Uusi sijoitusstrategia ja sen testitulokset

Kuva: tvm-lifescience.com

Twitterissä ehdinkin jo aiemmin kertoa, että olen aloittanut loistavien yhtiöiden rinnalla uuden sijoitusstrategian toteuttamisen. Osinkoyhtiöstrategia on edelleen huokutteleva, mutta strategiaan liityy olennainen ongelma yhtiöiden saatavuudessa - Yhtiöiden korkeasta laadusta johtuen niitä ei ole tarjolla kuin ani harvoin kohtuullisiin hintoihin. Edeltävä on täysin ymmärrettävää, koska loistoyhtiön tunnusmerkit ovat miltei kaikkien nähtävissä eikä niistä saa kuin harvoin analyysietua. En kuitenkaan missään nimessä ole hylkäämässä loistoyhtiö- ja kasvavan osingonstrategiaa, mutta haluan laajentaa mukavuusaluettani uusille vesille. Nyt aloitettu strategia on muhinut päässäni eri muodoissa ainakin yli 3 vuoden ajan, mutta sain vasta nyt kaikki palikat osumaan kohdilleen strategian testausta ja käyttöönottoa varten.

Uusi strategia

Uusi osakevalinta strategiani perustuu useaan faktoriin sekä omien psykologisten heikkouksien tunnistamiseen. Olen havainnut, että vaikka tiedän mikä olisi oikea päätös missäkin tilanteessa, niin en silti aina pysty tekemään kylmän analyyttista päätöstä. Toisin sanoen, annan oman mielen tulla sijoituspäätösten haitaksi, jolloin ainakin prosessi venyy ja pahimmassa tapauksessa päättely on jopa virheellistä. Näin minulle on esimerkiksi käynyt Transoceanin kanssa, jonka minun olisi pitänyt myydä huomattavasti rivakampaan tahtiin salkusta pois. Pidin kuitenkin jostain täysin käsittämättömästä syystä osaketta salkussa kuukausi tolkulla vaikka siihin ei ollut mitään perustetta - Loistavaa! Cut your profits and let your losses run... Osakkeiden holdaaminen salkussa on huomattavasti helpompaa ja kannattavampaa loistaville yrityksille, koska aika on niiden paras ystävä. Täysin toisin on huonojen ja keskinkertaisten yritysten kohdalla.

Strategian testaus

Strategia on testattu jenkkidatalla vuosien 1990-2010 välisenä aikana. Mielenkiintoiseksi juuri tämän aikavälin tekee, että sille asettuu merkittäviä markkinakriisejä, jolloin osakkeet tuottivat todella huonosti (It-kupla, 9/11, finanssikriisi jne.). Lisäksi testauspaikkana USA on varmasti yksi vaikeimmista, koska yleisesti ottaen maan pörssejä pidetään kaikkein eniten analysoituina sekä samalla tehoikkaimpina hinnanmuodostuksen näkökulmasta. Yhden sijoitusalan ammattilaisen mielipide olikin keskusteluissa strategiasta, että "jos saat sen toimimaan USA:ssa, niin se toimii melkein 100-varmasti muillakin markkinoilla".

Data-lähteenä on käytetty CRSP ja Compustat tietokantoja, joten data on varmasti laadukkainta mitä markkinoilla on olemassa. Testattujen yhtiöiden joukossa on siis AMEX:iin, Nasdaq:iin ja NYSE:iin listatut osakkeet, joiden perusteella on myös muodostettu vertailuindeksi. Siten vertailuindeksi vastaa paremmin juuri tämän otoksen markkinatuottoa. Siinä mielessä vertailuindeksi on hieman epärealistinen, että en ole poistanut siitä kaikkien pienimpiä osakkeita, joihin ei sijoittajalla ole mitään mahdollisuutta laittaa varojaan. Mikäli nämä pienimmät osakkeet otetaan pois markkinaindeksistä, niin tuotto laskisi olennaisesti. Vain isoimpiin yhtiöihin keskittyvään S&P 500 indeksiin vertaamalla tuloksista olisi tullut vielä parempia, mutta halusin kuitenkin todella haastavan vertailuindeksin, jotta strategia voidaan asettaa selkä seinää vasten todenteolla. Sen verran sanon omasta strategiasta ja sen yhtiöistä, että se ei altistunu näille kaikista pienimmille osakkeille, joten yhtiökokoharhaa ei ole. Mutta pitemmittä puheitta strategian tulosten kimppuun!

