Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hennes/Mauritz. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hennes/Mauritz. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Salkun osakkeista


Vaikka kuluneen vuoden sijoitustulos oli loistava prosenttuaalisesti, niin vertailuindeksiin nähden se oli hienoinen pettymys. Tavallisena pörssivuotena kulujen jälkeinen 16,6 prosentin sijoitustulos olisi loistava, mutta pörssivuosi 2012 tarjosi myös indeksi sijoittajalle melkein samanlaisen tuoton. Kuten sijoitusvuosi 2012 katsauksessa mainitsin, niin haluan käydä läpi kaikki sijoitukseni kriittisesti katsottuna mahdollisten mätien omenoiden varalta. Alla löytyy listaus omistamistani yrityksistä, mietteitä niiden tilasta ja mitä aion tehdä niiden osakkeille.




AstraZeneca: Lääkeyhtiö, jonka tuloskehitys on ollut hiipumaan päin patenttien umpeutuessa. Astra on hieman samanlaisessa tilanteessa kuin kotimaamme Orion, sillä erotuksella että toisen osakekurssi on laahannut ja toisen suuntautunut kohti koilista. On mielenkiintoista huomata, että paljon pienemmästä lääkealan yrityksestä, jolla maalaisjärjen mukaan pitäisi olla isompi riski lääkekehityksessä on arvostettu näinkin paljon korkeammalle kuin kansainvälinen jätti.

Olen pohtinut pitkään Astran asemaa omassa salkussani ja tulen todennäköisesti myymään sen tulevaisuudessa pois. Myyntiä perustelen sillä, että minulla ei ole mitään kompetenssiä arvioida esim. pipelinea eikä muutenkaan ennustaa tulevaa tuotekehittelyä. Jos ostan tulevaisuudessa lääkeyrityksiä, niin teen sen ETF:n kautta, jolloin pipeline riskit on hajautettu.


China Mobile: Tasaisesti kasvava Kiinan jättiläinen. Tällä arvostustasolla en ole myymässä enkä lisäämässä, vaikka yritys on suomalaisia verrokkejaan moninkerroin houkuttelvampi sijoituskohde. Alaan suhtaudun kokonaisuudessaan hieman nihkeästi: lue kommentti TeliaSoneran kohdalta.


Coca-Cola: Osake, jonka toivoisin näyttelevän suurempaa roolia salkussani. Uskon yhtiön kasvumahdollisuuksiin kehittyvissä maissa enkä ole luopumassa osakkeesta pitkään aikaan. Arvostus estää kuitenkin ostamasta lisää tätä mustan kullan tuottajaa.


Fortum: Pari vuotta sitten kaikki pitivät Fortumin osaketta tylsinpänä mahdollisena, joka takoo tasaista kassavirtaa ja tulosta. Myös osakkeen kurssissa ei uskottu olevan olennaista laskuvaraa. Vuonna 2013 Fortumia pidetään vieläkin tylsänä yrityksenä ja sijoituksena, mutta sen mahdollisuuksiin ei tunnu enää kukaan uskovan. Onko tuttua kuultavaa: Sähkön jo valmiiksi alhainen hinta laskee myös tulevaisuudessa, ydinvoima kielletään, windfall verot, Venäjä riskit jne jne. Ei siis mitään positiivista vaikka yhtiö tekee kohtuullista (ei hyvää) tulosta kaikesta haasteista huolimatta. Oma näkemys on, että sijoittajat ovat liian pessimistisiä Fortumin tulevaisuutta ajatellen. Olen lisännyt osaketta tasaisen väliajoin koko viime vuoden ja osake on jo toiseksi suurin sijoitus salkussani. Pidän osaketta todella edullisena.

H&M:lla on takanaan kaksi vaisumpaa vuotta, joita on varjostanut mm. korkeat raaka-ainehinnat sekä epäsuotuisa kruunun kurssi. Lisäksi yhtiö ei ole ollut halukas nostamaan tuotteiden hintoja, joka on lyhyellä tähtäimellä hidastanut tuloskasvua. Pitkällä tähtäimellä strategian valinta on varmasti oikea, kun asiakkaat pitävät mielikuvan halvoista hinnoista yhdistettynä ajan hermolla olevaan muotiin.

Pari päivää sitten tunnelin päässä pilkahti valoa kun H&M kertoi myyntinsä luistaneen odotuksia paremmin. Ostaisin mielellään osaketta lisää, koska uskon yrityksen liiketoimintamalliin myös tulevaisuudessa. Aloitan ostot kurssin ollessa alle 200 kruunua eli mahdollisesti hyvinkin pian.


Hudson City Bankcorp: Kallis virhe sijoitus. Oppitunti siitä, jos ei tee kotiläksyjään kunnolla ja sijoittaa osinkotuoton ja kasvuodotusten perusteella. Pankin laadussa ei sinänsä ollut mitään huonoa ja useimmat kriteerit puolsivat sen ostoa. Tein kuitenkin kardinaali mokauksen arvostuksen kanssa ja ostin osaketta ilman turvamarginaalia. Turvamarginaalin puute iski kasvoille korkojen laskiessa, jolloin myös HCBK:n korkokate tippui merkittävästi ja se joutui uudelleen järjestelemään tasettaan. Osake on myyty pois ja kuitattu noin 30% tappio.


Nordea: Laatuyritys, jonka osake on harvoja markkinoillamme vielä kohtuullisesti arvostettuja massasta poikkeavia yrityksiä. Yhtiön kulukuuri tulee jatkossa nostamaan pankin oman pääomantuottoa, mutta Nordean tavoite ROE 15% saattaa jäädä vielä unelmaksi. Korostan sitä, että vaikka Nordea ei pääsisikään ROE tavoitteeseensa niin on se jo tääläkin kannattavuudella hyvä sijoituskohde. Haluaisin myös itse lisätä Nordean painoa salkussa, mutta riskinhallinta syistä olen ollut maltillinen. Jos kurssi laskee jälleen alle 7 euron, niin voi olla etten pysty pitämään sormiani erossa osakkeesta. Vaihtoehtoisesti saatan ostaa Nordeaa Sampon kautta, joka myös houkuttelee.


Sampo on ylivoimaisesti suurin yksittäinen omistus salkussani, josta olen hyvin ylpeä. If takoo omistajilleen rahaa korkealla vipukertoimella ja on erittäin kannattava. Useammat vakuutusyhtiöt tekevät tuloksensa nimenomaan sijoittamalla floatin eteenpäin samaan aikaan kun niiden perusliiketoiminta ei juuri tuota mitään. If on täydellinen poikkeus tästä kaavasta. Sen yhdistetty kulusuhde on ollut vuosia reilusti alle 100, joten sen tulos ei ole riippuvainen pelkästään saaduista sijoitustuloista. Jos matala korkotaso tulee vielä jatkumaan pitkään, niin usea muu vakuutusyhtiö tulee olemaan vaikeuksissa nimen omaan alhaisten tuottojen vuoksi. Tämä saattaa avata mahdollisuuden Sampolle ostaa jotain mielenkiintoista fire sale hintaan.

Viime aikaisesta kurssinoususta huolimatta Sammon osake on halvempi mitä moni uskookaan. Omien laskelmien mukaan osake tuottaa edelleen karvan alle 12 prosenttia vuodessa vallitsevalla kurssitasolla. Osakkeen suuresta painosta huolimatta olen valmis kasvattamaan sen osuutta, jos kurssi laskee lähemmäs 20 euroa. Toisaalta ainakin kirjoitushetkellä Nordea on huomattavasti huokeammin arvostettu kuin Sampo.


