Pörssikurssit ovat olleet hyvässä nosteessa vuoden alusta saakka, vaikka vielä joulun aikana varsinkin kotoinen OMXH-pörssi näytti mustaakin mustemmalta. Tammikuusta alkaen kurssit ovat ponkaisseet toistakymmentä prosenttia ylöspäin niin Suomessa kuin valtaosalla muillakin markkinoilla. Myös oma salkkuni on hyötynyt nousevien kurssien myötätuulesta, jonka seurauksena salkkuni arvo nousi yli 3200 euroa tammi-maaliskuun aikana.
Salkkuni olisi voinut kasvaa huomattavasti enemmänkin, mutta epäonnistumiseni säästötavoitteen toteuttamisessa pienensi varallisuuden kokonaiskertymää. Q1:n aikana onnistuin säästämään ainoastaan 371 euroa salkkuuni, joka kalpenee 900 euron tavoitteen edessä nolosti. Säästösumman pienuutta voin yrittää selittää sillä, että maaliskuun palkkani tulee maksuun poikkeuksellisesti vasta huhtikuun alussa, jolloin voin siirtää 300 kuukausierän salkkuuni. Myös ylimääräinen kulu liittyen terveyspalveluihin vaikutti negatiivisesti säästötulokseen. Toivottavasti Q2 raportissa olen ylittänyt säästötavoitteen, jotta saan kurottua umpeen syntyneen eron toteutuneen ja suunnitelman mukaisen tuloksen välillä.
Osinkokertymä ei ollut kolmen kuukauden aikana merkittävä, koska leijonan osa osinkotulostani muodostuu pohjoismaisista yrityksistä. Pääsääntöisesti pohjoismaiset yritykset maksavat osingot ulos vasta toisen kvartaalin aikana, joten osinkotuloa sain Q1 kvartaalin aikana vain 158 euroa.
Osinkotulon määrään vaikuttaa lisäksi, että omistamani Seligsonin rahastot eivät maksa osinkoja, vaan ne ovat ns. kasvuosuuksia. Joudunkin puntaroimaan tarkasti mitä tulen tekemään rahastojen kanssa, koska ne eivät tue tavoitettani kasvattaa kuukausittaista osinkovirtaa. Toisaalta en millään haluaisi maksaa valtiolle veroa voitoistani pelkästään sen vuoksi, että saan rahat sijoitettua uudelleen osinkoa maksaviin yrityksiin. Tilanne on siis kinkkinen, johon minulla ei tällä hetkellä ole ratkaisua.
Osinkosijoittajan näkökulmasta olisi mukava nähdä myös pohjoismaisten yritysten maksavan osinkoja kvartaaleittain aivan kuten amerikkalaiset yhtiöt tekevät. Tällöin osinkovirta olisi tasaisempi koko vuoden ajan eikä kuukausien välillä olisi suuria eroja. Toisaalta osinkokrapula saattaa mahdollistaa hyvien osakkeiden oston edulliseen hintaan, kun pelkkää korkeaa osinkotuottoa metsästäneet "sijoittajat" myyvät osakkeensa pois. Tälläinen ilmiö on useasti havaittavissa varsinkin kotipörssissämme keväisin osingon irtoamisen jälkeen, jolloin korkeaa osinkotuottoa tarjoavien osakkeiden hinnat tippuvat suhteessa enemmän kuin niiden pitäisi normaalin maalaisjärjen perusteella. Ilmiön syntyyn vaikuttaa varmasti osaltaan se, että ko. osakkeiden kurssit nousevat usein perusteettomasti juuri ennen osingon jakoa. Kannattaa seurata näin keväisin varsinkin Norvestian kurssin kehitystä, joka saattaa tarjota oivan paikan hyödyntää hinnoitteluvirheitä.
Kvartaalin aikana merkittävimpiä muutoksia salkussa olivat Scanian ja Tikkurilan osakkeiden hankinnat sekä Talvivaaran myyntipäätös. Muuten osakkeiden hintojen noustessa en ole löytänyt montakaan varteen otettavaa osaketta, jonka haluaisin lisätä salkkuuni. Mikäli kurssit niiaisivat edes vähän nykytasoilta saatan lisätä jatkossa Sampon painoa salkussani tai avata position Tescossa/Norvestiassa.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan minulla oli/on tarkoitus käyttää
saamani osingot kulutukseen, mutta säästötavoitteessa epäonnistuttuani
en myöskään palkitse itseäni huveilla. Päädyin siis jättämään osingot
salkkuuni kasvattamaan varallisuuttani. Tarkoituksenani on käyttää ensi
kvartaalin osingot ulkomaan matkaan, joten toivon säästösuunnitelman
etenevän paremmin kuin tällä vuosineljänneksellä.
Yhteenveto
Lopuksi vielä yhteenveto Q1:n tapahtumista:
Säästötavoite Vs. Toteutunut: 900€ / 371€
Varallisuustavoite Vs. Toteutunut: 35600€ / 37060€
Osinkotavoite Vs. Toteutunut: 347 / 158€
Osakeostot: Tikkurila, Scania
Osakemyynnit: Talvivaara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti