Lakimies vs. Putkimies

Viikonloppuinen keskustelu kaverini kanssa sai minut miettimään, että mikä merkitys on koulutuksen tasolla vaurastumiseen. Olen kuullut usein varsinkin matalammin koulutettujen suusta, että ainut mahdollisuus vaurastua työnteolla on pyrkiä korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin, joista myös maksetaan keskivertoa enemmän. Tällöin säästöön voisi jäädä enemmän rahaa, jota voisi myös sijoittaa tulevaisuuden varalle. Nykyisellä tulotasolla ei heidän mukaansa ole mahdollista säästää tarpeeksi, joten myös vaurastumisen tavoittelu lienee toiveajattelua.
Voiko asia tosiaan olla näin mustavalkoinen, että alemman koulutuksen omaavilla ei ole asiaa taloudelliselle ohituskaistalle? Onko korkeakoulutus vastaavasti oikotie vaurauden lähteelle?


Tulokertymä lakimies vs. putkimies

Yleensähän korkeakouluttautumisella tähdätään korkeamman elintason saavuttamiseen tulevaisuudessa. Jotta paikka yliopistossa aukeaisi käydään yleensä ensin lukio, jonka jälkeen osallistutaan pääsykokeisiin. Mikäli hakija läpäisee pääsykokeet ovat edessä useamman vuoden opiskelut ennen kuin on mahdollista siirtyä valmistumisen jälkeen töihin. Samaan aikaan yläasteen jälkeen ammattikouluun suuntautunut opiskelija on saanut itselleen ammatin noin kolmessa vuodessa, jonka jälkeen hänellä on mahdollisuus aloittaa työura jo 18- vuotiaana. Vastaavasti esimerkiksi juristin ammattiin valmistutaan noin 23- vuotiaana, jos opinnot suoritetaan viidessä vuodessa ja ne aloitetaan heti lukion päättymisen jälkeen. Mikäli ammattikoulusta sekä yliopistosta valmistuneet henkilöt löytävät itselleen työpaikat välittömästi valmistumisensa jälkeen on putkimies ehtinyt olla ansiotöissä jo viisi vuotta ennen kuin lakimies on ollut töissä päivääkään.
Miten sitten eri koulutuksen kesto vaikuttaa kokonaispalkkakertymään työajalta, jos esimerkkinä käytetään kahta eri opiskelijaa, joista toinen valitsee itselleen putkimiehen koulutuksen sekä toinen lakimiehen opinnot? Koska lakimies saavuttaa korkeammilla ansioillaan, mutta pitemmällä koulutusajallaan, putkimiehen ansiokertymän vai saavuttaako ollenkaan?

Laskin nettopalkkakertymät molemmille henkilöille seuraavien olettamusten perusteella:

Ammatti	Kotikunta	Syntynyt	KKpalkka	Vuosipalkka	Vero%	Bruttopalkan kasvu
Putkimies	Espoo	1992	2979	35748	20,5 %	2,5 %
Lakimies	Espoo	1992	4048	48576	27,5 %	2,5 %

Yllä olevien tietojen lisäksi oletin, että esimerkin henkilöt ei kuulu kirkkoon, heillä ei ole lapsia eivätkä he saa etuuksia. (Tiedot keskipalkoista on saatu Taloussanomien verkkosivuilta)

Kuvaajan perusteella voidaan sanoa, että lakimies saavuttaa putkimiehen vasta 39- ikävuoden kohdalla! Viiden vuoden lakimiehen koulutuksen aikana on putkimies onnistunut kasvattamaan tulokaulaa selvästi, jonka kiinni kuromiseen kestää lakimieheltä noin 16 vuotta töissä aloitettuaan. Näiden viiden vuoden aikana putkimies on ehtinyt tienata nettona noin 150 000 euroa kun tuleva lakimies vasta aloittaa työuraansa. Työurallaan lakimies tienaa toki nettona noin 500 000 euroa enemmän, mutta kertymä alkaa erottautumaan merkittävästi putkimiehestä vasta eläkeikää lähestyttäessä.
Usein korkeakouluihin, kuten oikeustieteelliseen, päästään vasta toisella tai jopa useammalla yrittämällä, joka entisestään myöhästyttää korkeastikoulutettujen tulokertymän kasvamista. Jos esimerkissämme lakimies olisikin päässyt vasta toisella kerralla sisälle yliopistoon sekä viettänyt vuoden vaihto-oppilaana olisi hänen tulokertymä ohittanut putkimiehen vasta 45 vuoden ikäisenä...