TeliaSonera: Osinkokone. Tylsyyden huippu muttei laadukas sellainen. Olen tutkinut koko operaattorialaa viime aikoina ja olen tullut siihen lopputulokseen, että liiketoimintalana se ei ole merkittävän hyvä. Liiketoiminta vaatii jatkuvasti korkeaa capexia (verkot), käyttäjien aktiivisuus pienenee (sms/puhelut), netistä maksetaan kiinteähinta, roamingmaksut laskevat, asiakkaat eivät ole lojaaleja -> Liiketoiminta ei kasva! Ilman kasvua osake ei voi olla hyvä buy n´ hold osake ja sitä TeliaSonera ei tarjoa. Markkinat Pohjoismaissa ovat täysin nolla kasvuisia, mutta onneksi idänmaat tarjoavat edes jonkunlaisia kasvualustoja.

TeliaSoneralla on ollut myös muitakin ongelmia kuten lahjusskandaalit ja ongelmat yhteisyrityksissä, jotka eivät ainakaan omissa silmissäni nosta yrityksen houkuttelevuutta sijoituskohteena. On toki täysin mahdollista, että lahjusskandaalilla ei ole 1) mitään perusteita ja 2) eikä se vaikuta milläänlailla liiketoimintaan.

TeliaSoneralla on mahdollisuus keväällä maksaa muhkeaa osinkoa sen yritysjärjestelyiden vuoksi (listautuminen ja myynnit), joka saattaa nostaa yrityksen osakkeen kurssia osinkokiiman tarttuessa siihen. Mikäli näin tulee käymään tulen keventämään omistustani merkittävästi.


Tikkurila: Uusi lempilapseni. Liiketoiminta on juuri sellaista, jota haluan pitkällä tähtäimellä omistaa. Tikkurila tosin näyttelee salkussani vielä liian pientä roolia, mutta toivottavasti tulevaisuudessa saan nostettua sen osuuden huomattavasti merkittävämmäksi. Ehdin edellisen Tikkurila kirjoituksen jälkeen tehdä ainoastaan yhden oston, jonka jälkeen kurssi nousi liikaa uusien ostojen kannalta. Odottelevalla kannalla siis ollaan.


Tesco: Lisäsin osakkeen salkkuun viime vuonna sen tulos varoitettua huonosti menneestä joulukaupasta. Olin ennen tätä tutustunut yhtiöön Eurooppalaisten osinkoaristokraattien kautta ja käytin hyväkseni osakkeen jyrkän hintapudotuksen. Olin myös valmis ostamaan osaketta lisää mikäli sen kurssi olisi tippunut merkittävästi alle 300 pencen. Tällä hetkellä nautin osakkeen kyydistä, mutta olen myös valmis lisäämään osuuttani yrityksessä sopivan paikan tullen.

Yhtiön tuloskehitykseen on liittynyt markkinoilla merkittävää epävarmuutta, mutta viime aikaiset viestit Tescon myynnin kehityksestä ovat olleet rohkaisevia. Mikäli yritys onnistuu terävöittämään kotimarkkinoiden liiketoimintaa ja myy (lopettaa) tappiollisen US- liiketoiminnan, niin uskon kurssin nousevan nykyisestä merkittävästi.


Walmart: Ehkän laadukkain kaikista liiketoiminnoista joista omistan palasen. Yhtiön liiketoiminta etenee kuin juna raiteilaan tylsän tasaisesti. Toki Walmartillakin on ollut haasteita same store salesien kanssa ja Meksikon lahjusskandaalin kanssa, mutta kokonaiskuva on edelleen hyvin otollinen kannattavalle liiketoiminnalle.

Nykyisellä kurssi tasolla Walmart tarjoaa helposti kaksi numeroista tuotto vuodessa, joka on loistava taso ottaen huomioon yhtiön defensiivisen toimialan.


Konecranes: Salkkuni ehdottomasti paras sijoitus vuonna 2013. Tuntuu uskomattomalta, että osaketta myytiin vuosi sitten alle viidellätoista eurolla. Pidän Konecranesia muutenkin loistavana yrityksenä, jolla on todella hyvä johto (tj ja hallitus). Johdon osakeostoksia seuraamalla olisi muuten voinut saada tukea ostopäätökselle kurssin ollessa pohjalukemissa: Ainakin hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavsonin ostoja on kannattanut seurata. Yleisen sijoitusviisauden mukaan johdon osakemyynneille voi olla useita syitä, mutta ostoille vain yksi: Tehdä sijoituksella rahaa.

