Sivut

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Mille tekijöille olet altistunut?


Kuva: http://prairieecothrifter.com
Usein sijoitussalkun tarkastelu keskittyy ainoastaan havaittujen tuottojen raportoimiseen, jolloin salkun muihin piirteisiin, kuten riskisyyteen tai sisältöön ei kiinnitetä paljon huomiota. Esittelin aiemmassa kirjoituksessa tavan analysoida salkun aktiivisuutta suhteessa vertailuindeksiin, jonka perusteella sijoittaja saa hyvää tietoa omasta altistumisestaan passiiviselle indeksituotolle. Edeltävä tieto on erittäin tärkeää, koska salkun sisällön ollessa hyvin lähellä indeksin sisältöä ei sijoittaja voi edes teoriassa saavuttaa parempia tuloksia indeksiin nähden (pl. velkavipu). Toisin sanoen sijoittaja vain tuhlaa omaa kallisarvoista aikaansa keskittymällä osakevalintaan, josta ei ole mitään hyötyä.

Toinen hyvin käyttökelpoinen tapa arvioida salkun tyyliä on verrata sen tuloksia suhteessa vertailuaineistoon. Modernin rahoituksen yksi keskeisimmästä hahmoista, Kenneth French, jakaa kotisivuillaan paljon hyödyllistä informaatiota ilmaiseksi, jonka avulla voidaan arvioida salkun altistumista riskifaktoreille. Alkuperäisessä Eugene Faman ja Frenchin CAP-mallissa osakkeiden ja portfolioiden tuottojen pitäisi olla suhteessa niiden riskitasoon, eli mitä enemmän osakkeiden tuotot (mitattuna keskihajonnalla) liikkuvat sitä enemmän niiden pitäisi tuottaa. Tällöin hyvin hajautetussa portfoliossa yrityskohtaisesta riskistä voidaan päästä eroon kokonaan ja tuoton määrää pelkästään salkun altistuminen markkinariskille (Beta-kerroin). 

Lähde: Wikipedia

Cap-malli on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä osakseen, koska sen perusteella arvioiduissa osakkeiden riski/tuotto- suhteissa on havaittu merkittäviä, säännönmukaisia poikkeamia. Esimerkiksi Cap-malli ei pysty selittämään arvo- ja pienosakkeiden historiallisia ylituottoja suhteessa niiden keskihajontoihin. Tämän vuoksi Fama ja French lisäsivät tuottomallin selittäviksi tekijöiksi arvo- ja pienyhtiöiden "riskilisän", jonka perusteella tuottojen selitysastetta pystyttiin nostamaan. (Laitoin sanan riskilisän heittomerkkeihin, koska on edelleen hyvin kyseenalaista, että arvo- tai pienosakkeet sisältäisivät enemmän riskiä kuin isot kasvuosakkeet).  Mallin Alpha-tekijä (ylituotto) kertoo kuinka paljon tuloksesta jää riskifaktoreilta selittämättä, eli kuinka paljon sijoittajan osaaminen on tuottanut ylituottoa markkinoihin nähden "riskitekijöiden" ollessa kontrolloituja.

Lähde: Wikipedia

Fama ja Frenchin kolmefaktorimallista on olemassa vielä paranneltu ns. Carhartin 4 faktorimalli, jossa lisätään tuottojen selittäväksi tekijäksi vielä momentum.

Lähde: atlasca.com/

Mitä tällä kaikella on sitten tekemistä tavallisen sijoittajan kanssa? Vaikka et uskoisikaan, että arvo, yrityskoko tai momentum lisäisivät salkkusi riskiä, niin on mielenkiintoista tietää kuinka paljon tosiasiassa altistut näille tekijöille. Oman salkun altistuminen edellä mainituille tekijöille voidaan määrittää ns. regressioanalyysin perusteella, jossa selitettävänä tekijänä on salkkusi tuotot ja selittävinä tekijöinä

1) Markkinatuotto
2) Arvopreemio
3) Pienyhtiöpreemio
4) Momentum

Salkun yksityiskohtainen tarkastelu faktoreiden perusteella on sikäli hyvin tärkeää, että se antaa informaatioita aktiivisen salkun hallintasi kannattavuudesta. Nimittäin huonoin mahdollinen tilanne aktiiviselle sijoittajalle on, että regressiomallin tulos antaa 

A) markkinatuoton Beta-kerroin arvoksi yksi 
B) Alphan ollessa negatiivinen ja 
C) kokonaismallin selitysasteen (R2) ollessa lähelle 100%:ia.

