Hyvä sijoittaja vai ahkera työntekijä?

Kuulen usein sanottavan, että sijoittamisen aloittaminen on haastavaa. Varmasti useimmat muutkin ovat kuulleet mm. seuraavista syistä miksi sijoittaminen ja sen aloittaminen on vaikeaa:

• "Minulla ei ole aikaa ruveta opiskelemaan ja tutkimaan sijoittamisen saloja tuntikaupalla päivässä. Mielummin käytän aikaa johonkin mistä pidän ja annan muiden, joilla on aikaa, rahaa ja osaamista harrastaa sijoittamista."
• "Ei rikastuminen työnteolla ole mahdollista."
• "Enhän minä kuitenkaan edes pysty saavuttamaan sellaisia tuottoja, että sijoittamisesta jäisi jotain käteen."
• "Suuri riski menettää rahansa"
• "Sijoittaminenhan vaatii paneutumista ja siinä onnistuminen edellyttää osakkeiden edes takaista myyntiä ja ostamista."
• "Vain ammattilaiset voivat saavuttaa sellaisia tuloksia, että sijoittaminen kannattaa."

Minua ärsyttää edellä esitetyt kommentit varsinkin siitä syystä, että ihan niin kuin sijoittamisessa pärjääminen edellyttäisi jotain +160 ÄO:ää! Edeltävä saattaa hyvinkin olla seurausta siitä, että mediassa virheellisesti korostetaan sijoittamisen vaikeutta ja vaarallisuutta, joka entisestään nostaa rimaa aloittaa rahan laittaminen sivuun kasvamaan korkoa. Tällaiset uutisotsikot eivät varmasti ainakaan laske ihmisten ennakkoluuloja sijoittamista kohtaan: Linkki1, Linkki2, Linkki3.

Mielestäni sijoittamisessa voi aivan hyvin pärjätä vaikka keskittyy siihen minkä osaa parhaiten - työntekoon. Tai paremmin sanottuna; työnteon, säästämisen ja sijoittamisen yhdistelmällä voi päästä hyvään lopputulokseen. Oli älykkyysosamäärä sitten 80 tai 150!

Demonstroin jo aiemmassa kirjoituksessani, että mielestäni tavallisella työssäkävijällä on mahdollisuus vaurastua työuransa aikana, mikäli hän 1) päättää tehdä näin, 2) aloittaa tarpeeksi aikaisin ja 3) seuraa orjallisesti suunnitelmaansa. Vaurastumisen kaava ei todellakaan ole vain rikkaiden hallussa, mutta sen toteuttamiseen vaadittava tahto voi olla eri asia.


Sijoittaja Simo Vs. Työntekijä Timo

Tasaisesti sijoitettavan kuukausisumman koolla on uskomattoman suuri vaikutus lopputulokseen - suurempi kuin mitä moni saattaisi etukäteen ajatella. Verrataan esimerkin vuoksi kahta henkilöä, Simo Sijoittajaa ja Timo Työntekijää, joiden sijoitusosaamisessa on huomattavia eroja.

Henkilöistä sen verran, että Simo on todella lahjakas sijoittaja ja Timo ahkera työntekijä. Molempien peruspalkasta jää kaikkien kulujen jälkeen 300 euroa kuussa ylimääräistä rahaa, jonka he laittavat sijoittamiseen.

Simo ei tyydy sijoittamaan rahojaan tylsästi indeksirahastoihin tai ETF:iin, koska hän uskoo saavuttavansa markkinoita parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Simo uskoo voittavansa markkinoiden 8% keskimääräisen tuoton kahdella prosentilla vuosittain, jos hän panostaa yritysanalyyseihin ja markkinoiden seuraamiseen 2 tuntia joka arkipäivä.

Timoa ei taas voisi vähempää kiinnostaa markkinoiden tai yritysten seuraaminen aktiivisesti, joten hän tyytyy markkinatuottoon mukisematta. Lisäksi indeksisijoittamisen vaivattomuus ja ajansäästö huokuttaa häntä. Hän tosin nauttii omasta työstään ja on siksi valmis tekemään tunnin ylitöitä maanataista torstaihin, josta hän saa korvaukseksi vaatimattomat 15 euroa tunnilta. Lisätyö on kuitenkin tunnin vähemmän työtä päivittäin kuin mitä Simo Sijoittaja on valmis tekemään sijoitustensa eteen. Saamansa ylityörahat Timo on valmis laittamaan sijoituksiin kartuttamaan korkoa, jotta Simo ei pääsisi täysin karkaamaan tavoitettamattomiin paremman tuotto% vuoksi.