Konecranesin kurssinousun vuoksi osake ei ole enää lähelläkään ostotasoja. Itse asiassa sen kurssi on paljon lähempänä myyntien aloittamista kuin uusien ostojen aloittamista.


PKC Group: Olin hieman skeptinen PKCn ison yritysoston kanssa, mutta yritysten yhdistäminen on mennyt kivuttomammin kuin olisin luullut. PKC on onnistunut laskemaan velkaantuneisuuttaan merkittävästi yritysoston jälkeen ja kannattavuus on pysynyt hyvällä tasolla johdinsarjojen kysynnän heikkenemisestä (kuorma-autot) huolimatta.

PKC:n kurssi pääsi karkaamaan käsistäni ja onnistuin pettymyksekseni ostaamaan ainoastaan yhden erän yrityksen osakkeita. Prosenttuaalisesti omistukseni on nätisti plussalla, mutta sen vaikutus kokonaisportfolioon on ollut liian pieni. Tällä hetkellä PKC on mielestäni kohtuullisen oikein arvotettu, eikä ainakaan merkittävää alennusta ole havaittavissa.


Scania: Yhtiön vuosi on ollut haasteellinen johtuen hidastuneesta hyötyajoneuvojen kysynnästä. Uskon kuitenkin, että pitkällä aikavälillä Scanian tuotteille on merkittävää kysyntää, koska kuljetusyrittäjät eivät voi ikuisesti lykätä investointejaan ja ajaa vanhoilla ajoneuvoilla.

Sijoitus yhtiöön on ollut kaikista liiketoiminnan haasteista huolimatta kohtalainen ja sen kurssi onkin noussut enemmän kuin salkkuni kokonaisuudessaan. Sijoitus on siis ollut jo nyt kannattava. Olen valmis lisäämään Scaniaa salkussani merkittävästi, jos kurssi laskee alle 115 kruunun.


YIT: Olen tyytyväinen YIT:n yleiseen liiketoiminnan kehitykseen. Pienen särön rakentamisen vahvaan suoritukseen tuo kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuuden heikko kehitys.

Yit osuus salkussa on vielä hyvin pieni. Osakkeen kanssa kävi samalla lailla kuin PKC:n kanssa, että hinta kävi vain hetken ostotasolla enkä ehtinyt tankata sitä kuin kerran. Pitää varmaan jatkossa terävöittää osto-ohjelmien kokoa, että hyvät ostopaikat ei jää käyttämättä hyväksi.


Transocean: Myyntilistalla. Yhtiö on huomattavasti laaduttomampi mitä uskoin sen olevan sijoitushetkellä (johto, yhtiöostot, riskit, jne jne...). Pelkästään katsomalla 10 vuotta taaksepäin yhtiön lukuja voi päätellä, että yhtiö ei voi enää jatkossa kuulua salkkuuni.

Osakekurssi on kuitenkin liiketoiminnanhaasteista huolimatta toipunut merkittävästi pohjalukemista kun Transocean ilmoitti sopineensa Meksikon lahden oikeusjutun. Olen asettanut myyntien aloitustasoksi 60 dollaria, joka toivottavasti saavutetaan lähiaikoina.

Transoceanin kohdalla olen syyllistynyt "peukalon imemiseen" ja jättänyt päätöksen tekemättä. Jos joku osake pitää myydä pois niin se pitäisi tehdä heti! Nyt olen katsellut kvartaali kvartaalin perään keskinkertaisen yrityksen räpellystä samaan aikaan kun osakekurssi on laskenut 85 dollarista pohjamutiin. Ei näin!


