Arvostan
yli kaiken yrityksiä, jotka pystyvät kasvattamaan vuodesta toiseen
tulostaan ja liikevaihtoaan kannattavasti. Kannattavuutta voidaana
arvioida usealla eri mittareilla kuten tuloksen suhteella liikevaihtoon
tai sitoutuneisiin pääomiin. Minulle tärkein yksittäinen mittari
yrityksen kannattavuudesta on korkea oman pääoman tuottoprosentti.
Korkea ROE yhdistettynä liikevaihdon kasvuun takaa yritykselle
kannattavan kasvun, joka hyödyttää myös pitkäaikaisia sijoittajia, kun
ROE% ylittää heidän tuottovaatimuksensa. Pelkästään korkea ROE- lukema
ei kuitenkaan riitä analysoidessa potenttiaalista
sijoituskohdetta vaan se on ainoastaan hyvä lähtökohta. Esimerkiksi
kaksi yritystä, joiden oman pääoman tuotot ovat identtiset, voivat silti
poiketa toisistaan merkittävästi - niin riskiprofiililtaan kuin oman
pääoman tuottoon vaikuttavilta osiltaan.
Dupont- mallin lähtökohta. Kuva mrbestguide.com |
Yksi käytännöllinen työkalu sijoittajan työkalupakissa on ns. Dupont- malli. Mallin avulla voidaan selvittää
mistä tekijöistä koostuu liiketoiminnan kannattavuus ROA- ja ROE-
mittareilla arvioituna. Yhtiön oman pääoman tuotto voidaan ilmaista kolmen tekijän
kertolaskun summana: 1) Profit margin, 2) Asset turnover ja 3) Equity
multiplier. Kaava voidaan myös kirjoittaa auki, jolloin se näyttää
tältä: Earnings/Sales * Sales/Assets * Assets/Equity = ROE%. Kaksi
ensimmäistä tekijää kerrottuna yhteen muodostavat yhtiön kokonais
pääoman tuoton (ROA), jota voidaan kasvattaa taseen viputekijällä, eli velan suhteella oman pääomaan.
Dupont Model
Dupont- malli kertoo millainen vaikutus yhtiön tulos marginaalilla, pääomien kierrolla ja velkaisuudella on yhtiön kannattavuuteen. Se kertoo myös millaisen liiketoiminnan mallin yritys on valinnut itselleen tai millaisella alalla yhtiö toimii. Esimerkiksi kahdella yrityksellä voi olla täysin sama oman pääoman tuotto, mutta kannattavuuteen vaikuttavat tekijät voivat poiketa täysin toisistaan. Esimerkiksi yritykset TeliaSonera ja Tesco, joiden oman pääoman tuotot ovat molemmilla noin 17%, poikkeavat toisistaan muullakin tavalla kuin pelkän liiketoiminta-alan perusteella.
Esimerkissä käyttämämme Tescon ROE% muodostuu matalasta tulosmarginaalista, kohtuullisesta pääomien kierrosta ja korkeahkosta taseen vipuvaikutuksesta. Alhainen tulosmarginaali on vähittäiskaupan yrityksille tunnusomaista, koska myytävien tuotteiden katteet eivät ole isot. Toisaalta pääomat kiertävät Tescossa tehokkaasti, joka hieman paikkaa marginaalien alhaisuutta. Tesco kuitenkin vivuttaa tulostaan korkealla equity multiplierilla, jonka seurauksena alhaisesta ROA-tasosta voidaan "taikoa" korkeampi ROE- taso. TeliaSoneralla tulosmarginaali on huomattavasti korkeampi, pääomien käyttötehokkuus matalampi ja taseen vipuvaikutus kohtalainen. Yhdistettynä edeltävät tekijät antavat täysin saman oman pääoman tuoton kuin Tescolla, mutta kompenentit ovat täysin erilaiset. Täten Dupont-malli onkin hyvä työkalu auttamaan ymmärtämään, mistä eri yhtiöiden kannattavuus (mahdollinen kilpailuetu) kostuu ja millaisia eroja eri toimialojen välillä voi olla.
Tarkastelun laajentaminen
Tietysti ainoastaan yhden vuoden tarkastelu ei vielä kerro mitään yrityksen kestävästä kannattavuustasosta tai siitä miten sen kannattavuus rakentuu. Pidemmällä, esimerkiksi kymmenen vuoden, aikavälillä onnen kantamoiset ja poikkeukselliset vuodet (hyvät tai huonot) tasoittuvat keskiarvojen alle. Alla on eritelty Tescon viimeisen 11 vuoden aikainen Dupont- mallin osatekijät ja niiden arvot.