Henkilö	KK-säästö	Ylityötunnit kk	Ylityökorvaus/h	Vuosi tuotto	KK tuotto	Säästöaika kk
Simo Sijoittaja	300 €	0	-   €	10 %	0,7974 %	240
Timo Työntekijä	300 €	16	15 €	8 %	0,6434 %	240

 

Miltä kahden edellä mainitun henkilön varallisuus sitten näyttää 20 vuoden päästä. Kumpi on mahdollisesti vetää pitemmän korren kerääntyneen varallisuuden määrällä mitattuna? Kannattiko Timon olla huolissaan siitä, että hänellä ei ole samanlaista taitoa tai kiinnostusta sijoittamista kohtaan kuin Simolla? Alla oleva graafi paljastaa vastuksen.

Varallisuuskertymät 20v ajanjaksolla

Laitetaampa sama vielä kaavioon numero muodossa:

Henkilö	KK-säästö	Ylityötunnit kk	Ylityökorvaus/h	Vuosi tuotto	KK tuotto	Säästöaika kk	Summa 20v päästä
Simo Sijoittaja	300 €	0	-   €	10 %	0,7974 %	240	215 478 €
Timo Työntekijä	300 €	16	15 €	8 %	0,6434 %	240	307 259 €

20 vuoden päästä Timolla on lähes 100 000 euroa enemmän varallisuutta kuin Simolla! Näyttää siis siltä, että loppujen lopuksi säästetyllä summalla on enemmän merkitystä kuin parin prosentin saavutetulla ylituottolla varsinkin kun sijoittaminen aloitetaan nollasta. On huomattavaa, että laskutoimitukseni ei ota huomioon kaupankäyntikustannuksia tai veroseuraamuksia. Lisäksi nykyajan markkinoilla ylituoton saavuttaminen vaatii huomattavaa panostamista lukemiseen ja tiedon analysoimiseen. Myös markkina-anomalioiden hyväksikäyttäminen vaatii tietotaitoa, jota ei saa kuin tutustumalla aiheeseen ja opettelemalla niiden hyväksi käyttöä intohimoisesti. Silti ei ole olemassa minkäänlaisia takeita siitä, että näin toimimalla voitaisiin löydä markkinat. Nämä seikat huomioon ottaen kahden prosentin nettoylituotto olisi jo todella hyvä suoritus keneltä tahansa sijoittajalta.

Tekemäni laskutoimituksen perusteella Timon ei pidä missään nimessä panna päätään pensaaseen vaikka hän ei ole yhtä kiinnostunut tai valmis laittamaan aikaansa sijoittamiseen kuin Simo. Itse asiassa nyt Timolle jää päivittäin enemmän aikaa häntä kiinnostavien asioiden parissa eikä hänen tarvitse käyttää osakkeiden analysointiin kallisarvoista aikaansa. Tästä huolimatta sijoitustulos on loistava ja Timo voi käyttää rahat 20 vuoden päästä vaikka ennen aikaiseen eläkkeeseen tai ihan mihin vaan. Ainakin Timolle jää enemmän rahaa käteen kuin Simolle!

Sijoittamisen ei siis todellakaan tarvitse olla mitään rakettitiedettä. Kenties yksi parhaista ratkaisuista on laittaa joka kuukausi sivuun rahaa useisiin (automaattisesti!) indeksirahastoihin, joiden avulla saa laajan toimiala- ja maantieteellisen hajautuksen. Toinen vaihtoehto on ostaa pörssistä esimerkiksi koko maailman kattavaa ETF:a, josta hyvänä esimerkkinä voin antaa iSharesin tai Vanguardin matala kustannuksiset rahastot. Varsinkin jos kuukausittainen säästösumma on pieni niin välityspalkkioiden minimoimiseksi indeksirahastojen alhaiset (tai olemattomat) merkintäpalkkiot puoltavat niiden valintaa. Toisaalta sijoittaja voi esimerkiksi tehdä ostot kahden kuukauden välein ETf:in, jolloin kaupankäyntikustannukset pysyvät kohtuullisina.