Lyxor Venäjä ETF: Yksi harvoista passiivisista tuotteista, joita olen harkinnut lisääväni salkkuun. Venäjän markkinat ovat arvostuksensa puolesta (P/E 5-6) todella kiinnostavat, mutta yksittäisten yritysten ostaminen ei ainakaan tällä hetkellä tunnu mielekkäältä. Toinen vaihtoehtoinen ETF on DB X-trackers MSCI Russia Capped Index, joka on hieman Lyxoria laajemmin hajautettu.


Yhteeveto

Suurin osa nykyisistä omistuksistani on ansainnut paikkansa portfoliossani, joten suuria muutoksia salkun kivijalkaan ei tarvitse tehdä. Muutenkin olen ainakin omasta mielestäni tunnistanut hyvällä prosentilla laatuyhtiöitä, joilla on mahdollisuus kasvaa ja tuottaa myös tulevaisuudessa markkinoita paremmin. Kuitenkin huomattavaa parannusta täytyy tehdä osto-ja myyntiprosesseissa, jotka ovat liian varovaisia. Vuoden 2012 sijoitustulos olisi ollut huomattavasti parempi, jos olisin toteuttanut osto-ohjelmat agressiivisemmin ja samalla luopunut "huonoista" osakkeista nopeammin. Kehitettävää siis löytyy vuodelle 2013!


sunnuntai 26. elokuuta 2012

Dupont Model


Arvostan yli kaiken yrityksiä, jotka pystyvät kasvattamaan vuodesta toiseen tulostaan ja liikevaihtoaan kannattavasti. Kannattavuutta voidaana arvioida usealla eri mittareilla kuten tuloksen suhteella liikevaihtoon tai sitoutuneisiin pääomiin. Minulle tärkein yksittäinen mittari yrityksen kannattavuudesta on korkea oman pääoman tuottoprosentti. Korkea ROE yhdistettynä liikevaihdon kasvuun takaa yritykselle kannattavan kasvun, joka hyödyttää myös pitkäaikaisia sijoittajia, kun ROE% ylittää heidän tuottovaatimuksensa. Pelkästään korkea ROE- lukema ei kuitenkaan riitä analysoidessa potenttiaalista sijoituskohdetta vaan se on ainoastaan hyvä lähtökohta. Esimerkiksi kaksi yritystä, joiden oman pääoman tuotot ovat identtiset, voivat silti poiketa toisistaan merkittävästi - niin riskiprofiililtaan kuin oman pääoman tuottoon vaikuttavilta osiltaan.

Dupont- mallin lähtökohta. Kuva mrbestguide.com
Yksi käytännöllinen työkalu sijoittajan työkalupakissa on ns. Dupont- malli. Mallin avulla voidaan selvittää mistä tekijöistä koostuu liiketoiminnan kannattavuus ROA- ja ROE- mittareilla arvioituna. Yhtiön oman pääoman tuotto voidaan ilmaista kolmen tekijän kertolaskun summana: 1) Profit margin, 2) Asset turnover ja 3) Equity multiplier. Kaava voidaan myös kirjoittaa auki, jolloin se näyttää tältä: Earnings/Sales * Sales/Assets * Assets/Equity = ROE%. Kaksi ensimmäistä tekijää kerrottuna yhteen muodostavat yhtiön kokonais pääoman tuoton (ROA), jota voidaan kasvattaa taseen viputekijällä, eli velan suhteella oman pääomaan.

Dupont Model

Dupont- malli kertoo millainen vaikutus yhtiön tulos marginaalilla, pääomien kierrolla ja velkaisuudella on yhtiön kannattavuuteen. Se kertoo myös millaisen liiketoiminnan mallin yritys on valinnut itselleen tai millaisella alalla yhtiö toimii. Esimerkiksi kahdella yrityksellä voi olla täysin sama oman pääoman tuotto, mutta kannattavuuteen vaikuttavat tekijät voivat poiketa täysin toisistaan. Esimerkiksi yritykset TeliaSonera ja Tesco, joiden oman pääoman tuotot ovat molemmilla noin 17%, poikkeavat toisistaan muullakin tavalla kuin pelkän liiketoiminta-alan perusteella.