Tälläisessa tapauksessa sijoittaja on ainoastaan hukannut omaa aikaansa, koska hän olisi saanut paremman tuoton sijoittamalla alla olevaan indeksiin ja vielä pienemmillä kuluilla! Edeltävä on seurausta siitä, että sijoittajan salkku on käytännössä ollut täysin piiloindeksoitusalkku, jonka tuotto seuraa markkinaindeksia. Lisäksi alpha (ylituotto) on ollut negatiivinen kulujen vuoksi. En mene tämän pidemmälle regressioanalyysin perusteisiin, mutta näytän käytännön esimerkin miten voi analysoida oman salkun kuukausituottoja Carhartin 4 faktorimallin avulla.

Esimerkki

Frenchin sivuilta on ladattavissa esimerkiksi jenkki, eurooppa tai maailman laajuista faktoridataa valmiissa muodossa. Ideaalitilanteessa käytettävän datan pitäisi vastata parhaalla mahdollisella tavalla salkkusi sisältöä, jotta saatavat tulokset olisivat mahdollisimman todenmukaisia. Koska oma salkkuni koostuu pääasiassa eurooppalaisista osakkeista niin käytän ensisijaisena datana eurooppalaisia faktoreita. Toisaalta salkussani on myös jenkkiosakkeita ja rahastoja/ETF-sijoituksia muualle maailmaan, niin ajan oman salkun tuotot vielä globaalin mallin lävitse.

Ennen kuin käyn läpi omat tulokset, niin alla on hyvä video siitä, miten käyttää Exceliä hyväkseen salkun analysoinnissa Fama & French (Carhartin) faktoreita.



Mikäli käytössäsi on Excelin Mac- versio, niin siitä ei valitettavasti löydy regressioanalyysi toimintoa. Voit kuitenkin ainakin StatPlus ohjelmalla tehdä saman analyysin kuin Excelin omalla ohjelmalla.

Analyysi

Olen jo valmiiksi laskenut Exceliin salkkuni kuukausittaiset TWR- tuotot. Frenchin kotisivuilta lataamani kuukausidata on dollari pohjaista ja sen riskittömänä korkona käytetään T-Bill arvoja, joten laskettavat tulokset eivät ole täysin luotettavia euromääräisillä arvoille käännettyinä. Ne kuitenkin antavat melko hyvän kuvan salkkuni ominaisuuksista, vaikka täydellisiä tuloksia ei saataisikaan.


Tässä salkkuni altistuminen eurooppalaisille faktoreille:

Oma salkku ja eurooppalaiset faktorit 2012/1 - 2013/1
 
Kuvasta voidaan sanoa, että salkkuni markkinariski on (Beta-kerroin) 0,58 ja kuukausittainen ylituotto 0,7%, mutta ylituotto ei ole tilastollisesti merkittävä (T-arvo 0,93). Muista faktoreista sanottakoon, että salkkuni osakkeet näyttävät olevan suuria (SMB -0,24) kasvuosakkeita (HML -0,71), joiden tuotot eivät sisällä momentum efektiä (WML -0,21). Suomeksi sanottuna suurin yksittäinen ja merkittävin tuottojeni selittäjä on markkinatuotto, mutta sen vaikutus riskiin on huomattavan alhainen. Koko mallin selitysasteen arvo on 0,6, joka kertoo mallin faktoreiden selittävän 60 prosenttia salkkuni tuotosta (heilunnasta).

Oma salkku ja globaalit faktorit 2012/1 - 2013/1

Globaaleja faktoreita vastaan kuukausittainen ylituotto on pienempi (0,6%) ja altistuminen markkinatuotolle suurempi (markkinabeta 0,7). Lisäksi saavutettu ylituotto ei ole tilastollisesti merkittävä ja malli selittää lähes 70 prosenttiä kuukausituotoistani. Muiden faktoreiden osalta sanottakoon, että tulokset ovat samoja kuin pelkästään eurooppalaisella datalla: Salkkuni sisältää suuria kasvuosakkeita ilman altistumista momentumille.

