Veroilmoitus ja verovähennykset

Kuva: yle.fi

Taas on koittanut se aika vuodesta, kun jännityksellä odotetaan postilaatikkoon tipahtaneen veroehdotuksen sisältöä. Uhkakuvat suurista mätkyistä nostavat hikipisaran toisten otsalle kun vastakohtaisesti toiset avaavat kirjekuoren suuren toivon vallassa, haaveillen suurista palautuksista. Ehkä kuulun vähemmistöön palautusten ja mätkyjen osalta, koska toivon aina saavani maksukuitin verottajalta. Edellinen ei tarkoita sitä, että olisin iloisena maksamassa automaattisesti laskun määräämän summan valtiolle - päin vastoin. Omasta mielestäni verojenmaksu on mennyt silloin putkeen kun tulee hieman mätkyjä, jotka voi sitten kuitata pois vähennyksillä. Näin toimimalla valtiolta on saanut pienen alennuksen alemman veroprosentin muodossa ilman maksettavaa korkoa. Itsellä tämä tavoite veronmaksusta onnistui kuluneena vuonna erittäin hyvin, koska postista tuli hieman maksettavaa takaisin valtiolle.

Sijoitusverotus ja vähennykset

Sijoittamisessa tulos on yleensä pääasiallisesti markkinoiden käsissä, joten sen määrään voi vain rajallisesti itse vaikuttaa. Toisaalta ainoat varmat asiat, jotka vaikuttavat sijoitustulokseen ovat kulut ja verotus, joten niiden minimoimiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin nyt kun pääomatulo- ja osinkoverotus on kiristynyt (ja on vielä edelleen kiristymässä) edeltäviin vuosiin nähden. 

Lähtökohtaisesti pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa aina 50 000 euroon saakka, jonka jälkeen vero% on 32. Tosin osingoista maksetaan veroa vielä vuodelta 2012 hieman vähemmän kuin suoranaisista pääomatuloista (30% verovapaata). Osinkovero% listatuista yhtiöistä on 21 ja listaamattomista joissakin tapauksissa verovapaata. Myös osuuspääomista (+lisäosuuksista) saatavat korot ovat verovapaita 1500 euroon saakka.

Pääoma- ja ansiotuloista voi sijoittaja hakea useita eri vähennyksiä. Osa vähennyksistä on jo automaattisesti lisätty verottajan toimesta esitäytettyyn veroehdoitukseen (korot), mutta osa täytyy ilmoittaa itse. Mikäli et itse lisää tai korjaa vähennyksiä, niin verottajalle siirtyvä osa pääomatuloistasi saattaa olla merkittävä verrattuna tilanteeseen, jossa täydennät veroilmoituksen huolellisesti. Alla on lista vähennyksistä, joita olen itse lisännyt vuosien varrella veroilmoitukseen:

• Arvopapereiden ja arvo-osuuksien hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset + omaisuudenhoitopalkkiot
• Omavastuu 50e
• Sijoituslainan korot ja kulut
• Tietokone
• 0 % -> kun ei näyttöä laitteiden käytöstä työssä
• 50 % -> kun näyttöä työkäytöstä
• 100 % -> kun näyttö pääasiallisesta työkäytöstä. Tällöin tietokonetta on käytetty esimerkiksi huomattavien sivutulojen hankinnassa.
• Tietokoneen hankintameno vähennetään 25 % vuotuisin menojäännöspoistoin
• Jos tietokoneen ostohinta on alle 1 000 euroa, hankintamenosta vähennyskelpoiseksi katsottava osuus voidaan kuitenkin vähentää kerralla.
• Internetkulut
• Samat prosenttiosuudet ja perusteet kuin tietokoneessa (pl. poistot)
• Jäsenyydet järjestöissä
• Osakesäästäjien keskusliitto
• Ammattikirjallisuus
• Kirjat
• Lehdet
• Arvopaperi, Talouselämä, Kauppalehti...
• Matkat yhtiökokouksiin
• Työhuone vähennys
• Riippuu sijoitustoiminnan laajuudesta
• 760 euroa/vuosi -> niille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi
• 380 euroa/vuosi -> niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi
• 190 euroa/vuosi -> niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi
 