TeliaSonera PM AT EM ROA ROE
2011 0,202 0,411 2,047 8,3 % 17,0
 
Tesco PM AT EM ROA ROE
2011 0,044 1,31 2,98 5,7 % 17,0 %

Esimerkissä käyttämämme Tescon ROE% muodostuu matalasta tulosmarginaalista, kohtuullisesta pääomien kierrosta ja korkeahkosta taseen vipuvaikutuksesta. Alhainen tulosmarginaali on vähittäiskaupan yrityksille tunnusomaista, koska myytävien tuotteiden katteet eivät ole isot. Toisaalta pääomat kiertävät Tescossa tehokkaasti, joka hieman paikkaa marginaalien alhaisuutta.  Tesco kuitenkin vivuttaa tulostaan korkealla equity multiplierilla, jonka seurauksena alhaisesta ROA-tasosta voidaan "taikoa" korkeampi ROE- taso. TeliaSoneralla tulosmarginaali on huomattavasti korkeampi, pääomien käyttötehokkuus matalampi ja taseen vipuvaikutus kohtalainen. Yhdistettynä edeltävät tekijät antavat täysin saman oman pääoman tuoton kuin Tescolla, mutta kompenentit ovat täysin erilaiset. Täten Dupont-malli onkin hyvä työkalu auttamaan ymmärtämään, mistä eri yhtiöiden kannattavuus (mahdollinen kilpailuetu) kostuu ja millaisia eroja eri toimialojen välillä voi olla.

Tarkastelun laajentaminen

Tietysti ainoastaan yhden vuoden tarkastelu ei vielä kerro mitään yrityksen kestävästä kannattavuustasosta tai siitä miten sen kannattavuus rakentuu. Pidemmällä, esimerkiksi kymmenen vuoden, aikavälillä onnen kantamoiset ja poikkeukselliset vuodet (hyvät tai huonot) tasoittuvat keskiarvojen alle. Alla on eritelty Tescon viimeisen 11 vuoden aikainen Dupont- mallin osatekijät ja niiden arvot.



Tesco PM AT EM ROA ROE
2001 0,035 1,77 2,19 6,2 % 13,5 %
2002 0,035 1,85 2,32 6,6 % 15,2 %
2003 0,036 1,73 2,50 6,3 % 15,7 %
2004 0,036 1,76 2,41 6,3 % 15,2 %
2005 0,040 1,74 2,29 6,9 % 15,8 %
2006 0,040 1,84 2,33 7,3 % 17,0 %
2007 0,044 1,80 2,37 8,0 % 18,9 %
2008 0,045 1,72 2,45 7,7 % 18,9 %
2009 0,040 1,42 3,05 5,6 % 17,1 %
2010 0,041 1,24 3,31 5,1 % 16,8 %
2011 0,044 1,31 2,98 5,7 % 17,0 %
Average 0,040 1,65 2,56 6,5 % 16,5 %
Peak 0,045 1,85 3,31 8,0 % 18,9 %
Low 0,035 1,24 2,19 5,1 % 13,5 %


Yli kymmenen vuoden tarkastelu antaa jo perspektiiviä arvioida yrityksen kestävää kannattavuustasoa sekä osatekijöitä, mistä kannattavuus muodostuu. Tescon kohdalla voidaan sanoa, että yrityksen kannattavuus on vaihdellut kapeassa välissä, joten yrityksen kannattavuuden ennustaminen on keskimääräistä helpompaa. Myös kannattavuuden osatekijät, eli marginaalit, pääoma tehokkuus ja velkavipu, eivät ole merkittävästi heiluneet viimeisten vuosien aikana, joka kasvattaa luottamusta myös yhtiön tulevaisuuteen. Lisäksi voidaan sanoa, että yrityksellä on pakko olla merkittävä kilpailuetu puolellaan, joka ilmenee kannattavuuden tasaisuudesta ja tuloksen tappiottomuudesta finanssikriisin aikana. Itse asiassa Tescon lukuja katsomalla ei olisi huomannut mitään finanssikriisiä edes olleen Euroopassa vuosien 2008-2011 aikana.

