Vieraskynä: Osinkoaristokraatti vs. Korkean efektiivisen osinkotuoton osake – Kumman minä valitsen?

Osinkoaristokraatit vs. korkea osinkotuotto! Kuva: Activegarage.com

Kevät on usein (ainakin meillä suomessa) aikaa, kun sijoittajien keskuudessa osingot nousevat huomion keskipisteiksi median ja analyytikkojen päivitellessä osakkeiden osinkotuottoprosentteja. Tyypillisesti eri lähteet listaavat kevään kovimmat osingonmaksajat efektiivisen osinkotuoton mukaan eri top-listauksiin. Ilman empiiristä tutkimusta aiheesta uskallan väittää, että useassa näistä korkean efektiivisen osinkotuoton osakkeista on nähtävissä koilliseen suuntaavat kurssikäppyrät ennen osinkojen irtoamista enemmän tai vähemmän juurikin osinkojen vuoksi. Tähän viitataan joissakin lähteissä termillä ”osinkokiima”.

Muuan maailmankuulu Warren Buffett on lukuisia kertoja julistanut yrityksen osakkeen arvon vastaavan sitä määrää, jonka yritys pystyy elinaikanaan tilittämään omistajilleen. Täten olisi helppoa rankata osakkeita tämän hetkisen osinkotuoton perusteella – mitä enemmän saan rahaa tänä keväänä sen parempi. Ottaen vielä huomioon rahan aika-arvon, joku saattaisi todeta, että ensi vuoden osingolla ei ole niin väliä, kunhan tänä vuonna saan paljon rahaa. Kuitenkin pitkällä aikavälillä juuri osingon kasvulla on kriittinen merkitys osto-ja-pidä -tyyppiselle sijoittajalle.

Kirjoittajan omana tavoitteena on maksimoida sijoitusvarallisuus juurikin osinkojen kautta pitkässä juoksussa – siis maratoonin omaisesti eikä sprinttinä. Kyseinen ajatus toimi motivaattorina kandidaatintutkielmaa suunnitellessa, ja niinpä päätin verrata korkean efektiivisen osinkotuoton portfolion ja osinkoaristokraatti portfolion tuottoja kymmenvuotiselta ajanjaksolta. Osinkoaristokraatit on esitelty tässä blogissa täällä.

Tutkimuksen tulokset

Lyhyesti esiteltynä tutkimus eteni seuraavasti: Screenasin aikaväliltä 1998–2002 ne S&P 500 -indeksin osinkoaristokraatit, joiden viiden vuoden osingonkasvuprosentti (g) oli suurin ja muodostin kymmenestä ”parhaasta” (em. kriiterillä mitattuna) osakkeesta Aristokraatit –portfolion.  Toinen portfolio, Efektiivinen osinko, muodostettiin saman aikavälin viiden vuoden keskimääräisen efektiivisen osinkotuoton perusteella. Portfolioiden muodostamisen jälkeen vertasin niiden tuottoja aikaväliltä 2003–2012. Ensiksi koko ajanjaksolta, seuraavaksi ajalta ennen finanssikriisiä (2003–2007) ja lopuksi ajalta, johon finanssikriisin voidaan katsoa vaikuttaneen eniten (2008–2012). Entäs tutkimuksen tulokset sitten?

Portfolio	Keskiarvo
Aristokraatti	0,104
Efektiivinen	0,090
S&P 500	0,068

Oheisesta taulukosta nähdään, että koko kymmenvuotisella ajanjaksolla Aristokraattien vuotuinen tuotto aritmeettisena keskiarvona on Efektiivinen osinko –portfoliota korkeampi, ja huomattavasti koko S&P 500 –indeksiä korkeampi.

Portfolio	Keskiarvo
Aristokraatti	0,119
Efektiivinen	0,133
S&P 500	0,117

Kun tarkastellaan vuosien 2003–2007 tuottoja nähdään, että ne ovat melko tasaisia aristokraattien ja indeksin osalta tilanteessa, jossa Efektiivinen osinko –portfolio johtaa melko selkeällä erolla.

Sitten jälkimmäisen puolikkaan tuotot: 

Portfolio	Keskiarvo
Aristokraatti	0,088
Efektiivinen	0,048
S&P 500	0,018

Aikavälillä 2007–2012 Aristokraatit tuottivat selkeästi paremmin kuin Efektiivinen osinko –portfolion osakkeet ja ero koko indeksiin on vielä merkittävämpi. Aristokraattien ylivoima on häikäisevä!