 

Kuva: palmettopublicrecord.org

Työhuonevähennyksenä olen käyttänyt tähän asti listan alinta määrää ja tietokoneiden/netin kohdalla 50% vähennystä. Ainakin tänä vuonna tulen käyttämään samoja vähennyksiä, koska sijoitustoiminta ei todennäköisesti vielä täytä verottajan silmissä huomattavien tai pääsääntöisten tulojen vaatimusta.

Kuten huomataan, niin osa vähennyksistä on riippuvaisia sijoittamisen aktiivisuudesta ja tulojen suuruudesta. En oikein usko, että omistamalla 50 kpl Coca-Colan osaketta voi laittaa veroilmoitukseen vähennykseksi matkat ja majoituksen Yhdysvalloissa yhtiökokoukseen liittyen. Toisaalta matka Haukiputaalta Kempeleeseen PKC:n yhtiökokoukseen voi hyvin mennä läpi hieman vähäisemmälläkin omistuksella yrityksestä.

Oman asunnon vuokraus/sijoitusasunnot

Toisin kuin listattujen arvopapereiden kohdalla, niin sijoitusasunnoista saadut vuokratulot on itse ilmoitettava verotuksessa. Vähennysten lisääminen ilmoitukseen on samalla tavalla henkilön itse tehtävä, mikäli haluaa saada ne huomioiduksi verotuksessa. Olen itse vuokrannut omaa asuntoani menneen vuoden aikana, josta olen tehnyt mm. seuraavia vähennyksiä:

• Korkomenot ja lainanhoitokustannukset
• Yhtiövastike (sis. sähkö)
• vuokralainen maksoi itse sähköt ja netin
• Vuokrailmoituksen kulut
• Vakuutukset
• Asunnon vuokraus kalustettuna

Lisäksi asunnon(+kiinteistön) vuokraamisesta voi tehdä seuraavia vähennyksiä, joista itselläni ei ole kuitenkaan kokemusta:

• Vuokran perintäkulut
• Remonttikulut
• Poistot
• Matkat
• Asunnon tarkastaminen
• Asuntoyhtiön kokous

Pääomatulolajin alijäämä ja tappio

Suuri huolenaihe sijoittajalle saattaa syntyä siitä, että mitä tapahtuu niille kuluille, jotka ylittävät pääomatulot. Tämä erotus ei onneksi jää käyttämättä verotuksessa, koska mikäli sijoittajalla on enemmän vähennyksiä ja kuluja kuin pääomatuloja, niin verotuksessa syntyy ns. pääomatulolajin alijäämä. Pääomatulolajin alijäämä voidaan laskea näin:

Lähde: Vero.fi

Tämän alijäämän voi vähentää kuluneen vuoden verotuksessa ansiotulojen perusteella määrätyistä veroista. Alijäämähyvityksen voi laskea kertomalla alijäämän pääomaveroprosentilla. Alijäämähyvityksen enemmäismäärä on 1400 euroa, joka tosin voi olla suurempikin riippuen siitä onko verovelvollisella lapsia (400/800 euroa). Myös naimisissa olo saattaa korottaa vähennyksen enimmäismäärää, mikäli puolisolta jää käyttämättä omaa vähennysoikeutta.

Mikäli alijäämää ei voida kokonaisuudessaan käyttää hyväksi verotuksessa esimerkiksi alhaisten ansiotulojen tai suuren alijäämäkertymän vuoksi (>1400 euroa), niin silloin syntyy pääomatulolajin tappio. Tämän tappion voi henkilö vähentää pääomatuloistaan 10 seuraavan vuoden aikana, mutta se ei enää oikeuta uuteen alijäämähyvitykseen.