(Voit myös itse pyörittää esimerkin numeroita lataamalla tästä excel-kaavion.)

Lopuksi

Nyt joku lukija tietysti ihmettelee (aiheesta), että miksi sitten Osinkopuun kirjoittaja harrastaa aktiivista sijoittamista osakkeisiin eikä suosi indeksituotteita. Jos toimisin täysin rationaalisesti, niin tottakai minun pitäisi käyttää ainoastaan tai ainakin pääasiassa indeksituotteita sijoitusratkaisuina. Minulle sijoittaminen on kuitenkin opintomatka, jonka aikana haluan oppia mahdollisimman paljon sijoittamisesta, rahoituksesta sekä taloudesta ylipäätänsä. Harrastamalla aktiivista sijoittamista tulen tutustumaan kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin huomattavasti tarkemmin kuin jos sijoittaisin pelkästään indekseihin. Lisäksi oma stragiani on nauttia osinkovirrasta, eikä jemmata rahoja vuodesta toiseen arvo-osuustililläni. Siksi esim. ETF:ien käyttö on hieman haasteellista niiden verokohtelun vuoksi. Jos ETF:n ja indeksirahastojen tuotto-osuuksia verotettaisiin samalla lailla kuin pörssiyhtiöiden osinkoja, niin käyttäisin varmasti näitä tuotteita enemmän hyödykseni. Tällä hetkellä on kuitenkin niin selvä ero verotuksessa (21% vs 30/32%) osinkojen hyväksi, että en halua luovuttaa verottajalle ilmaista lounasta sijoitustuotoistani.

Otan kuitenkin sen verran vinkkiä kirjoituksesta, että asetan yliopistosta valmistumistavoitteeksi ensi vuoden kesäkuun. Aikaistan siis valmistumisaikatauluani yli puolella vuodella aiemmin suunnitelemastani. Päätöksen seurauksena kuukausittainen säästötavoite voi olla hankala täyttää, mutta mielummin valmistun aikaisemmin kuin kulutan koulunpenkkiä vielä ylimääräiset 6 kuukautta marginaalisella (pienellä) palkalla.

Kirjoittaja ei omista teksitissä mainittuja ETF:a. Kirjoittajalla on kuitenkin osuuksia Seligsonin indeksirahastoissa sekä Lyzorin Venäjä ETF:ssa.

Tilannekatsaus Q2/2012

Toisen vuosineljänneksen aikana maailma musteni ja pörssikurssit syöksyivät alaspäin Euroopan velkakriisin vaikutuksesta. Italia ja Espanja liittyivät virallisestikin kriisipesäkkeiden joukkoon ja sen seurauksena molempien maiden lainanhoitokustannukset kasvoivat huomattavasti verrattuna vahvoihin Euroopan maihin. Suomessa pörssikurssit sukelsivat koko kolmen kuukauden ajan ja yleisindeksi päätyi rimaa hipoen yli 5000 pisteen rajan. Myös muualla Euroopassa ja maailmassa pörssikurssit luisuivat tukevasti alaspäin, josta esimerkkinä Venäjä RTS- indeksin yli 16%:n lasku.

Kuva: GaryVarvel.com

Oma salkkuni ei kuitenkaan ottanut merkittävästi osumaa, vaikka toki suomalaisten ja pohjoismaisten osakkeiden kurssilasku vaikutti negatiivisesti sijoitusvarallisuuden kehittymiseen. Moni varsinkin Helsingin pörssin ulkopuolella listatuista yrityksistäni raportoivat hyvistä tuloksista, jonka vuoksi myös niiden kurssikehitys oli vahvaa. Esimerkkinä edellä mainituista yrityksistä voidaan mainita Coca-Cola, H&M sekä Walmart, joiden hyvät tulokset palkittiin nousevalla kurssikehityksellä. Myös euron arvonlasku auttoi loiventamaan salkun arvonlaskua, koska merkittävä osa sijoituksistani on US dollari pohjaisissa sijoituksissa. Kolmen kuukauden aikana euro menetti arvoaan noin 5,3 prosenttia suhteessa dollariin ja tällä hetkellä yhdellä eurolla saa 1,259 dollaria. Pitkäaikaiselle sijoittajalle markkinoiden kurssilasku avasi hyviä ostopaikkoja lisätä osakeomistusta useissa loistavissa yhtiöissä. Käytin tilanteen hyväkseni ja uutena tulokkaana ostin salkkuuni Tescoa sekä lisäsin omistustani Fortumissa, PKC Groupissa ja Nordeassa. Myös monet muut osakkeet ovat todella lähellä ostotasoja, joten toivoisin että minulla olisi käytettävissä enemmän käteistä! Tämä taitaa tosin olla sijoittajien krooninen ongelma tilanteesta riippumatta...