Tästä linkistä voit ladata itsellesi valmiin Excel- pohjan ja kokeilla miltä oman salkun tulokset näyttävät. Mielenkiinnolla kuulen myös kanssa sijoittajien tuloksia!

Kritiikkiä faktorianalyysille

Faktorimallien tulkinta yleisesti on minusta usein hieman outoa. Otetaan esimerkiksi sijoittaja, jolla on suuri altistuminen arvo-, pien- ja momentumosakkeille. Hänen tuottonsa on ollut esim. 10 vuoden aikavälillä huomattavasti markkinatuottoa parempaa, mutta Carhartin mallin mukaan hänen ylituotto (alpha) on ollut 0. Voidaanko tällöin sanoa, että sijoittajalla ei ole ollenkaan erityisosaamista salkunhallinnassa vaikka tulokset ovat markkinoita parempia?! Näin on periaatteessa akateemikkojen mukaan, koska kuka tahansa voisi valita näiden tyylisiä osakkeita salkkuunsa ja saada samanlaisia tuloksia. Kysymys kuuluu: Miksi sitten kaikki sijoittajat eivät tee näin?! Minusta on suurta osaamista/taitoa hyödyntää oppimaansa ja laittaa se käytäntöön.

Lopuksi

Sanotaanko, että en ole yllättynyt tuloksista. Osakkeet, joita salkkuni sisältää ovat pääosin isoja, vahvan kilpailuedun yrityksiä. Näille osakkeille on ominaista markkinoita alhaisempi heilunta, mutta ei välttämättä alhaisemmat tuotot. Tietysti isoilla, läpikotaisen arvioiduilla osakkeilla on vaikea saavuttaa jatkuvasti tavallista parempia tuloksia. Mielestäni ainoa mahdollisuus onkin keskittyä pitkään aikaväliin ja ostaa näitä osakkeita silloin kun ne tippuvat muun markkinan mukana. Yksityissijoittajan etu salkunhoitajiin nähden on, että meillä on aikaa odottaa tuloksia hyvistä yhtiöistä, vaikka niiden lyhyen aikavälin kurssinousun odotukset voivat näyttääkin huonoilta. Salkunhoitajia kun arvioidaan pahimmillaan parin kvartaalin perusteella, niin niiden on juostava lyhyen aikavälin tuotto-odotusten perässä ja jopa poiketa mahdollisimman vähän markkinatuotosta (ura riski): on ainakin jotain positiivistä olla yksityinen sijoittaja!

Nykyisen strategiani ongelmana on kuitenkin, että laadukkaita yrityksiä tulee myyntiin todella harvoin hyvään hintaan. Siksi olenkin kehittämässä uutta strategiaa, jonka tulokset poikkeavat tässä kirjoituksesta saaduista merkittävästi. En ole hylkäämässä missään nimessä käyttämääni nykyistä sijoitusstrategiaa, mutta tarvitsen myös toisen mielenkiintoisen tavan hyödyntää lukemaani sekä oppimaani tietoa.



Ps. En tule enää jatkossa ilmoittamaan blogissani euromääräisiä lukuja, vaan kaikki tulee pohjautumaan suhteellisiin tuloksiin. En koe, että haluan enää jakaa kasvavan salkun kokoa netissä kaikkien kanssa, vaan pidän lukemat vain oman perheen tiedossa. Tulen kuitenkin myös jatkossa kommentoimaan sijoituksia ja salkkuni sisältöä entiseen tapaan.

15 kommenttia:

  1. Loistava kirjoitus jälleen kerran! Mutta missä kaikki kommentit ja keskustelu aiheesta? Arvaus: asia on liian haastava suurimmalle osalle sijoittajista. Tämä on harmillista, mutta toisaalta osoittaa hyvin miksi perehtymällä asioihin syvällisemmin on mahdollista saada reilusti indeksejä parempaa tuottoa.

    Jos arvata saa niin uskon sinun suuntaavaan yhä enemmän small-cap ja arvo-osakkeiden suuntaan tämän vaihtoehtoisen sijoitusstrategian kanssa. Se on aivan oikea suunta!

    Itse ajelin Fama-Frenchin kolmifaktorimallilla salkkuni vuoden vaihteessa ja tulokset ovat niiltä osin luettavissa blogissani.