Yhteenveto

Kukaan ei tule tekemään veroilmoitusta sijoittajan puolesta eikä verottaja todellakaan muistuta erilaisten vähennysten mahdollisuudesta, joten vastuu ilmoituksen täydentämisestä sekä mahdollisten vähennysten lisäämisestä on täysin sijoittajan itsensä harteilla. Kuitenkin veroilmoituksen tekemiseen kannattaa käyttää tarpeeksi aikaa: Veroilmoituksen tekeminen huolellisesti voi sijoittajan salkun koosta riippuen "tuottaa" euromääräisesti jopa enemmän kuin sijoitustoiminta. Kirjotuksessa esitetyt listat eivät ole mitenkään kaiken kattavia, joten jos lukijoilla on ehdoittaa/korjata mahdollisia verovähennyksiä, niin laittakaa niitä mielellään kommentteihin. Kiristyyhän esim. osinkoverotus ensi vuonna, niin autetaan yhdessä toinen toistamme minimoimaan ainakin maksamamme verot!


Rattoisia hetkiä ja tsemppiä jokaiselle lukijalle veroilmoituksen täyttöön!


*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitterissä (@Osinkopuu)

Lähteet: Vero.fi & Veronmaksajat.fi

Osinkopuu uhkaa kaatua

Ehkä otsikko on ylitramatisointia, mutta näin piensijoittajana harmittaa suunnattomasti hallituksen osinkoverouudistus. Kun vielä tällä hetkellä saamistamme osingoista on 30%:ia verovapaata, niin ensivuodesta lähtien maksamme osingoista täyden veron pääomaverokannan mukaan (30%). Täten prosentuaalisesti laskettuna osinkoverotus nousee kevyet 43%! Toki hallitus on päättänyt laskea yhteisöverokantaa 20 prosenttiin (ennen 24,5), jonka pitäisi periaatteessa nostaa yritysten tuloksia. Näin varmasti onkin kotimaisten yritysten kohdalla.

Yhteisöverokannan laskeminen varmasti lisää Suomen kilpailukyvyn lisääntymistä kansainvälisten sijoitttajien silmissä ja toivotavasti saamme uusia investointeja maahamme. Kotimaisten yritysten omistajien kokonaisverotaakka nousee kokonaisuudessaan hieman vuonna 2014. Tällä hetkellä sijoittajalle jää yrityksen tuloksesta (tulos maksetaan kokonaisuudessaan ulos) käteen 0,755 * 0,79 = 59,6%, eli veroa maksetaan 40,4%. Uuden verotuksen puitteissa sijoittajalle jää käteen 0,8 * 0,7 = 56%, eli veroa maksetaan 44%. Täten sijoittaja maksaa vuoden 2014 alusta kotimaisista osingoistaan 3,6% enemmän kuin tänä vuonna.

Sijoitusstrategiani ytimenä on ollut keskittyä vahvan kilpailuedun yrityksiin, jotka pystyvät maksamaan kasvavaa osinkovirtaa tulevaisuudessa. Näitä yrityksiä ei Suomessa ole valitettavasti montaa, joten olen "joutunut" suuntaamaan katseeni ulkomaisiin yrityksiin, jotka ovat listattuna muiden maiden pörsseihin. Ulkomaisten yritysten kohdalla valtion yhteisöverokannan laskeminen ei paljo lohduta kun osinkoverotus muuttuu - vai pystyykö Suomen hallitus laskemaan myös esim. Tescon verotusta?! Maksan siis ensivuodesta lähtien huomattavasti enemmän veroa ulkomaisilta yrityksiltäni saamastani osingoista, joka vaikuttaa todella paljon valitsemani strategian kannattavuuteen. Kuten Jukka Oksanharju kiteytti hyvin Twitterissä pitkäjänteisen sijoitustoiminnan riskit, niin tällä kertaa osinkoverotukseen liittyvä valtioriski realisoitui pahemman kerran.

