansa) on, että sijoittajan pitää luottaa 100%:sti valitsemaansa tiehen. Muuten sijoittajan omat psykologiset harhakuvitelmat estävät suurella todennäköisyydellä kvantitatiivisesta sijoittamisesta saatavat hyödyt. Tästä lisää seuraavassa postauksessa.