Voidaanko esimerkin perusteella siis sanoa, että korkeakouluttautuminen on ainoa tie vaurauteen? Minusta ei todellakaan, koska Suomessa usean ammattikoulutasoisen ammatin palkat ovat suhteellisen korkeat verrattuna niiden koulutuksen kestoon, joka lisää niiden houkuttavuutta suhteessa korkeakouluopintoihin. Fakta, että ammattikoulusta valmistuneiden työurat alkavat huomattavasti aiemmin antavat heille etumatkaa korkeastikoulutettaviin nähden ennen kuin jälkimmäiset aloittavat kirinsä.


Sijoitusvarallisuuden kertyminen

Ammatillisen koulutuksen valitsevalla henkilöllä on huomattava etu aikaisemmin saatavista palkkatuloista ajatellen sijoitusvarallisuuden kehittymistä. Vaikka korkeastikoulutetut voivatkin säästää enemmän isommasta palkastaan, niin korkoa korolle efekti alkaa vaikuttamaan putkimiehellä aikaisemmin, jonka vaikutus voidaan nähdä seuraavasta esimerkistä.
Oletetaan, että lakimies säästäisi 1/4-osan ja putkimies 1/5-osan nettotuloistaan joka vuosi ja että molemmat ansaitsisivat säästöilleen 8%:n vuosituoton. Tällöin lakimiehen varallisuus ylittäisi putkimiehen varallisuuden henkilöiden ollessa 38-vuotiaita. Kuitenkin tuolloin lakimies olisi "joutunut" säästämään 40 000 euroa enemmän saavuttaakseen saman varallisuus tason kuin putkimies, jonka säästöt tuottivat jo huomattavaa korkoa korolle aikaisemmasta sijoittamisen aloittamisesta johtuen.

Kahden vuoden viive töiden aloittamisessa aiheuttaisi lakimiehen kohdalla sen, että hänen varallisuus olisi yhtä iso kuin putkimiehen vastaava heidän ollessa 65- vuotiaita! Tämä havainnollistaa sijoittamisen mahdollisimman aikaisen aloittamisen tärkeyttä. Myös sijoituskohteella on huomattava merkitys lopputulemaan. Mikäli esim. putkimies olisi pitänyt säästämänsä varat turvassa pankkitilillä, jonka korko olisi ollut 1%:n vuodessa, olisi sijoitusten arvo 65- vuotiaana ollut 635 000 euroa. Summa vaikuttaa isolta, mutta ottaen huomioon mitä putkimies olisi voinut saavuttaa sijoittamalla rohkeasti esim. osakkeisiin, kalpenee pankkitilintuotto kummasti.
Olennaista on kuitenkin se, että molemmat henkilöt saavuttaisivat todella huomattavan varallisuuden eläkeikään mennessä edellä mainitulla säästö- ja sijoitussuunnitelmalla. Lakimiehen varallisuus olisi kasvanut lähes 5 miljoonaan euroon ja putkimiehen yli neljään miljoonaan. Molemmat olisivat saavuttaneet yli miljoonan euron varallisuuden alle viisikymppisinä - summat ovat huikaisevan isoja edes ajatella! Merkittävää on, että säästö- ja sijoitussummat eivät ole mitenkään epärealistisen suuria, vaan ne ovat miltei kaikkien saavutettavissa. Edes putkimiehen hieman alhaisempi kokonaistulo ei estäisi häntä saavuttamasta todellista vaurautta työuransa aikana.


Yhteenveto

Näyttäisi silti, että lakimies tulee ansaitsemaan työurallaan enemmän kuin putkimies, mutta tulokertymän ero kahden välillä on huomattavasti pienempi kuin mitä etukäteen saattaisi kuvitella. Myös varallisuuden kasvattamisessa koulutuksella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Suurin merkitys lopputulokseen on sillä, että milloin palkkatulot alkavat tippua tilille, milloin sijoittamisen aloittaa ja mihin varansa sijoittaa. Yksikin lykätty vuosi tulojen ja sijoittamisen aloittamisessa vaikuttaa huikeasti lopputulemaan sijoitusten valinnan ohessa.
Huomattavaa on, että myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on loistava mahdollisuus tehdä itsestään vauraita aivan kuten korkeasti koulutetuillakin. Kurinalaisella säästö- ja sijoitussuunnitelmalla voi miltei jokainen suomalainen saavuttaa taloudellisen vaurauden - katsomatta koulutustasoon!

Warren Graham

Lähteet: Taloussanomat, Vero.fi