Uuden verosysteemin mukaan osingot tulevat kokonaan kaksinkertaisen verotuksen alaiseksi, kun ensin yritys maksaa tuloksestaan verot ja myöhemmin vielä sijoittaja saamastaan osingosta. Monesti tuntuu, että jopa osa politikoista pitävät osinkoja vastiikkettomina ja riskittöminä palkkiona yrityksiltä omistajille. En tiedä onko politikoilta unohtunut, että varsinkin piensijoittajilla osakkeisiin suuntautuva raha tulee yleensä veronalaisesta palkkatulosta. Jos verojen ja kaikkien pakollisten elämisen kulujen jää jotain yli, niin nämä varat suuntautuvat sijoituksiin kuten osakkeisiin. Näin ollen piensijoittaja maksaa saamistaan osingoista periaatteessa kolminkertaisen - ei kaksinkertaisen - veron tulevaisuudessa. Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka veroprosentti on 30. Kuinka paljon henkilölle jää käteen saamistaan osingoista ansio, yhteisö- ja osinkoverojen maksamisen jälkeen? 

70% * 80% * 70% = 39,2%, eli käteen jää alle 40% prosenttia sijoitetusta bruttopalkasta! Toki laskutoimitus on hyvin yksinkertaistettu vain yhden vuoden esimerkki, mutta se on kuitenkin suuntaa antava muistutus tavantallaajan haasteista saavuttaa nettona esim. merkittävä kuukausittainen osinkotulovirta.

Mitä asialle voi tehdä?

Uudessa verotuilmapiirissä rahastot on asetettu huomattavasti parempaan asemaan suhteessa suoraan osakesijoittamiseen, koska rahastojen ei tarvitse maksaa saamistaan osingoista veroja. Myös osingot uudelleen sijoittavat ETF:t ovat varteenotettava vaihtoehto pitkäjänteiselle sijoittajalle. Yksi vaihtoehto olisi myös kohdistaa sijoitukset osinkoa maksamattomiin sijoituskohteisiin, kuten esim. metalleihin, taiteeseen tai kasvuyrityksiin, mutta edellä mainitut eivät sovellu ainakaan allekirjoittaneen sijoitusstrategiaan - en aloita spekuloimista pelkästään veromuutoksen vuoksi vaan pysyn valitsemalleni strategialle uskollisena.

Yritykset itse voisivat suosia osingonmaksun sijaan pääoman palautuksia, jolloin veronmaksu siirtyisi osakkeen myyntihetkeen (laskee osakkeen hankintameno olettamaa). Tällöin sijoittajat saisivat "osingot" verottomina, joka saattaisi kannustaa pitkäntähtäimen sijoittamiseen. Tälläisessa sijoitustavassa yhtiön laatu korostuu entisestään, koska sijoittajan täytyy pystyä luottamaan yritykseen vuodesta toiseen. En todellakaan pahoittaisi mieltäni, jos Sampo ilmoittaisi huomenna alkavansa tästä eteenpäin maksamaan osingot pääomanpalautuksina. Päin vastoin, kiittäisin Sammon johtoa viisaasta päätöksestä.

Kuten varmasti jo monelle sijoittajalle on käynyt mielessä, niin suora tapa hyötyä valtion verotuspäätöksestä olisi perustaa sijoitusyhtiö hallinnoimaan varoja. Tällöin yhteisöveron laskusta pääsisi nauttimaan kokonaisuudessaan pelkän kotimaisten sijoituskohteiden alemman verotuksen laskun lisäksi. Toki sijoitusyhtiön perustaminen ei ole läheskään kaikille mahdollista tai saatikaan edes kiinnostavaa kulujen, kirjanpidon ja muun viranomaisvaatimusten vuoksi. Olen itse harkinnut tälläisen yrityksen perustamista jo jonkin aikaa, joten osinkoverotuksen nostominen ja yhteisöveron laskeminen vain nosti asian vahvemmin pinnalle. Perustamalla sijoitusyhtiön voisin saada siis verotusetuja sekä kaikki sijoitustoiminnan kulut menisivät helpommin läpi, mutta edellä mainitut eivät ole ainoita syitä yhtiön perustamiselle: Kun aloitin sijoittamisen vuosia takaperin haaveilin jonain päivänä hallinnoivani omaa sijoitusyhtiötä. Nyt se päivä on yhden askeleen lähempänä toteutua.