Vielä enemmän perspektiiviä yritysanalysointiin antaa kun kannattavuuslukuja verrataan alan parhaimpiin toimijoihin. Tescon liiketoiminta alueella ainakin itse pidän parhaina toimijoina amerikkalaisia vähittäiskaupanjättejä Walmartia ja Costcoa. Näiden yritysten liiketoiminnan kehitys on ollut historiallisesti todella vahvaa, joka voidaan todeta esimerkiksi aiemmin tekemästäni Walmart- kirjoituksesta.


Tesco PM AT EM ROA ROE
2001 0,035 1,77 2,19 6,2 % 13,5 %
2002 0,035 1,85 2,32 6,6 % 15,2 %
2003 0,036 1,73 2,50 6,3 % 15,7 %
2004 0,036 1,76 2,41 6,3 % 15,2 %
2005 0,040 1,74 2,29 6,9 % 15,8 %
2006 0,040 1,84 2,33 7,3 % 17,0 %
2007 0,044 1,80 2,37 8,0 % 18,9 %
2008 0,045 1,72 2,45 7,7 % 18,9 %
2009 0,040 1,42 3,05 5,6 % 17,1 %
2010 0,041 1,24 3,31 5,1 % 16,8 %
2011 0,044 1,31 2,98 5,7 % 17,0 %
Average 0,040 1,65 2,56 6,5 % 16,5 %
Peak 0,045 1,85 3,31 8,0 % 18,9 %
Low 0,035 1,24 2,19 5,1 % 13,5 %
Walmart 0,035 2,40 2,48 8,3 % 20,6 %
Costco 0,018 3,39 2,09 6,0 % 12,6 %


Jopa samalla alalla yritykset voivat erottautua toisistaan valitsemansa strategian perusteella, joka on nähtävissä Dupont- mallin luvuista. Esimerkiksi Costcon todella alhainen profit margin on merkkinä heidän tarjoamistaan super alhaisista hinnoista kuluttajille. Costcon ROA taso ei kuitenkaan poikkea merkittävästi Tescon vastaavasta, koska pääomien kierron tehokkuus on huomattavasti parempaa kuin Tescolla tai Walmartilla.

Yhteenveto

DuPont-analyysi on loistava keino analysoida yrityksien kannattavuutta ja ymmärtää mistä yrityksen oman pääoman tuotto muodostuu. Itse arvostan korkean tulosmarginaalin tai pääomatehokkuuden yrityksiä, jotka eivät tarvitse massoittain velkarahoitusta saavuttaakseen korkean oman pääoman tuoton. Yhtenä parhaana esimerkkinä voin antaa Hennes & Mauritzin, jonka korkea ROE:n koostumus hipoo mielestäni täydellistä - korkeahko tulosmarginaali, tehokas pääomien käyttö + maltillinen tase = Loistoyhtiö


H&M PM AT EM ROA ROE
2011 0,144 1,827 1,365 26,3 % 35,9 %

Poikkeuksena edeltävästä voin hyväksyä velkavipua sellaisille yrityksille, joiden tulovirta on erittäin tasaista ja joiden kilpailuetujen vallihauta on tarpeeksi syvä (esim. Walmart). Korkea velkaisuus yhdistettynä velkaisuuteen voi olla hyvinkin turmiollista syklisille yrityksille taloudellisten taantumien aikana, jolloin niiden omaa pääomaa saattaa tuhoutua korkealla kertoimella liiketappion syventyessä. Täten voidaankin sanoa, että korkea velan vipuvaikutus toimii molempiin suuntiin ja sen käyttöä ei voi suositella kuin todella vahvoille yrityksille. Esimerkiksi OMXH- listalta tälläisia yrityksiä löytyy vino pino, joten yritysten analysointiin kannattaa käyttää aikaa ennen kuin harkitsee niihin sijoittamista. Tästä voit ladata itsellesi Dupont työkalun, jolla pääsee alkuun yritysten kannattavuutta tutkiessa.