Dupont- malli kertoo millainen vaikutus yhtiön tulos marginaalilla, pääomien kierrolla ja velkaisuudella on yhtiön kannattavuuteen. Se kertoo myös millaisen liiketoiminnan mallin yritys on valinnut itselleen tai millaisella alalla yhtiö toimii. Esimerkiksi kahdella yrityksellä voi olla täysin sama oman pääoman tuotto, mutta kannattavuuteen vaikuttavat tekijät voivat poiketa täysin toisistaan. Esimerkiksi yritykset TeliaSonera ja Tesco, joiden oman pääoman tuotot ovat molemmilla noin 17%, poikkeavat toisistaan muullakin tavalla kuin pelkän liiketoiminta-alan perusteella.
TeliaSonera | PM | AT | EM | ROA | ROE |
2011 | 0,202 | 0,411 | 2,047 | 8,3 % | 17,0 |
Tesco | PM | AT | EM | ROA | ROE |
2011 | 0,044 | 1,31 | 2,98 | 5,7 % | 17,0 % |
Esimerkissä käyttämämme Tescon ROE% muodostuu matalasta tulosmarginaalista, kohtuullisesta pääomien kierrosta ja korkeahkosta taseen vipuvaikutuksesta. Alhainen tulosmarginaali on vähittäiskaupan yrityksille tunnusomaista, koska myytävien tuotteiden katteet eivät ole isot. Toisaalta pääomat kiertävät Tescossa tehokkaasti, joka hieman paikkaa marginaalien alhaisuutta. Tesco kuitenkin vivuttaa tulostaan korkealla equity multiplierilla, jonka seurauksena alhaisesta ROA-tasosta voidaan "taikoa" korkeampi ROE- taso. TeliaSoneralla tulosmarginaali on huomattavasti korkeampi, pääomien käyttötehokkuus matalampi ja taseen vipuvaikutus kohtalainen. Yhdistettynä edeltävät tekijät antavat täysin saman oman pääoman tuoton kuin Tescolla, mutta kompenentit ovat täysin erilaiset. Täten Dupont-malli onkin hyvä työkalu auttamaan ymmärtämään, mistä eri yhtiöiden kannattavuus (mahdollinen kilpailuetu) kostuu ja millaisia eroja eri toimialojen välillä voi olla.
Tarkastelun laajentaminen
Tietysti ainoastaan yhden vuoden tarkastelu ei vielä kerro mitään yrityksen kestävästä kannattavuustasosta tai siitä miten sen kannattavuus rakentuu. Pidemmällä, esimerkiksi kymmenen vuoden, aikavälillä onnen kantamoiset ja poikkeukselliset vuodet (hyvät tai huonot) tasoittuvat keskiarvojen alle. Alla on eritelty Tescon viimeisen 11 vuoden aikainen Dupont- mallin osatekijät ja niiden arvot.
Tesco | PM | AT | EM | ROA | ROE |
2001 | 0,035 | 1,77 | 2,19 | 6,2 % | 13,5 % |
2002 | 0,035 | 1,85 | 2,32 | 6,6 % | 15,2 % |
2003 | 0,036 | 1,73 | 2,50 | 6,3 % | 15,7 % |
2004 | 0,036 | 1,76 | 2,41 | 6,3 % | 15,2 % |
2005 | 0,040 | 1,74 | 2,29 | 6,9 % | 15,8 % |
2006 | 0,040 | 1,84 | 2,33 | 7,3 % | 17,0 % |
2007 | 0,044 | 1,80 | 2,37 | 8,0 % | 18,9 % |
2008 | 0,045 | 1,72 | 2,45 | 7,7 % | 18,9 % |
2009 | 0,040 | 1,42 | 3,05 | 5,6 % | 17,1 % |
2010 | 0,041 | 1,24 | 3,31 | 5,1 % | 16,8 % |
2011 | 0,044 | 1,31 | 2,98 | 5,7 % | 17,0 % |
Average | 0,040 | 1,65 | 2,56 | 6,5 % | 16,5 % |
Peak | 0,045 | 1,85 | 3,31 | 8,0 % | 18,9 % |
Low | 0,035 | 1,24 | 2,19 | 5,1 % | 13,5 % |
Yli
kymmenen vuoden tarkastelu antaa jo perspektiiviä arvioida yrityksen
kestävää kannattavuustasoa sekä osatekijöitä, mistä kannattavuus
muodostuu. Tescon kohdalla voidaan sanoa, että yrityksen kannattavuus on
vaihdellut kapeassa välissä, joten yrityksen kannattavuuden
ennustaminen on keskimääräistä helpompaa. Myös kannattavuuden
osatekijät, eli marginaalit, pääoma tehokkuus ja velkavipu, eivät ole
merkittävästi heiluneet viimeisten vuosien aikana, joka kasvattaa
luottamusta myös yhtiön tulevaisuuteen. Lisäksi voidaan sanoa, että
yrityksellä on pakko olla merkittävä kilpailuetu puolellaan, joka
ilmenee kannattavuuden tasaisuudesta ja tuloksen tappiottomuudesta
finanssikriisin aikana. Itse asiassa Tescon lukuja katsomalla ei olisi
huomannut mitään finanssikriisiä edes olleen Euroopassa vuosien
2008-2011 aikana.