Opintotuki ja Kelan älyttömyydet

Kuva: Neuvola.info

 Postiluukusta kolahti sitten Kelalta oikein miellyttävä kirje: Opintotuen takaisinmaksuvaatimus! Kuten kanssa opiskelijat varsin hyvin tietävät, pitää jokaista opintotuki kuukautta kohti suorittaa yliopistossa opintoja vähintään viiden opistopisteen verran tai muuten uhkaa takaisinmaksuvelvoite. Myös liian suuret tulot voivat johtaa tukien takaisinperintään. Kohdallani tukia peritään takaisin nimen omaan liiallisten tulojen perusteella. Tuloni vuodelta 2010 olivat ylittäneet vuositulorajan 440 eurolla kun hyväksytty määrä olisi ollut 220 euroa. Vuositulon ylitys johtui lähinnä saamistani pääomatuloista (osingot, luovutusvoitot, vuokratulo), jotka olin arvioinut alakanttiin nostaessani tukia.

Tämän kirjoituksen perimmäinen tarkoitus ei ole kritisoida vuositulonrajoja tai suoritettujen opintopisteiden vaatimusta. On nimittäin täysin oma vikani, että sain takaisinmaksukehoituksen, koska laskelmani arvioiduista tuloistani heittävät liikaa suhteessa todellisiin tuloihini. Sen sijaan haluan nostaa esille epäkohdan, joka kohdistuu pääomatulon käsittelemiseen Kelan vuosituloa laskettaessa.

Tulorajat

Kela muutti vuoden 2008 alusta opintotuen vuositulorajoja huomattavasti työntekoa opiskeluaikana kannustavammaksi. Vaikka vieläkään rajat/ehdot eivät ehkä ole täydelliset opinnot ja työnteon yhdistämiseen, niin parempaan suuntaan ollaan silti menty.

Kelan laskelmissa opiskelijan tulot muodostuvat palkka ja pääomatuloista sekä muiden etuuksien yhteen lasketusta summasta. Alla olevan kaavion perusteella Kela vertaa opiskelijan tuloja ja nostettuja opintotukia verrattuna määriteltyyn vuositulorajaan.

Tulorajat. Lähde Kela.fi

Opiskelijan tulojen laskeminen

Tulojen määrittäminen ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista varsinkin opiskelijalle, joka saa pääomatuloja esim. osake- tai asuntosijoittamisesta. Kelan ja verottajan tavat laskea pääomatulojen määrä nimittäin eroaa suuresti toisistaan. Verottaja antaa sijoittajan luonnollisesti vähentää tulonhankkimisesta aiheutuvat kulut sekä mahdolliset luovutustappiot pääomatuloista. Kela vastakohtaisesti laskee pääomatulot yleensä bruttona! Tässä lainaus aiheesta Kelan kotisivuilta:

Saamasi tulot otetaan yleensä huomioon bruttona. Bruttotuloilla tarkoitetaan tuloja, joista ei ole tehty mitään vähennyksiä, eli niistä ei vähennetä veroja, tulonhankkimiskuluja, menoja tai muitakaan vähennyksiä. Seuraavissa kahdessa tapauksessa otetaan kuitenkin huomioon tietyt verohallinnon tekemät vähennykset:

• Jos olet myynyt osakkeita tai muuta omaisuutta, verohallinto laskee veronalaisen luovutusvoiton vähentämällä myyntihinnasta hankintameno-olettaman tai hankintahinnan ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot (esimerkiksi kaupankäyntikulut). Luovutustappioita ei vähennetä. Luovutusvoitot ovat tulovalvonnassa kaupantekovuoden tuloja. Selvitä osakkeiden tai omaisuuden myynnistä aiheutuneet menot ja kulut verohallinnolle, joka ilmoittaa veronalaisen luovutusvoiton määrän Kelalle.
  