Osinkokertymä oli huomattavasti isompi kuin ensimmäisen kvartaalin aikana. Toisaalta edeltävä tulos on ihan luonnollista seurausta siitä, että suurin osa suomalaisesta ja eurooppalaisista yhtiöistä maksavat osingot ulos omistajilleen juuri toisen kvartaalin aikana. Suurimmat osingot sain Sammolta, TeliaSoneralta sekä Fortumilta, aivan kuten viime vuonnakin. Yhteensä bruttona sain osinkoja 918 euron edestä kun viime vuonna samaan aikaan vastaava summa oli 752 euroa. Osinkoja käytin kolmen kuukauden aikana pääosin ulkomaan matkaan.

Säästämistavoitteeni onnistui suunnitelmien mukaan ja sain lisättyä salkkuuni uutta pääomaa 900 euron edestä. Säästösuunnitelman onnistuminen oli pitkälti säästämisautomatisoinnin ansioita. Uskon, että ilman automatisointia en olisi kykeneväinen seuraamaan kurinalaisesti suunnitelmaani, joten voin lämpimästi suunnitella sen tekemistä myös muille asiasta kiinnostuneille.

Lopuksi vielä yhteenveto Q2:n tapahtumista:

Säästötavoite Vs. Toteutunut: 900€ / 900€

Varallisuustavoite Vs. Toteutunut: 37027€ / 37522€

Osinkotavoite Vs. Toteutunut: 363 / 918€

Osakeostot: Fortum, PKC Group, Nordea, Tesco

Osakemyynnit: Keskisuomalainen

Takaisin sorvin ääreen

Viimeisestä blogipäivityksestä onkin jo ehtinyt vierähtämään aikaa, joten on aika päivitellä menneitä tapahtumia ja tulevaisuuden odotuksia. Edellisen kirjoituksen jälkeen olen viettänyt aikaa ulkomaan lomareissulla ja muutenkin ottanut rennosti blogin ja opiskelun suhteen. Kuten asetin tavoitteekseni blogin ensimmäisissä kirjoituksissa, haluan rikastuttaa elämääni salkkuni tuotolla enkä halua vain säästää rahaa säästämisen ilosta. Lomareissun maksoin saamistani osingoista, josta tunsin kieltämättä suurta ylpeyttä. Tuntui palkitsevalta, että sijoittamisharrastuksella on positiivisia elämän laatua parantavia vaikutuksia. Jos ja kun noudatan suunnitelmaani, niin tulevaisuudessa osinkotulo tulee riittämään aina vain useampiin asioihin, joita olen halunnut tehdä elämässäni.

Loman aikana en kuitenkaan malttanut olla täysin seuraamatta talousuutisia maailmalta. Olen seurannut mielenkiinnolla esim. Kreikan tapahtumia (lue: farssia!) ja niiden vaikutuksia pörssien kehitykseen. Kreikan ja Eurokriisin vaikutus onkin ollut suuri kursseihin erityisesti kotimaan sekä Ruotsin pörsseissä, joissa alkaa olla jo ostokelit. Kurssilasku on täten tarttunut myös seuraamieni yritysten osakkeiden hintoihin. Seurantalistani osakkeista yhä useampi on alittanut asettamani ostotason ylärajan. Olenkin viime aikoina lisännyt hieman omistustani parissa yhtiössä, joista esimerkkeinä pienet ostot Fortumissa sekä Nordeassa. Valitettavasti kurssilasku ei ole kuitenkaan tarttunut samalla voimalla seuraamiini laadukkaiden jenkkiyritysten osakkeisiin, joita lisäisin myös mielelläni salkkuuni.