Regressoin aikasarjaa myös Capital Asset Price Modelin mukaan, ja miltään ajankohdilta ei ollut havaittavissa alphaa, ainakaan tilastollisesti merkittävää sellaista (5% tasolla). Mikä on erityisen kiinnostavaa on kuitenkin se, että Aristokraatti –portfolion beta-kerroin oli bull ajanjaksolla (03–07) noin yksi (0,99), kun taas Efektiivinen osinko –portfoliolla se oli selvästi matalampi ollessa 0,79. Mutta vertailtaessa toisen puolikkaan (08–12) beta-kertoimia on homma kääntynyt päälaelleen! Kyseisenä ajanjaksona Aristokraatti –portfolion beta oli 0,73, kun taas Efektiivinen osinko –portfolio meni hieman yli yhden (1,01) kertoimella markkinoiden määrittäessä suuntaa. On siis turha väittää beta-kertoimen olevan markkinatilanteesta riippumatta vakio.

Vaikkakin saadut tulokset on teoreettisia, voi niistä mielestäni tehdä havaintoja vuotuisen osingonkasvatuksen merkittävyydestä ja erosta, mikä syntyy verrattaessa korkean efektiivisen osinkotuoton portfoliota aristokraateista muodostuvaan portfolioon. Tulevassa gradussani, jonka odotan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä, tulen näillä näkymin etsimään ne keinot, joilla osinkoaristokraateista voidaan seuloa ”parhaat” yksilöt.

Lopuksi

Tässä yleisindeksejä katsellessa on huomattavissa, että markkinoilla on menty melko pitkään kohti koillista ja siten voisi olettaa laskumarkkinan alkamisen todennäköisyyden kasvavan. Onhan tällä hetkellä myös Krimillä ja Kiinan taloudessa potentiaalia rysähdyksien laukaisemiseen. Esittelemäni tutkimuksen pohjalta minä ainakin tiedän minkälaisia osakkeita haluan sisällyttää osaksi salkkuani, jos ja kun indeksit lähtevät laskuun. Uskallan myös väittää niiden olevan soveliaita aloittamaani maratooniin.

*Kirjoittaja (Petri Gostowski) opiskelee rahoitusta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Voit seurata Petriä myös Twitterissä (@PetriGostowski).

Eurooppalaiset osinkoaristokraatit

Esittelin muutama kirjoitus sitten Yhdysvaltojen S&P 500 osakkeista koostuvan Dividend Aristrocrats- listan. Lista sisältää 51 vähintään 25 vuotta peräkkäin osinkoaan nostaneita yrityksiä, kuten Coca Cola, Pepsi ja McDonald´s. Niille, joita yhdysvaltalaiset osakkeet eivät kiinnosta, niin lohtuna sanottakoon, että myös europpalaisista yhtiöistä pidetään vastaavanlaista listaa. Säännöt listalle pääsemisestä ovat tosin hieman erilaiset verratuna amerikkalaiseen versioon.

European Dividend Aristrocrats- lista sisältää yhtiötä, jotka ovat nostaneet osinkoaan vähintään kymmenen vuotta perä jälkeen. Lisäksi vaatimuksena on, että yhtiöiden markkina-arvo on vähintään 3 miljardia dollaria, osake sisältyy S&P Europe 350- indeksiin ja osakkeen päivittäinen vaihto on keskimäärin yli 5 miljoonaa dollaria. Näiden kriteerien perusteella vuoden 2012 listalle on valikoitunut yhteensä 40 yhtiötä useasta eri Euroopan maasta ja eri toimialoilta.

Yritys	Tikkeri
Abertis Infraestructuras SA	ABE
Aggreko	AGK
AMEC	AMEC
Associated British Foods	ABF
AstraZeneca Plc	AZN
Atlantia SpA	ATL
BAE Systems Plc	BA/
BHP Billiton Plc	BLT
British American Tobacco Plc	BATS
Bunzl	BNZL
Capita Group	CPI
Centrica	CNA
Cobham	COB
Compass Group	CPG
Danone	BN
Diageo Plc	DGE
Fresenius Medical	FME
GlaxoSmithKline	GSK
Hermes Intl	RMS
Imperial Tobacco	IMT
Johnson, Matthey	JMAT
Kerry Group A	KYG
Koninklijke KPN NV	KPN
L'Oreal	OR
Nestle SA Reg	NESN
Novartis AG Reg	NOVN
Novo Nordisk AS B	NOVOB
Novozymes AS B	NZYMB
Pearson	PSON
Red Electrica Corporacion SA	REE
Roche Hldgs AG Ptg Genus	ROG
Royal Dutch Shell PLC	RDSA
RSA Insurance Group Plc	RSA
Sage Group	SGE
Sanofi-Aventis	SAN
Scottish & Southern Energy	SSE
Serco Group	SRP
Swedish Match AB	SWMA
Tesco	TSCO
Vodafone Group	VOD

Valitettavasti yhtään suomalaista yritystä ei ole päässyt listalle, mutta muista pohjoismaista listalle on kuitenkin päässyt muutama osake. Mm. AstraZeneca ja Swedish Match Ruotsista sekä Novo Nordisk Tanskasta. Myös muita mielenkiintoisia yrityksiä mahtuu listaan, joita olen seurannut vähän tarkemmin (Nestle, Tesco ja Diageo).

Pelkkä osingon historiallinen nostaminen vuodesta toiseen ei tietenkään riitä hyvän sijoituspäätöksen tekemiseen. Vaikka kohde yritys olisi liiketoiminnallisesti kuinka vahva tahansa, niin liian kalliin hinnan maksaminen osakkeesta voi johtaa alhaiseen tulevaisuuden sijoitustulokseen. Hyvä lähtökohta on aloittaa osakkeiden tutkiminen perinteisten ja yksinkertaisten arvostuslukujen kautta.

Yritys	Tikkeri	D/P	P/E	P/B
Abertis Infraestructuras SA	ABE	6,37 %	7,05	2,64
Aggreko	AGK	1,10 %	20,55	6,38
AMEC	AMEC	2,99 %	17,93	2,79
Associated British Foods	ABF	2,21 %	18,26	1,73
AstraZeneca Plc	AZN	6,52 %	7,74	2,77
Atlantia SpA	ATL	6,54 %	8,41	1,9
BAE Systems Plc	BA/	6,74 %	8,51	2,75
BHP Billiton Plc	BLT	4,00 %	7,03	2,52
British American Tobacco Plc	BATS	4,16 %	21,6	9,42
Bunzl	BNZL	2,55 %	30	5,03
Capita Group	CPI	3,32 %	18,54	6,1
Centrica	CNA	5,40 %	17,77	2,77
Cobham	COB	3,78 %	14	2,67
Compass Group	CPG	3,16 %	18,2	3,77
Danone	BN	2,80 %	17,64	2,27
Diageo Plc	DGE	2,70 %	25,68	8,32
Fresenius Medical	FME	1,18 %	17,53	2,56
GlaxoSmithKline	GSK	5,34 %	14,28	10,43
Hermes Intl	RMS	0,89 %	39,43	10,08
Imperial Tobacco	IMT	4,38 %	14,93	3,46
Johnson, Matthey	JMAT	2,93 %	14,69	3,06
Kerry Group A	KYG	0,87 %	18,1	3,54
Koninklijke KPN NV	KPN	10,69 %	7,97	3,6
L'Oreal	OR	1,99 %	24,16	3,4
Nestle SA Reg	NESN	3,21 %	20,52	3,39
Novartis AG Reg	NOVN	3,90 %	16,71	2,24
Novo Nordisk AS B	NOVOB	1,49 %	29,87	16,05
Novozymes AS B	NZYMB	1,28 %	24,2	4,69
Pearson	PSON	3,86 %	10,54	1,75
Red Electrica Corporacion SA	REE	7,01 %	9,34	2,33
Roche Hldgs AG Ptg Genus	ROG	3,89 %	17,52	15,66
Royal Dutch Shell PLC	RDSA	4,86 %	8,35	1,26
RSA Insurance Group Plc	RSA	9,21 %	12,58	1,06
Sage Group	SGE	3,98 %	15,12	2,43
Sanofi-Aventis	SAN	3,91 %	13,93	1,59
Scottish & Southern Energy	SSE	6,70 %	62,96	2,74
Serco Group	SRP	1,56 %	16,77	2,97
Swedish Match AB	SWMA	2,24 %	21,32	Neg
Tesco	TSCO	5,14 %	8,68	1,44
Vodafone Group	VOD	5,56 %	13,84	1,23

P/b-luvun perusteella halpoja ovat RSA Insurance Group, Vodafone ja Shell. Samainen RSA on myös halvimpien osakkeiden joukossa yhdessä Koninklijken ja Red Electrica Corporacionin kanssa kun mittatikkuna käytetään osinkotuottoa. Edullisia osakkeita P/e- luvun mukaan ovat kaivosyhtiö BHP Billiton, lääkeyhtiö AstraZeneca sekä moniala yhtiö Abertis.

Historiallinen kehitys

Vuodesta 2007 lähtien aristokraatit ovat pärjänneet hieman paremmin kuin S&P Europe 350 indeksi. Varsinkin viime aikoina aristokraatit ovat tehneet pesäeroa vertailu indeksiin nähden. Ostamalla ainakin joitakin yrityksiä edellä olevasta listasta, ei sijoitustulos todennäköisesti ainakaan mikään katastrofi tule olemaan myöskään tulevaisuudessa. Tietysti jokainen tekee omat sijoituspäätökset, mutta osinkoaristokraatit voivat olla hyvä lista, mistä aloittaa potenttiaalisten sijoituskohteiden etsintä.