• Jos olet saanut vuokratuloa, verohallinto voi vähentää siitä vuokranantajana maksamasi vastikkeet, kunnossapitokustannukset sekä lämpö-, sähkö-, vesi- ja vakuutusmaksut. Velan korkoja ei vähennetä. Selvitä menojen ja maksujen määrät verohallinnolle, joka ilmoittaa tulovalvonnassa huomioon otettavan vuokratulon määrän Kelalle.
  

Varsinkin ensimmäinen kohta on osakesijoittamisen näkökulmasta mielestäni täysin epäoikeudenmukainen, koska osakesijoittamisen luonteeseen kuuluu välillä voitokkaiden ja  välillä tappiollisten sijoitusten tekeminen. Havainnollistaakseni edeltävää epäkohtaa otetaan esimerkiksi opiskelija, joka ostaa 1000 eurolla osakkeita joka kuukauden alussa ja myy ostamansa osakkeet kuun lopussa hinnasta välittämättä (sis. kaupankäyntikulut). Oletetaan, että joka toinen kuukausi hän tekee onnistuneen osakekaupan ja tuplaa rahansa. Puolena kuukausista hän tekee vastakohtaisesti katastrofaalisen huonon osakeostoksen ja menettää sijoittamansa summan kuun lopussa. Täten vuoden lopussa henkilö on tehnyt useamman osakekaupan, jonka lopputuloksena hänen pääomatulot ovat verotuksessa pyöreä nolla. Kelan laskutavan mukaan kyseinen henkilö on kuitenkin saanut 6000 euroa pääomatuloja, jotka lasketaan mukaan kokonaistuloihin!

En oikein ymmärrä Kelan logiikkaa pääomatuloja laskettaessa. Eihän aktiivista sijoittamista harrastavan opiskelijan todelliset vuositulot ole kasvaneet mihinkään, jos hänen viivan alle jäävä tulos näyttää nollaa tai jopa negatiivista lukuarvoa loppuvuodesta! Myös sijoitusvelan korkojen vähentämisoikeuden puuttuminen on mielestäni hieman kummallista.

Omalla kohdallani juuri korkojen ja tappioiden vähennysoikeuden puuttuminen tuloja laskettaessa nostavat Kelan papereissa vuosituloni huomattavasti korkeammaksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Mielestäni tämä ei ole millään lailla oikeudenmukaista ja laittaa eri lähteistä saatavat tulot eriarvoiseen asemaan. Mikäli joku osaa selittää minulle järkevästi perustellen varsinkin tappioiden vähentämisen kelvottomuuden Kelan laskelmissa, niin olen "pelkkänä korvana" kuuntelemassa!

Neuvo aloittaville opiskelijoille

Jos opiskeluaikana aiot aloittaa kasaamaan pesämunaa tuleville vuosille, niin paras sijoitusmuoto voi hyvinkin olla indeksirahastot sekä osingot uudelleen sijoittavat ETF:t, sekä niiden passiivinen holdaaminen opiskelujen ajan. Tällöin saadut osingot tai luovutusvoitot eivät rasita tulorajoja, jolloin voit nostaa palkkatuloja enemmän ja silti sijoittaa saamasi rahat tehokkaasti. Asuntosijoittamisen jättäisin myöskin vähemmälle sijoitusvelan korkojen vähennysoikeuden puuttuessa Kelan laskelmista.