Portfolio muuttuja	Oma Strategia	Markkina
Aritmeetti keskiarvo	31,3 %	17,8 %
Geometrinen keskiarvo	28,0 %	14,2 %
Mediaani	23,4 %	15,7 %
Keskihajonta	31,3 %	30,2 %
Positiiviset vuodet	20	15
Negatiiviset vuodet	1	6
Markkinaa paremmat vuodet	17/21
Beta (markkinatuotto)	0,907	1,000
Tracking Error	0,155
T-arvo	4,571	2,699
Sharpen luku (rf=5%)	0,838	0,424
Kokonaistuotto	17731,7 %	1526,0 %
10 000$ sijoitus alussa	$       1 783 173	$      162 597
Pienin vuosituotto	-0,311	-0,396
Suurin vuosituotto	1,328	0,895

Keskiarvotuotto strategialla on loistava 31,3%, joka voittaa selvästi saman aikajakson markkinatuoton. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa toin esille, niin pelkkään keskiarvotuottoon on vaarallista turvautua. Kuitenkin strategian mediaanituotto on edelleen loistava sekä geometrinen keskiarvokin 28%, joten tuoton laskennassa ei ole sijoittajan kannalta suden kuoppaa. Korkoa korolle laskien tällä strategialla olisi vuosien 1990-2010 välisenä aikana saavuttanut 17732% kokonaistuoton.

Merkittävää on, että saatu tuotto on tullut, ainakin rahoituksesta tuttujen riskimittareiden puitteissa, markkinoita alhaisemmalla riskillä. Strategian Beta-kerroin on alle yksi sekä volatiliteetti vain hieman markkinoita korkeampi. Lisäksi  Sharpe-ratio (oletettu kiinteä 5% riskitön korkokanta) on lähes puolet parempi markkituottoon verrattuna. Myös kansantajuisten riskimittareiden puitteissa strategia on huokutteleva markkinoihin nähden. Sen pienin vuosituotto (yllätys yllätys vuodelta 2008...) on ollut loivempi kuin markkinoiden vastaava. Lisäksi tappiovuosia absoluuttisessa mielessä on tullut vain yhtenä vuotena (sama 2008), joten ainakaan minua ei haittaa strategian volatiliteetti ollenkaan. Markkinoita vastaan strategia on ottanut lukua neljänä vuotena 21:stä. Tappiot markkinoita vastaan on tapahtunut lähinnä teknokuplan ja finanssikriisistä toipumisen aikaan.

 

Joku voisi kysyä kannattaako juuri nyt aloittaa sijoittamaan kun kurssit on jo korkealla. Esitän vastakysymyksen: Jos strategia on ollut vain kerran 21 vuoden aikana tappiollinen, niin onko minulla varaa olla aloittamatta sitä välittömästi? Minusta ei. En toki osaa ennustaa tuleeko juuri seuraavasta vuodesta tappiollinen ja mahdollisesti siitäkin seuraavasta. Se voi olla hyvin mahdollista. Nyt olen kuitenkin kylvänyt siemenen maahan, josta alan pitkäjänteisesti kasvattamaan jotain suurta. Aika näyttää miten siinä onnistun. 

Täytyy kuitenkin strategian loistavista tuloksista huolimatta mainita sen verran, että todellinen sijoittajan saama tuotto laskee varmasti kun otetaan huomioon verot, kaupankäyntikulut ja bid/ask-spredi. Lisäksi mikään ei takaa hyvästä backtestaus tuloksesta huolimatta, että strategia toimii myös jatkossa. Testitulokset ovat kuitenkin sen verran vakuuttavat, että mikäli tulevaisuudessa strategia tuottaa edes samalle seinälle historian tuottojen kanssa, niin lopputuloksesta tulee varmasti ihan kohtuullinen.