Yksi edellä mainittujen loistoyhtiöiden tunnusmerkeistä on, että niiden liiketoimintaan ei kohdistu merkittäviä paineita tai epävarmuustekijöitä edes haastavan taloustilanteen aikana. Tämän seurauksena on harvinaista, että loistoyhtiöiden osakekurssit heiluisivat riittävästi markkinapanikoinnin aikana ja näin tarjoaisivat tilaisuuden ostaa laatua alennettuihin hintoihin. Itse uskonkin, että mikäli markkinat tarjoavat poikkeuksellisen mahdollisuuden hankkia loistoyhtiötä edullisesti, niin pitää sijoittajan sulkea korvansa markkinoiden pessimistisyydeltä ja ostaa osakkeita rohkeasti. Hankittuaan osakkeet suosittelen sijoittajaa pitämään niistä visusti kiinni sekä välttämään lyhyt aikaista kaupankäyntiä. Nimittäin osakemarkkinat ei välttämättä tarjoa ihan heti uutta mahdollisuutta laadukkaiden osakkeiden edulliseen hankintaan.

Yksi jenkkiyritys, jota seuraan erityisen tarkasti tällä hetkellä on Medtronic. Yrityksen kurssi on laskenut maaliskuun huippunoteerauksesta lähelle asettamaani tavoitearvoa. Toivottavasti osakkeen kurssi jatkaa vielä hetken laskutrendiään, jotta voin lisätä uuden yrityksen osakkeiden keräilysarjaani!

Säästämisen automatisointi

Kuvalähde: Yle.fi

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla jäin selvästi jälkeen säästötavoitteestani, joka pisti minut miettimään miksi näin tapahtui. Tarjoilin edellisessä katsauksessa syiksi satunnaisia kuluja sekä palkkatulojen siirtymistä seuraavalle kuukaudelle. Aloin kuitenkin miettimään, että miten voi olla mahdollista etten ole koskaan jättänyt välistä esim. asuntolainan lyhennystä vaikka rahatilanne on saattanut näyttää tiukalta. Havahduin toteaamaan, että asuntolainan maksaminen tapahtuu joka kuukausi automaattisesti kuun alussa samaan aikaan kun palkkani saapuu tilille! Lainan maksaminen ei vaadi minulta mitään toimenpiteitä ja se lähtee aina kuun alussa kun tilillä on eniten rahaa. Miksen siis tekisi myös säästämisestäni automaattista ja samalla varmistaisi, että tavoittelemani säästösumma tippuu sijoitustilelleni joka kuukausi?!

Edellä esitetystä viisastuneena olen aktivoinut käyttötililleni automaattisen, kuukaisittaisen rahasiirron sijoitustililleni. Olen tunnustanut itselleni, että en ole tarpeeksi vahva toimimaan pelkän säästösuunnitelman mukaan, vaan tarvitsen myös omasta toiminnastani riippumatonta systeemiä säästämisen avuksi. Tällöin säästäminen tulee automaattisesti ensin, jonka jälkeen voin kuluttaa rahaa muuhun elämiseen. Mikäli ensin maksan kaikki elämiseen liittyvät "tarpeelliset" kulut, jonka jälkeen katson paljonko voin siirtää kuun lopussa sijoitustililleni on lopputulos takuu varma katastrofi! Kun siirrän automaattisesti kuun alusta rahaa sijoitustililleni voin hyvillä mielillä käyttää loppu osan kulutukseen ilman tunnetta, että minun pitäisi säästää vielä enemmän. Täten rahansiirron automatisointi säästää myös hermojani, mutta eritoten takaa rahan siirtymisen säästöön kuukaisittain.

Suurin osa suomalaisista pankeista (varmasti kaikki...) tarjoavat laskujen kuukausittaisen maksamisen automatisoinnin. Toimenpiteen tekeminen on siis enemmän itsestä kiinni kuin mistään muusta. Alla esimerkki miten itse automatisoin säästämisen Nordean käyttötililtäni Nordnetin salkkutilille.

Tilannekatsaus Q1/2012

Pörssikurssit ovat olleet hyvässä nosteessa vuoden alusta saakka, vaikka vielä joulun aikana varsinkin kotoinen OMXH-pörssi näytti mustaakin mustemmalta. Tammikuusta alkaen kurssit ovat ponkaisseet toistakymmentä prosenttia ylöspäin niin Suomessa kuin valtaosalla muillakin markkinoilla. Myös oma salkkuni on hyötynyt nousevien kurssien myötätuulesta, jonka seurauksena salkkuni arvo nousi yli 3200 euroa tammi-maaliskuun aikana.

