Viikonloppuinen
keskustelu kaverini kanssa sai minut miettimään, että mikä merkitys on
koulutuksen tasolla vaurastumiseen. Olen kuullut usein varsinkin
matalammin koulutettujen suusta, että ainut mahdollisuus vaurastua
työnteolla on pyrkiä korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin, joista
myös maksetaan keskivertoa enemmän. Tällöin säästöön voisi jäädä enemmän
rahaa, jota voisi myös sijoittaa tulevaisuuden varalle. Nykyisellä
tulotasolla ei heidän mukaansa ole mahdollista säästää tarpeeksi, joten
myös vaurastumisen tavoittelu lienee toiveajattelua.
Voiko asia tosiaan olla näin mustavalkoinen, että alemman koulutuksen omaavilla ei ole asiaa taloudelliselle ohituskaistalle? Onko korkeakoulutus vastaavasti oikotie vaurauden lähteelle?
Tulokertymä lakimies vs. putkimies
Voiko asia tosiaan olla näin mustavalkoinen, että alemman koulutuksen omaavilla ei ole asiaa taloudelliselle ohituskaistalle? Onko korkeakoulutus vastaavasti oikotie vaurauden lähteelle?
Tulokertymä lakimies vs. putkimies
Yleensähän
korkeakouluttautumisella tähdätään
korkeamman elintason saavuttamiseen tulevaisuudessa. Jotta paikka
yliopistossa
aukeaisi käydään yleensä ensin lukio, jonka jälkeen osallistutaan
pääsykokeisiin. Mikäli
hakija läpäisee pääsykokeet ovat edessä useamman vuoden opiskelut ennen
kuin on
mahdollista siirtyä valmistumisen jälkeen töihin. Samaan aikaan
yläasteen
jälkeen ammattikouluun suuntautunut opiskelija on saanut itselleen
ammatin noin
kolmessa vuodessa, jonka jälkeen hänellä on mahdollisuus aloittaa työura
jo
18- vuotiaana. Vastaavasti esimerkiksi juristin ammattiin valmistutaan
noin 23-
vuotiaana, jos opinnot suoritetaan viidessä vuodessa ja ne aloitetaan
heti lukion päättymisen jälkeen. Mikäli ammattikoulusta sekä
yliopistosta valmistuneet henkilöt löytävät itselleen työpaikat
välittömästi valmistumisensa jälkeen on putkimies ehtinyt olla
ansiotöissä jo viisi vuotta ennen kuin lakimies on ollut töissä
päivääkään.
Miten sitten eri koulutuksen kesto vaikuttaa kokonaispalkkakertymään työajalta, jos esimerkkinä käytetään kahta eri opiskelijaa, joista toinen valitsee itselleen putkimiehen koulutuksen sekä toinen lakimiehen opinnot? Koska lakimies saavuttaa korkeammilla ansioillaan, mutta pitemmällä koulutusajallaan, putkimiehen ansiokertymän vai saavuttaako ollenkaan?
Miten sitten eri koulutuksen kesto vaikuttaa kokonaispalkkakertymään työajalta, jos esimerkkinä käytetään kahta eri opiskelijaa, joista toinen valitsee itselleen putkimiehen koulutuksen sekä toinen lakimiehen opinnot? Koska lakimies saavuttaa korkeammilla ansioillaan, mutta pitemmällä koulutusajallaan, putkimiehen ansiokertymän vai saavuttaako ollenkaan?
Laskin nettopalkkakertymät molemmille henkilöille seuraavien olettamusten perusteella:
Ammatti | Kotikunta | Syntynyt | KKpalkka | Vuosipalkka | Vero% | Bruttopalkan kasvu |
Putkimies | Espoo | 1992 | 2979 | 35748 | 20,5 % | 2,5 % |
Lakimies | Espoo | 1992 | 4048 | 48576 | 27,5 % | 2,5 % |
Yllä olevien tietojen lisäksi oletin, että esimerkin henkilöt
ei kuulu kirkkoon, heillä ei ole lapsia eivätkä he saa etuuksia. (Tiedot keskipalkoista on saatu Taloussanomien verkkosivuilta)
Kuvaajan
perusteella voidaan sanoa, että lakimies saavuttaa putkimiehen vasta
39- ikävuoden kohdalla! Viiden vuoden lakimiehen koulutuksen aikana on
putkimies onnistunut kasvattamaan tulokaulaa selvästi, jonka kiinni
kuromiseen kestää lakimieheltä noin 16 vuotta töissä aloitettuaan.
Näiden viiden vuoden aikana putkimies on ehtinyt tienata nettona noin
150 000 euroa kun tuleva lakimies vasta aloittaa työuraansa. Työurallaan
lakimies tienaa toki nettona noin 500 000 euroa enemmän, mutta kertymä
alkaa erottautumaan merkittävästi putkimiehestä vasta eläkeikää
lähestyttäessä.
Usein korkeakouluihin, kuten oikeustieteelliseen, päästään vasta toisella tai jopa useammalla yrittämällä, joka entisestään myöhästyttää korkeastikoulutettujen tulokertymän kasvamista. Jos esimerkissämme lakimies olisikin päässyt vasta toisella kerralla sisälle yliopistoon sekä viettänyt vuoden vaihto-oppilaana olisi hänen tulokertymä ohittanut putkimiehen vasta 45 vuoden ikäisenä...
Usein korkeakouluihin, kuten oikeustieteelliseen, päästään vasta toisella tai jopa useammalla yrittämällä, joka entisestään myöhästyttää korkeastikoulutettujen tulokertymän kasvamista. Jos esimerkissämme lakimies olisikin päässyt vasta toisella kerralla sisälle yliopistoon sekä viettänyt vuoden vaihto-oppilaana olisi hänen tulokertymä ohittanut putkimiehen vasta 45 vuoden ikäisenä...
Voidaanko
esimerkin perusteella siis sanoa, että korkeakouluttautuminen on ainoa
tie vaurauteen? Minusta ei todellakaan, koska Suomessa usean
ammattikoulutasoisen ammatin palkat ovat suhteellisen korkeat verrattuna
niiden koulutuksen kestoon, joka lisää niiden houkuttavuutta suhteessa
korkeakouluopintoihin. Fakta, että ammattikoulusta valmistuneiden
työurat alkavat huomattavasti aiemmin antavat heille etumatkaa
korkeastikoulutettaviin nähden ennen kuin jälkimmäiset aloittavat
kirinsä.
Sijoitusvarallisuuden kertyminen
Sijoitusvarallisuuden kertyminen
Ammatillisen
koulutuksen valitsevalla henkilöllä on huomattava etu aikaisemmin
saatavista palkkatuloista ajatellen sijoitusvarallisuuden kehittymistä.
Vaikka korkeastikoulutetut voivatkin säästää enemmän isommasta
palkastaan, niin korkoa korolle efekti alkaa vaikuttamaan putkimiehellä
aikaisemmin, jonka vaikutus voidaan nähdä seuraavasta esimerkistä.
Oletetaan, että lakimies säästäisi 1/4-osan ja putkimies 1/5-osan nettotuloistaan joka vuosi ja että molemmat ansaitsisivat säästöilleen 8%:n vuosituoton. Tällöin lakimiehen varallisuus ylittäisi putkimiehen varallisuuden henkilöiden ollessa 38-vuotiaita. Kuitenkin tuolloin lakimies olisi "joutunut" säästämään 40 000 euroa enemmän saavuttaakseen saman varallisuus tason kuin putkimies, jonka säästöt tuottivat jo huomattavaa korkoa korolle aikaisemmasta sijoittamisen aloittamisesta johtuen.
Oletetaan, että lakimies säästäisi 1/4-osan ja putkimies 1/5-osan nettotuloistaan joka vuosi ja että molemmat ansaitsisivat säästöilleen 8%:n vuosituoton. Tällöin lakimiehen varallisuus ylittäisi putkimiehen varallisuuden henkilöiden ollessa 38-vuotiaita. Kuitenkin tuolloin lakimies olisi "joutunut" säästämään 40 000 euroa enemmän saavuttaakseen saman varallisuus tason kuin putkimies, jonka säästöt tuottivat jo huomattavaa korkoa korolle aikaisemmasta sijoittamisen aloittamisesta johtuen.
Kahden
vuoden viive töiden aloittamisessa aiheuttaisi
lakimiehen kohdalla sen, että hänen varallisuus olisi yhtä iso kuin
putkimiehen vastaava heidän ollessa 65- vuotiaita! Tämä havainnollistaa
sijoittamisen mahdollisimman aikaisen aloittamisen tärkeyttä. Myös sijoituskohteella on huomattava merkitys
lopputulemaan. Mikäli esim. putkimies olisi pitänyt säästämänsä varat
turvassa pankkitilillä, jonka korko olisi ollut 1%:n vuodessa, olisi
sijoitusten
arvo 65- vuotiaana ollut 635 000 euroa. Summa vaikuttaa isolta, mutta ottaen
huomioon mitä putkimies olisi voinut saavuttaa sijoittamalla rohkeasti
esim. osakkeisiin, kalpenee pankkitilintuotto kummasti.
Olennaista on kuitenkin se, että molemmat henkilöt saavuttaisivat todella huomattavan varallisuuden eläkeikään mennessä edellä mainitulla säästö- ja sijoitussuunnitelmalla. Lakimiehen varallisuus olisi kasvanut lähes 5 miljoonaan euroon ja putkimiehen yli neljään miljoonaan. Molemmat olisivat saavuttaneet yli miljoonan euron varallisuuden alle viisikymppisinä - summat ovat huikaisevan isoja edes ajatella! Merkittävää on, että säästö- ja sijoitussummat eivät ole mitenkään epärealistisen suuria, vaan ne ovat miltei kaikkien saavutettavissa. Edes putkimiehen hieman alhaisempi kokonaistulo ei estäisi häntä saavuttamasta todellista vaurautta työuransa aikana.
Yhteenveto
Näyttäisi silti, että lakimies tulee ansaitsemaan työurallaan enemmän kuin putkimies, mutta tulokertymän ero kahden välillä on huomattavasti pienempi kuin mitä etukäteen saattaisi kuvitella. Myös varallisuuden kasvattamisessa koulutuksella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Suurin merkitys lopputulokseen on sillä, että milloin palkkatulot alkavat tippua tilille, milloin sijoittamisen aloittaa ja mihin varansa sijoittaa. Yksikin lykätty vuosi tulojen ja sijoittamisen aloittamisessa vaikuttaa huikeasti lopputulemaan sijoitusten valinnan ohessa.
Huomattavaa on, että myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on loistava mahdollisuus tehdä itsestään vauraita aivan kuten korkeasti koulutetuillakin. Kurinalaisella säästö- ja sijoitussuunnitelmalla voi miltei jokainen suomalainen saavuttaa taloudellisen vaurauden - katsomatta koulutustasoon!
Olennaista on kuitenkin se, että molemmat henkilöt saavuttaisivat todella huomattavan varallisuuden eläkeikään mennessä edellä mainitulla säästö- ja sijoitussuunnitelmalla. Lakimiehen varallisuus olisi kasvanut lähes 5 miljoonaan euroon ja putkimiehen yli neljään miljoonaan. Molemmat olisivat saavuttaneet yli miljoonan euron varallisuuden alle viisikymppisinä - summat ovat huikaisevan isoja edes ajatella! Merkittävää on, että säästö- ja sijoitussummat eivät ole mitenkään epärealistisen suuria, vaan ne ovat miltei kaikkien saavutettavissa. Edes putkimiehen hieman alhaisempi kokonaistulo ei estäisi häntä saavuttamasta todellista vaurautta työuransa aikana.
Yhteenveto
Näyttäisi silti, että lakimies tulee ansaitsemaan työurallaan enemmän kuin putkimies, mutta tulokertymän ero kahden välillä on huomattavasti pienempi kuin mitä etukäteen saattaisi kuvitella. Myös varallisuuden kasvattamisessa koulutuksella ei näyttäisi olevan suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Suurin merkitys lopputulokseen on sillä, että milloin palkkatulot alkavat tippua tilille, milloin sijoittamisen aloittaa ja mihin varansa sijoittaa. Yksikin lykätty vuosi tulojen ja sijoittamisen aloittamisessa vaikuttaa huikeasti lopputulemaan sijoitusten valinnan ohessa.
Huomattavaa on, että myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on loistava mahdollisuus tehdä itsestään vauraita aivan kuten korkeasti koulutetuillakin. Kurinalaisella säästö- ja sijoitussuunnitelmalla voi miltei jokainen suomalainen saavuttaa taloudellisen vaurauden - katsomatta koulutustasoon!
Warren Graham
Lähteet: Taloussanomat, Vero.fi