Lopuksi

Usein uuden oppiminen sekä omaksutun tiedon siirtäminen käytännön tasolle ottaa aikaa, mutta loppupeleissä vasta toiminta mahdollistaa, että jotain voi saavuttaa. Pelkkä tieto ja aikomus ei vielä riitä. Uuden strategian lopputuloksesta minulla ei ole mitään hajua, mutta olen iloinen ottamastani uudesta askeleesta. Kieltämättä uuden, mutta pitkään haudutetun strategian aloittaminen on ollut jännittävää ja antaa varmasti uutta puhtia sijoittamiseen!

Ps. Loppuun kiitos kaikille teille, joilta olen saanut neuvoja ja sparrausta tähän strategiaan. Erityiskiitos Pasille!

Jos markkinat sulkeutuisivat osakeostosi jälkeen...

"I never attempt to make money on the stock market. I buy on the assumption that they could close the market the next day and not reopen it for five years." - Warren Buffett

Kuva: businessinsider.com

Tuplataan vielä aikahorisontti Buffettin lausahduksesta: Mitä tekisit jos aina viimeisimmän osakeostosi jälkeen pörssit sulkeutuisivat seuraavaksi 10 vuodeksi osakkeen kohdalla? Et enää näkisi osakkeen markkina-arvoa silloin kuin haluaisit etkä voisi myydä sijoituskohdettasi pois. Ainoa tulonlähteesi 10 vuoden aikana olisi yrityksen maksamat osingot ja pääomanpalautukset kun osakkeen mahdollisesta kurssinoususta ei pystyisi hyötymään. Muuttaisitko tällaisessa tapauksessa sijoitusstrategiasi vai ostaisitko edelleen samoja osakkeita kuin nykyään?

Ajatusleikki on siinä mielessä kiinnostava, että tällöin sijoittajan on pakko ajatella osakkeen takana olevaa liiketoimintaa pelkän osakehinnan sijaan. Aivan kuten yksityisellä pienyhtiön omistajalla ei ole päivittäin saatavilla markkina-arvoa yrityksestään, niin miksi sijoittaja tarvitsisi niitä joka sekunti? Yrittäjän täytyykin keskittyä oman yrityksensä liiketoiminnan kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, jotta hän saa siitä joskus palkaa tai osinkoja. Harvemmin hän perustaa yhtiön sen olettaman varaan että joku ostaa sen häneltä pois parin minuutin, päivän tai viikon päästä. Samalla tavalla yksityishenkilö voi nähdä oman sijoitustoimintansa mahdollisuutena kärsivällisen sivutulon hankkimisena loistavista yhtiöistä. Vai olisitko valmis ostamaan esimerkiksi SSH:ta Helsingin pörssistä seuraavaksi 10 vuodeksi vain sillä olettamalla että se saattaa olla seuraava yrityskauppakohde kuten Stonesoftkin oli? Jättäisitko kokonaan huomioimatta yrityksen huonon tuloskehityksen tai osingottomuuden vain sillä perusteella, että voisit tehdä mahdollisen pikavoiton pörssissä? Uskon, että moni ei uskaltaisi tehdä tällaista ostoa, jos osakkeesta ei olisi mahdollista päästä eroon nopeasti.

On siten mielestäni hyvin riskialtista rakentaa portfolion pohja sellaisten osakkeiden varaan, joilla voi tehdä tuottoa vain, jos joku muu sijoittaja ostaa osakkeet vielä kalliimmalla pois kuin mitä sijoittaja niistä itse maksoi. Mitä jos kukaan ei ole valmis ostamaan osakkeita kalliimmalla, niin millaiseksi muodostuu sijoittajan saama tuotto pelkästä osakkeiden omistamisesta? Kysynkin, että eikö olisi turvallisempaa keskittyä ainakin salkun perustan rakennuksessa yhtiöihin, joihin voi luottaa vuodesta toiseen eikä niiden tuotto perustu ainoastaan toisilta sijoittajilta saataviin tulovirtoihin? 

Jatketaan vielä ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Mitkä kolme osaketta valitsisin itse seuraavaksi 10 vuodeksi, jos tietäisin markkinoiden sulkeutuvan tänään?

Kolmen osakkeen valinta ja kriteerit

"If you don't feel comfortable owning something for 10 years, then don't own it for 10 minutes." 
- Warren Buffett

Kuva: windflowerbooks.com

Kun osakkeiden treidaaminen ei ole enää mahdollista, niin lyhyt aikaisesta voiton tavoittelusta on jo pakon sanelemana siirryttävä ajattalemaan pitkää tähtäintä. Pitkän tähtäimen ajattelussa korostuvat täysin eri asiat kun lyhyellä aikavälillä. Ajattelisin varmasti ensimmäisenä sijoituskohteitteni turvallisuutta. Eihän kukaan halua (oletan), että sijoitukset ovat tipotiessään kun 10 vuoden määräaika tulee täyteen.

Turvallisuudella hakisin nimen omaan varojeni pysyvyyden todennäköisyyttä, joten en mittaisi riski ainakaan sijoituskohteen menneellä arvonheilunnalla. Eihän minulle ole mitään väliä mihin suuntaa arvo on heilahdellut historiassa, koska en voi myydä osakettani. Minun vain pitää luottaa, että osakkeen takana oleva yhtiö on varmasti olemassa vielä vuosikymmenen päästäkin ja että se on tuottanut omistusajalla kasvavaa tulovirtaa.

Toiseksi vaatisin yrityksen liiketoiminnan olevan niin yksinkertaista, että lähes kuka tahansa voisi johtaa sitä. Tämän hetkinen johtaja saattaa olla yrityksen sielu, mutta mitä tapahtuu kun johtaja vaihtuu? Esimerkiksi Applen kohdalla Steve Jobsin luomiskyvyllä ja intohimoisella kunnianhimolla Applesta kasvoi maailman suurin ja kaunein yhtiö. Mutta mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa johtajien vaihtuessa ja teknologian kehittyessä jää arvailuiden varaan. Siksi suosisinkin mielummin yhtiöitä, joihin ei kohdistu valtavaa teknologista uudistusta, joka on potentiaalinen riski yhtiön vallihaudalle liiketoiminnan ympärillä.

Yrityksen historia ei ole tae tulevasta, mutta siitä voi oppia valtavasti. Yhtiö, jolla on vuosien ajalta todistetusti toimiva liiketoimintamalli voi hyvin todennäköisesti pystyä ylläpitämään korkeita marginaaleja ja pääomantuotoa myös tulevaisuudessa. Tällaiset yhtiöt ovat harvoin suuressa alennuksessa, mutta toisinaan niitä saa kohtuuliseen hintaan. Ylihinnan maksaminen mistä tahansa yrityksestä tuhoaa tuottomahdollisuudet vaikka itse alla oleva liiketoiminta kehittyisikin moitteettomasti, joten siksi kiinnitän aina huomiota ostohintaan. Kuitenkin liiketoiminnan kehittyessä suotuisasti myös kohtuulliseen hintaan ostettu yritys tulee olemaan hyvä sijoitus vaikka ihan bargain hintaan sitä ei olisikaan ostettu.

Piensijoittajana minulla ei ole mahdollisuutta juuri vaikuttaa yrityksen suurten omistajien tasapuolisuuteen tai oikeudenmukaisuuteen muuten kuin yritysvalinnan kautta. Miksi siis taistella tuulimyllyjä vastaan ja sijoittaa huonon yrityskulttuurin osakkeisiin kun valittava on laaja joukko yrityksiä, jossa myös piensijoittajaa kunnioitetaan tasavertaisena kumppanani? En halua murehtia omistukseni onnistumisesta muiden omistajien toimista riippuen, joten "taistelen" mielummin sotani jolloin muulla tantereella kuin epäoikeudenmukaisia suuromistajia vastaan (jonka lisäksi varmasti häviäisin).

Edellä mainittujen kriteerien perusteella on helppo valita kahdeksi ensimmäiseksi sijoituskohteeksi Walmart sekä Coca Cola, jotka täyttävät oikeastaan kaikki vaatimukseni. Vaikka markkinat sulkeutuisivat loppuelämäksenikin, niin todennäköisesti en myisi näitä kohteita pois. Molempien kilpailuedut (koko/brändi) ovat kiistattomat ja niiden yrityskulttuurikin on sijoittajaystävällinen. Sekä Walmartin että Coca Colan fundamenttihistoria on lähes virheetön ja lisäksi molemmat ovat nostaneet osinkojaan vuosikymmeniä peräjälkeen. Tulevaisuuskaan ei näytä kummankaan osalta huonolta vaikka jokaiseen yritykseen tietysti aina liittyy jonkinlaista epävarmuutta. Arvostuksen näkökulmasta kumpikaan ei ole ylihintainen vaikka mistään bargainhinnoista ei voidakaan puhua.

Kolmannen sijoituskohteen kohdalle on hieman enemmän tunkua. Valinnan tekeminen Nokian Renkaiden, H&M:n, Inditexin, Diageon, Sampon ja Aflacin väliltä ei ole todellakaan helppoa, koska kaikki edellä mainitut liiketoiminnot ovat parasta A luokkaa. Arvostuksen perusteella valitsisin kuitenkin kolmanneksi sijoituskohteeksi joko Sampon tai Aflacin, joilla molemmilla on poikkeuksellisen hyvä vakuutustoiminnan kannattavuus yhdistettynä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksiin (Aflac Usa/Sampo Nordean kautta). Lisäksi molempien yhtiöiden johdot ovat sitoutuneita omistajia, jotka myös kunnioittavat muita yhtiökumppaneita. Myöskään tulevaisuuden tuotot eivät ole markkinoista kiinni vaan luotan kasvaviin osinkohin kummankin  sijoituskohteen osalta liiketoimintojen jauhaessa tasaista kassavirtaa. Voin siis hyvin ummistaa silmäni (ainakin hetkeksi) markkinoiden kehitykseltä ja nauttia kasvavasta osinkotulosta!

Minun valintani seuraavaksi 10 vuodeksi olisivat siis Walmart, Coca Cola ja Aflac/Sampo. Mitkä olisivat sinun kolme valintaa sijoituskohteiksi?

Tässä vielä pieni kertaus vaatimuslistastani pitkäaikaisilta sijoituskohteilta:

• Tuottaisiko sijoitus vaikka joku ei olisi valmis ostamaan sitä minulta korkeampaan hintaan?
• Onko liiketoiminta ymmärrettävää ja myös todennäköisesti tulevaisuudessa olemassa olevaa?
• Voisiko liiketoimintaa johtaa lähes kuka tahansa?
• Onko yrityksellä kestävä kilpailuetu (brändi, koko jne.)?
• Onko yrityksen fundamentti historia hyvä (liikevaihto, tulos, omistajatulo, velkaisuus, kasvava osinko)?
• Onko yrityskulttuuri omistaja ystävällinen?
• Onko yrityksen arvostus maltillinen?

*Kirjoittajan ajatuksia voi seurata myös Twitteristä (@Osinkopuu)

Tyylisijoittaminen

Tyylisijoittamista? kuva: pinterest.com

Alkää antako kuvan hämätä - en ole kirjoittamassa muotiin sijoittamisesta tai trendikkäistä metroseksuaaleista miehistä. Pikemminkin tarkoituksenani on käsitellä osakesijoittamisen tyylisuuntia, joilla sijoittaja voi saavuttaa normaaleja parempia tuloksia ilman merkittäviä panostuksia salkun pyörittämiseen.

Tyylisijoittaminen

Sijoitus- ja akateemisessa maailmassa on paljon keskusteltu vuosien varrella erilaisten sijoitustyylien ja -strategioiden välisistä tuottoeroista. Varsinkin arvo- ja kasvustrategioita on testattu varmasti maailman jokaisella osakemarkkinalla ja tulos on ollut miltei aina sama: Arvosijoittaminen on lyönyt kasvusijoittamisen. Esimerkiksi tehokkaiden markkinoiden suurimmat puolesta puhujat, herrat Fama ja French, ovat useimmissa tutkimuksissaan todenneet, että arvo- ja pienosakkeet ovat olleet hyviä sijoituskohteita suuriin ja kasvuosakkeisiin verrattuna. 

Toki väliin mahtuu useita ajanhetkiä, jolloin arvosijoittaminen ei ole ollut tuottoisampaa kuin kasvuyrityksiin sijoittaminen, mutta pääsääntöisesti matalien hinta/fundamentti- tunnuslukujen osakkeet ovat olleet hyviä sijoituskohteita. Myös muiden tyylisuuntien/faktoreiden on havaittu tuottavan merkillisen hyvin indekseihin tai vastinpareihinsa nähden. Esimerkiksi pienet osakkeet ovat biitanneet suuret osakkeet ja matalan volatiliteetin osakkeet korkean volan osakkeet. Lisäksi aiemmin mainitut tutkijat ovat huomanneet, että arvopreemio on huomattavasti suurempi nimenomaan pienten yhtiöiden joukossa. (Edeltävä on dokumentoitu sekä useissa vanhemmissa että uusissa tutkimuksissa (esim. Fama & French 2012).)

Jos jätetään ainainen riitely pois onko näiden osakkeiden hyvien tuottojen riskitasot syynä korkeampiin tuottoihin (ei ole...), niin ainakin edellä mainituilla tavoilla olisi voinut historiallisesti saavuttaa merkillisen hyviä tuottoja. Jäljellä jääväksi kysymykseksi jää kuitenkin, että miten näistä tyylisuunnista voi sitten hyötyä käytännössä.

Tyylien hyväksikäyttö

Suuri salaisuus hyötyä arvo-, pienyhtiö- tai mistä muusta tahansa anomaliasta on ajatella sijoittamista kokonaisportfolion kautta. Vaikka sijoittaja tietää periaatteessa, että mitkä tekijät johtavat suurella todennäköisyydellä hyvään lopputulokseen, mutta ostaa osakkeita ilman sijoitussuunnitelmaa, niin voi hyvin olla mahdollista että salkusta muodostuu todellinen sillisalaatti. Tällöin useimpia eri sijoitustyylejä edustavia osakkeita voi päätyä salkkuun ja pahimmassa tapauksessa salkkuun valikoituu juuri ne osakkeet, jotka tuottavat huonosti. Toisin sanoen, avain hyvään tyylisuuntasijoitustulokseen on tehdä pitävä päätös mihin keskittyy ja ostaa portfolio täyteen tälläisia osakkeita. Jos sijoittaja valitsee esim. tyylisuunnakseen pienet arvo-osakkeet, niin tällöin sijoittajan salkun pitäisi koostua juuri tätä tyylisuuntaa edustavista sijoituskohteista eikä joukkoon pitäisi valikoitua esim. muutama iso kasvuosake.

Myös riittävästä hajautuksesta tulisi huolehtia sijoitusportfolion sisällä jo riskienhallinnan näkökulmasta katsottuna. Edeltävää voidaan perustella sillä, että ei voi oikeastaan mitenkään olla varma että juuri nämä muutamat valitut osakkeet tuottavat hyvin suuremmasta joukosta. Myös tutkimuksissa testatut portfoliot ovat sisältäneet suurenjoukon nimenomaisen tyylin osakkeita, jolloin muutamat niistä ovat tuottaneet erittäin hyvin kun samaan aikaan iso osa osakkeista on tuottanut keskikertaisesti tai jopa huonosti. Tottakai nyt monet muistavat Buffettin sanat, että "hajauttaminen on järkevää vain niille jotka eivät tiedä mitä olet tekemässä" ja pitävät hajauttamista turhana kulueränä, joka leikkaa vain tuottoja. Näin varmasti onkin jos keskittyy ainoastaan hyviin yhtiöihin kohdistuvaan "arvosijoittamiseen", joka pitää erottaa täysin Graham tyyppisestä arvosijoittamisesta. 

Yksi merkittävimmistä sijoitustulokseen vaikuttavista tekijöistä sijoituskohteiden valinnan ohella on myös osakkeiden painojen valinta. Lähtökohtaisesti sijoittajan kannattaisi tottakai painottaa huomattavasti enemmän niitä osakkeita, joiden uskoo nousevan eniten ja vastaavasti pienentää niiden osakkeiden painoa salkussa, joiden ei usko saavuttavan parasta mahdollista tulosta. Käytännössä osakepainojen valinta sijoitussalkun sisällä on kuitenkin hyvin vaikeaa. Esimerkiksi arvoportfolion sisällä kaikista halvimmat osakkeet todennäköisesti tuottavat eniten, mutta mitkä kaikista halvimmista (esim  pb < 1) osakkeista tulisi valita suureen painoon? Hyvänä puolena arvoportfolioissa on, että niiden sisältämät osakkeet ovat jo lähtökohtaisesti ali-arvostettuja, jolloin niille voidaan hyvin perustellusti antaa tasapainot. Tällöin vältytään yhdeltä potentiaaliselta harha-askeleelta sijoitusprosessin edetessä. Itse asiassa useassa tutkimuksessa ns. 1/n- salkut ovat toimineet huomattavasti paremmin kuin muut osakkeiden painojen määritysstrategiat, joten ainakaan potenttiaalisen tuoton näkökulmasta tasapainojen valinta ei ole huono päätös.

Yksi huono puoli tutkimuksissa todettujen tyylisuuntasijoitusten hyvien tulosten saamisessa on sen vaativa jatkuva kaupankäynnin tarve. Useimmat tutkimukset ovat tehty osakkeiden vuoden pitoajalla, joka lisää olennaisesti kaupankäyntikustannuksia verrattuna buy n hold sijoittamiseen. Lisäksi portfolioiden uudelleen järjestämisen tarve muodostaa potenttiaalisen haasteen sijoittajapsykologian näkökulmasta, kun uudelleen järjestäminen jää sijoittajan itsensä vastuulle. Vaara syyllistyä psykologisiin virheisiin (häviäjien holdaus, liika itsevarmuus jne) saattaa pahimmallaan vaikuttaa sijoittajan saamaan tuottoon negatiivisesti, jolloin havaitut tuotot jäävät matalammaksi kuin mitä passiivisella sijoituskohteiden valinnalla ja päivityksellä olisi saatu aikaan. Sijoittajan suurin vihollinen saattaakin löytyä nimenomaan peilikuvasta! Edeltävän tunnistaminen ja tunnustaminen on suuri askel kohti parempaa sijoitustoimintaa ja saavutettavia tuloksia. Ainakin itse olen huomannut tarpeen automatisoida ainakin osan sijoitusprosesseistani. Varsinkin syklisiä ja arvo-osakkeita koskeva sijoitusstrategia on psykologisesti hyvin vaikeaa toteuttaa ilman selvää automatisoitua mallia. Hyvien yhtiöiden kohdalla ongelma ei ole niin suuri, koska lähtökohtaisesti olen ostanut ne "ikiholdiin". Kunhan niiden liiketoiminta vain kehittyy suotuisasti, niin ei ole mitään syytä luopua niistä. Puhtaiden arvo-osakkeiden kohdalla tilanne on täysin eri.

Lopuksi vielä vinkki sijoittajalle, joka haluaa hyötyä havaituista markkinapoikkeamista, mutta ei halua vaivata itseään tyyliportfolion pyörittämisellä. Finanssiteollisuus tarjoaa useimpiin anomalioihin edullisia ETF vaihtoehtoja, joiden hallinnointi palkkiot eivät päätä huimaa. Esimerkiksi yrityskokoon ja arvostukseen liittyviä ETF vaihtoehtoja löytyy markkinoilta ihan hyvin. Pienenä miinuksena sanottakoon, että suurin osa tarjonnasta keskittyy Us-markkinoille, jonne tarjonta on huomattavasti kattavampaa kuin muualle maailmaan. Jos innostuit aiheesta niin esim. näiltä palvelunta tarjoajilta löytyy edellä mainittuja tuotteita.

Seuraavassa kirjoituksessa esittelen tapaa millä hyvin tuottaneiden rahastojen tyylejä voidaan analysoida ja jopa "replikoida" niiden sisältöä omaan salkkuun suorilla osakevalinnoilla tai muilla sijoitustuotteilla. Mutta siitä lisää kesälomareissun jälkeen!

Hyvää Jussia kaikille!