Vielä
enemmän perspektiiviä yritysanalysointiin antaa kun kannattavuuslukuja
verrataan alan parhaimpiin toimijoihin. Tescon liiketoiminta alueella
ainakin itse pidän parhaina toimijoina amerikkalaisia
vähittäiskaupanjättejä Walmartia ja Costcoa. Näiden yritysten
liiketoiminnan kehitys on ollut historiallisesti todella vahvaa, joka
voidaan todeta esimerkiksi aiemmin tekemästäni Walmart- kirjoituksesta.
Tesco | PM | AT | EM | ROA | ROE |
2001 | 0,035 | 1,77 | 2,19 | 6,2 % | 13,5 % |
2002 | 0,035 | 1,85 | 2,32 | 6,6 % | 15,2 % |
2003 | 0,036 | 1,73 | 2,50 | 6,3 % | 15,7 % |
2004 | 0,036 | 1,76 | 2,41 | 6,3 % | 15,2 % |
2005 | 0,040 | 1,74 | 2,29 | 6,9 % | 15,8 % |
2006 | 0,040 | 1,84 | 2,33 | 7,3 % | 17,0 % |
2007 | 0,044 | 1,80 | 2,37 | 8,0 % | 18,9 % |
2008 | 0,045 | 1,72 | 2,45 | 7,7 % | 18,9 % |
2009 | 0,040 | 1,42 | 3,05 | 5,6 % | 17,1 % |
2010 | 0,041 | 1,24 | 3,31 | 5,1 % | 16,8 % |
2011 | 0,044 | 1,31 | 2,98 | 5,7 % | 17,0 % |
Average | 0,040 | 1,65 | 2,56 | 6,5 % | 16,5 % |
Peak | 0,045 | 1,85 | 3,31 | 8,0 % | 18,9 % |
Low | 0,035 | 1,24 | 2,19 | 5,1 % | 13,5 % |
Walmart | 0,035 | 2,40 | 2,48 | 8,3 % | 20,6 % |
Costco | 0,018 | 3,39 | 2,09 | 6,0 % | 12,6 % |
Jopa
samalla alalla yritykset voivat erottautua toisistaan valitsemansa
strategian perusteella, joka on nähtävissä Dupont- mallin luvuista.
Esimerkiksi Costcon todella alhainen profit margin on merkkinä heidän
tarjoamistaan super alhaisista hinnoista kuluttajille. Costcon ROA taso
ei kuitenkaan poikkea merkittävästi Tescon vastaavasta, koska pääomien
kierron tehokkuus on huomattavasti parempaa kuin Tescolla tai
Walmartilla.
Yhteenveto
DuPont-analyysi
on loistava keino analysoida yrityksien kannattavuutta ja ymmärtää
mistä yrityksen oman pääoman tuotto muodostuu. Itse arvostan korkean
tulosmarginaalin tai pääomatehokkuuden yrityksiä, jotka eivät tarvitse
massoittain velkarahoitusta saavuttaakseen korkean oman pääoman tuoton.
Yhtenä parhaana esimerkkinä voin antaa Hennes & Mauritzin, jonka
korkea ROE:n koostumus hipoo mielestäni täydellistä - korkeahko
tulosmarginaali, tehokas pääomien käyttö + maltillinen tase =
Loistoyhtiö
H&M | PM | AT | EM | ROA | ROE |
2011 | 0,144 | 1,827 | 1,365 | 26,3 % | 35,9 % |
Poikkeuksena
edeltävästä voin hyväksyä velkavipua sellaisille yrityksille, joiden
tulovirta on erittäin tasaista ja joiden kilpailuetujen vallihauta on
tarpeeksi syvä (esim. Walmart). Korkea velkaisuus yhdistettynä
velkaisuuteen voi olla hyvinkin turmiollista syklisille yrityksille
taloudellisten taantumien aikana, jolloin niiden omaa pääomaa saattaa
tuhoutua korkealla kertoimella liiketappion syventyessä. Täten
voidaankin sanoa, että korkea velan vipuvaikutus toimii molempiin
suuntiin ja sen käyttöä ei voi suositella kuin todella vahvoille
yrityksille. Esimerkiksi OMXH- listalta tälläisia yrityksiä löytyy vino
pino, joten yritysten analysointiin kannattaa käyttää aikaa ennen kuin
harkitsee niihin sijoittamista. Tästä voit ladata itsellesi Dupont työkalun, jolla pääsee alkuun yritysten kannattavuutta tutkiessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti