Tilannekatsaus Q2/2012

Toisen vuosineljänneksen aikana maailma musteni ja pörssikurssit syöksyivät alaspäin Euroopan velkakriisin vaikutuksesta. Italia ja Espanja liittyivät virallisestikin kriisipesäkkeiden joukkoon ja sen seurauksena molempien maiden lainanhoitokustannukset kasvoivat huomattavasti verrattuna vahvoihin Euroopan maihin. Suomessa pörssikurssit sukelsivat koko kolmen kuukauden ajan ja yleisindeksi päätyi rimaa hipoen yli 5000 pisteen rajan. Myös muualla Euroopassa ja maailmassa pörssikurssit luisuivat tukevasti alaspäin, josta esimerkkinä Venäjä RTS- indeksin yli 16%:n lasku.

Kuva: GaryVarvel.com

Oma salkkuni ei kuitenkaan ottanut merkittävästi osumaa, vaikka toki suomalaisten ja pohjoismaisten osakkeiden kurssilasku vaikutti negatiivisesti sijoitusvarallisuuden kehittymiseen. Moni varsinkin Helsingin pörssin ulkopuolella listatuista yrityksistäni raportoivat hyvistä tuloksista, jonka vuoksi myös niiden kurssikehitys oli vahvaa. Esimerkkinä edellä mainituista yrityksistä voidaan mainita Coca-Cola, H&M sekä Walmart, joiden hyvät tulokset palkittiin nousevalla kurssikehityksellä. Myös euron arvonlasku auttoi loiventamaan salkun arvonlaskua, koska merkittävä osa sijoituksistani on US dollari pohjaisissa sijoituksissa. Kolmen kuukauden aikana euro menetti arvoaan noin 5,3 prosenttia suhteessa dollariin ja tällä hetkellä yhdellä eurolla saa 1,259 dollaria. Pitkäaikaiselle sijoittajalle markkinoiden kurssilasku avasi hyviä ostopaikkoja lisätä osakeomistusta useissa loistavissa yhtiöissä. Käytin tilanteen hyväkseni ja uutena tulokkaana ostin salkkuuni Tescoa sekä lisäsin omistustani Fortumissa, PKC Groupissa ja Nordeassa. Myös monet muut osakkeet ovat todella lähellä ostotasoja, joten toivoisin että minulla olisi käytettävissä enemmän käteistä! Tämä taitaa tosin olla sijoittajien krooninen ongelma tilanteesta riippumatta...

Osinkokertymä oli huomattavasti isompi kuin ensimmäisen kvartaalin aikana. Toisaalta edeltävä tulos on ihan luonnollista seurausta siitä, että suurin osa suomalaisesta ja eurooppalaisista yhtiöistä maksavat osingot ulos omistajilleen juuri toisen kvartaalin aikana. Suurimmat osingot sain Sammolta, TeliaSoneralta sekä Fortumilta, aivan kuten viime vuonnakin. Yhteensä bruttona sain osinkoja 918 euron edestä kun viime vuonna samaan aikaan vastaava summa oli 752 euroa. Osinkoja käytin kolmen kuukauden aikana pääosin ulkomaan matkaan.

Säästämistavoitteeni onnistui suunnitelmien mukaan ja sain lisättyä salkkuuni uutta pääomaa 900 euron edestä. Säästösuunnitelman onnistuminen oli pitkälti säästämisautomatisoinnin ansioita. Uskon, että ilman automatisointia en olisi kykeneväinen seuraamaan kurinalaisesti suunnitelmaani, joten voin lämpimästi suunnitella sen tekemistä myös muille asiasta kiinnostuneille.

Lopuksi vielä yhteenveto Q2:n tapahtumista:

Säästötavoite Vs. Toteutunut: 900€ / 900€

Varallisuustavoite Vs. Toteutunut: 37027€ / 37522€

Osinkotavoite Vs. Toteutunut: 363 / 918€

Osakeostot: Fortum, PKC Group, Nordea, Tesco

Osakemyynnit: Keskisuomalainen

Yksi pelistä pois...

Lähde: Keskisuomalainen.fi

Salkun kevätsiivous jatkuu ja tällä kertaa potkujen kohteena oli Keskisuomalainen, jonka osakkeet päätin myydä kurssilla 16,00€. Olin jo aikaisemmassa kirjoituksessa ilmoittanut, että tulen myymään ko.  osakkeet kun vain löydän sopivan irtautumisajankohdan. Syy miksi myin osakkeet pois johtuu siitä, että en pidä Keskisuomalaisen liiketoimintaa tarpeeksi kiinnostavana pitkällä tähtäimellä.

Keskisuomalainen on omalla talousalueellaan lähes monopoliasemassa, jota ei uhkaa perinteiset lehdet. Monopoliasemasta johtuen lehtitalo on saavuttanut historiallisesti korkeaa tuottoa pääomilleen, mutta viime vuosina sen kannattavuuteen on ilmestynyt huomattavia epävarmuus tekijöitä.  Suurin uhka yrityksen liiketoiminnalle tulee sähköisestä mediasta, joka kasvattaa vuosi vuodelta osuuttaan myös keskisuomalaisten kotien uutislähteenä. Samaan aikaan sekä potentiaalisten että nykyisten sanomalehtitilaajien lukumäärä pienenee tasaista tahtia. Myös mainostaminen on uhkaavasti siirtymässä verkkoon, joka perinteisesti on edustanut isoa osaa lehtitalojen tulovirrasta. Edellä mainittujen seikkojen vaikutus Keskisuomalaisen tulokseen ja liikevaihtoon on ollut merkittävä: Molemmat ovat käytännössä polkeneet paikallaan vuodesta 2002 lähtien. 

Keskisuomalainen kärsii myös nousevasta kulutasosta, jota se ei pysty kompensoimaan täysmittaisesti nostamalla hintojaan. Eli vaikka Keskisuomalainen pystyisikin kasvattamaan maltillisesti liikevaihtoaan ei sen kasvu tule välittymään suurempana tuloksena tai kassavirtana, koska kohenneet kulut tulevat syömään kasvun hyödyt. Myös sanomalehdille vuoden 2012 alusta asetettu arvonlisävero tulee vaikuttamaan negatiivisesti yhtiön tulokseen.

Matalasta investointitarpeesta johtuen yhtiön kassa- ja osinkovirrat ovat vuolaat, joka on kuin musiikkia korville varsinkin pelkän korkean osinkotuoton perässä juokseville. Keskisuomalaisen tilannetta ei voida kuitenkaan verrata esimerkiksi omistamaani H&M:iin, joka maksaa myös melkein koko tuloksensa ulos sijoittajille. Syy tähän on, että Keskisuomalaisen investoinnit eivät suuntaudu tuloksen kasvattamiseen vaan ne ovat lähinnä pakollisia korjaus- ja ylläpito investointeja. Täten tulevaisuudessa osinkovirta ei todennäköisesti ole kasvava, joka on yksi päävaatimuksistani pitkäaikaiselle sijoitukselle.

Aika omistuksesta irtautumiseen ei ehkä ollut paras mahdollinen arvostuksen näkökulmasta, mutta pörssikurssien jatkaessa viime aikaista laskuaan, tulevat muut yritykset huomattavasti kiinnostavammiksi sijoituskohteiksi verrattuna Keskisuomalaiseen. Tällä hetkellä markkinoilta löytyy useita huokeasti arvostettuja yrityksiä, jotka täyttävät asettamani kriteerit pitkäaikaiselle sijoitukselle. Omalta listaltani lähimpänä uusia ostoja ovat mm. Nordea, Sampo, Fortum ja Tesco. Tulenkin kanavoimaan Keskisuomalaisen myynnistä saamani rahat lähitulevaisuudessa johonkin edellisistä osakkeista.