Salkkuni olisi voinut kasvaa huomattavasti enemmänkin, mutta epäonnistumiseni säästötavoitteen toteuttamisessa pienensi varallisuuden kokonaiskertymää. Q1:n aikana onnistuin säästämään ainoastaan 371 euroa salkkuuni, joka kalpenee 900 euron tavoitteen edessä nolosti. Säästösumman pienuutta voin yrittää selittää sillä, että maaliskuun palkkani tulee maksuun poikkeuksellisesti vasta huhtikuun alussa, jolloin voin siirtää 300 kuukausierän salkkuuni. Myös ylimääräinen kulu liittyen terveyspalveluihin vaikutti negatiivisesti säästötulokseen. Toivottavasti Q2 raportissa olen ylittänyt säästötavoitteen, jotta saan kurottua umpeen syntyneen eron toteutuneen ja suunnitelman mukaisen tuloksen välillä.

Osinkokertymä ei ollut kolmen kuukauden aikana merkittävä, koska leijonan osa osinkotulostani muodostuu pohjoismaisista yrityksistä. Pääsääntöisesti pohjoismaiset yritykset maksavat osingot ulos vasta toisen kvartaalin aikana, joten osinkotuloa sain Q1 kvartaalin aikana vain 158 euroa.

Osinkotulon määrään vaikuttaa lisäksi, että omistamani Seligsonin rahastot eivät maksa osinkoja, vaan ne ovat ns. kasvuosuuksia. Joudunkin puntaroimaan tarkasti mitä tulen tekemään rahastojen kanssa, koska ne eivät tue tavoitettani kasvattaa kuukausittaista osinkovirtaa. Toisaalta en millään haluaisi maksaa valtiolle veroa voitoistani pelkästään sen vuoksi, että saan rahat sijoitettua uudelleen osinkoa maksaviin yrityksiin. Tilanne on siis kinkkinen, johon minulla ei tällä hetkellä ole ratkaisua.

Osinkosijoittajan näkökulmasta olisi mukava nähdä myös pohjoismaisten yritysten maksavan osinkoja kvartaaleittain aivan kuten amerikkalaiset yhtiöt tekevät. Tällöin osinkovirta olisi tasaisempi koko vuoden ajan eikä kuukausien välillä olisi suuria eroja. Toisaalta osinkokrapula saattaa mahdollistaa hyvien osakkeiden oston edulliseen hintaan, kun pelkkää korkeaa osinkotuottoa metsästäneet "sijoittajat" myyvät osakkeensa pois. Tälläinen ilmiö on useasti havaittavissa varsinkin kotipörssissämme keväisin osingon irtoamisen jälkeen, jolloin korkeaa osinkotuottoa tarjoavien osakkeiden hinnat tippuvat suhteessa enemmän kuin niiden pitäisi normaalin maalaisjärjen perusteella. Ilmiön syntyyn vaikuttaa varmasti osaltaan se, että ko. osakkeiden kurssit nousevat usein perusteettomasti juuri ennen osingon jakoa. Kannattaa seurata näin keväisin varsinkin Norvestian kurssin kehitystä, joka saattaa tarjota oivan paikan hyödyntää hinnoitteluvirheitä.

Kvartaalin aikana merkittävimpiä muutoksia salkussa olivat Scanian ja Tikkurilan osakkeiden hankinnat sekä Talvivaaran myyntipäätös. Muuten osakkeiden hintojen noustessa en ole löytänyt montakaan varteen otettavaa osaketta, jonka haluaisin lisätä salkkuuni. Mikäli kurssit niiaisivat edes vähän nykytasoilta saatan lisätä jatkossa Sampon painoa salkussani tai avata position Tescossa/Norvestiassa.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan minulla oli/on tarkoitus käyttää saamani osingot kulutukseen, mutta säästötavoitteessa epäonnistuttuani en myöskään palkitse itseäni huveilla. Päädyin siis jättämään osingot salkkuuni kasvattamaan varallisuuttani. Tarkoituksenani on käyttää ensi kvartaalin osingot ulkomaan matkaan, joten toivon säästösuunnitelman etenevän paremmin kuin tällä vuosineljänneksellä.

Yhteenveto

Lopuksi vielä yhteenveto Q1:n tapahtumista:

Säästötavoite Vs. Toteutunut: 900€ / 371€

Varallisuustavoite Vs. Toteutunut: 35600€ / 37060€

Osinkotavoite Vs. Toteutunut: 347 / 158€

Osakeostot: Tikkurila, Scania

Osakemyynnit: Talvivaara

Seurantalista päivitetty

Päivitin mielenkiintoisten osakkeiden seurantalistani vastaamaan yritysten julkaisemia tuloksia vuodelta 2011 sekä niiden tämän hetkisiä markkina-arvostuksia. Lisäksi lisäsin sivulle graafin, josta näkee yhdellä silmäyksellä kuinka kiinnostavilta seuraamani osakkeet mielestäni vaikuttavat.

Tämän vuoden puolella markkinat ovat nousseet huomattavasti ympäri maailman, joten osakkeiden houkuttavuus on vastaavasti laskenut silmissäni. Helsingissä yleisindeksi on noussut noin 15 %:a ja USA:kin Dow Jones yli 6 %:a vuoden alusta lähtien. Helsingissä tammikuun lähtöarvostustaso oli huomattavan alhaisempi verrattuna jenkkien markkinoiden vastaavaan, joten suurempi kurssinousu on ollut perusteltua pahimpien pelkojen haihtuessa.

Tällä hetkellä pidän seuraamiani yrityksiä vielä kokonaisuudessaan kohtuullisesti arvostettuina, mutta silti en löydä niiden joukosta juurikaan huokeasti hinnoiteltuja yksilöitä. Aiemmin määritelmäni suunnitelman mukaan pyrin ostamaan hyvien yritysten osakkeita ali-arvostettuun hintaan, mutta nykyisillä osakearvostuksilla suunnitelmaa on vaikea toteuttaa. En kuitenkaan halua poiketa ostosuunnitelmastani, koska tällöin asetan itseni markkinoiden armoille, jolloin minulla on huonot mahdollisuudet onnistua tavoitteeni saavuttamisessa. Osakkeiden hintojen noustessa on vain pakko pitää itsensä kurissa keskeyttämällä osto-ohjelmat ja luottaa, että markkinat tarjoavat tulevaisuudessa uusia ostomahdollisuuksia.

Markkinahintojen nousu on aiheuttanut, että yhä useamman seuraamani yrityksen osakehinnat ovat jo nousseet lähelle pidäsuosituksen ylärajaa. Näistä esimerkkinä ovat kotimaiset konepajat, joiden osakkeet ovat vielä nipin napin arvostukseltaan järkeviä. Mikäli OMXH jatkaa viime aikaista positiivista kurssikehitystään ovat muun muassa Metson, Koneen ja Outotecin osakkeet lähellä saavuttaa yliarvostuksen. Seuraamistani suomalaisista osakkeista ainoastaan Sampo on lähellä määrittämääni ostotasoa, joka kuvaa mielestäni hyvin osakemarkkinoiden optimistisia tulevaisuuden odotuksia. Ongelmalliseksi Sammon lisäostoksiin tekee kuitenkin sen iso paino salkussani. Samainen ongelma on ainoalla listani ostosuosituksen saavalla osakkeella AstraZenecalla, jonka painoa salkussani en halua kasvattaa nykyisestä riskinhallinta syistä johtuen.

Vaikka omistamistani osakkeista juuri mikään ei ole vielä lähellä asettamiani myyntitasoja, niin nauttisin mielummin markkinoiden alhaisemmasta arvostustasosta. Haluaisinkin nähdä pörssissä uudelleen syksyn kaltaisen alennusmyynnin, jolloin voisin palata takaisin markkinoille ja jatkaa mielenkiintoisten yritysten hankkimista. Ostokohteiden vähyydestä johtuen olen alustavasti katsonut Tescoa mahdollisena uutena yrityksenä osakelistalleni. Mikäli joku on jo ehtinyt analysoida yritystä, niin otan erittäin mielelläni vastaan kommentteja miksi Tesco on hyvä/huono yritys.