    Luettu ja opittu tieto kannattaa ilman muuta hyödyntää. Jatka hyvää työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kannustuksesta!

      Olen ihmetellyt samaa asiaa jo pidempään. Blogin lukijamäärä kasvaa koko ajan, mutta kommentteja ei juurikaan tule. Yhtiökohtaisista jutuista monilla on mielipide ja ne myös herättävät useissa mielenkiintoa. Sinänsä edeltävä havainto on aika ristiriitainen, koska mielestäni sijoitusstrategialla ja sijoitusosaamisella on huomattavasti suurempi vaikutus lopputulokseen kuin yksittäisillä sijoituskohteilla...

      Sijoitustuloksesi on ollut loistava millä tahansa mittarilla katsottuna! Oletko muuten ajanut tuotot myös Carhartin mallin lävitse?

      Strategia pohjaa nimenomaisesti piensijoittajalle mahdollisiin ylituoton mahdollisuuksiin, jotka hyödyntävät havaittuja säännönmukaisia poikkeamia markkinatehokkuudesta. Nimenomaan täysin automatisoidun sijoitusprosessin muodostaminen kiinnostaa sijoittamisen psykologisten haasteiden välttämiseksi (kontrollointi), koska huomaan kuinka vaikeaa on toteuttaa nykyistäkin strategiaa - esim en saa myytyä Rig:ä salkusta vaikka todennäköisesti se olisi kannatavaa tälläkin hinnalla!

      Poista
    2. Olen myös itse kiinnostunut enemmän kokonaisuudesta, ts. siitä millaisen portfolion pystyn muodostamaan kuin yksittäisistä osakkeista. Jokin osake voi irrallisesti katsottuna olla "huono", mutta sille voi olla portfoliossa muita täydentävä paikkansa jolloin omistuskin on perusteltu. Iso osa sijoittajista keskittyy aivan liikaa yksittäisiin osakkeisiin ja unohtaa kokonaisportfolion.

      Momentum faktoria en omassa mittauksessa käyttänyt, mutta se olisi toki tehtävissä.

      Sijoittaja omine emootioineen on sijoittajan pahin vihollinen. Jollei sijoitusstrategia ole automatisoitu osto- ja myyntitoimeksiantoja myöten samoja ongelmia kohoaa kuin ennenkin. Vaatii itsekuria toteuttaa strategiaa. Oma strategiani on kvantitatiivinen joten allaoleva malli kertoo mitä ostaa ja mitä myydä. Silti tuntuu toisinaan vaikealta toteuttaa sitä. Esimerkiksi hintansa kaksinkertaistunutta osaketta voi olla vaikea myydä, kun kurssi osoittaa kohti taivasta ja yhtiön tulevaisuus ruusuiselta. Tai vastaavasti tappiollista positiota kun itse tuntee että yhtiön oikea arvo olisi jotain aivan muuta. Näin on kuitenkin tehtävä sillä muutoin strategia ei toimi. Automatisoitu prosessi siis auttaa, muttei tee autuaaksi.

      Muuten, Nokian tippuminen pois STOXX 50 indeksistä on juuri luomassa yhden hyväksikäytettävän anomaliatilanteen. Indeksi- ja ETF rahastot ovat pakotettuja myymään omat positionsa ja niitä on paljon. Onhan kyseessä blue chip indeksi. Lukuisten tutkimusten mukaan indeksistä tippumiset ja niihin nousut ovat tilanteita joissa voi tehdä alphaa.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen kirjoitus ja kiitokset linkeistä. Itsellä on salkun tarkemmassa tarkastelussa toistaiseksi ongelmana datan määrä, sillä vielä muutaman havainnon perusteella ei ole vielä mielekästä ajaa regressioita. Täytyy hetken aikaa toteuttaa omaa strategiaa ja kartuttaa dataa salkusta.

    Yksi mahdollisuus toki olisi kerätä pävittäisiä havaintoja. Toisaalta kuukausittaiset havainnot ovat ehkä järkevämiä pitkän tähtäimen sijoittajalle.

    Olisi kieltämättä mielenkiintoista tietää mistä tekijöistä salkun tuotto muodostuu ja onko touhussa järkeä :) Tämän perusteella on sitten helpompi muuttaa strategiaansa, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi kuten ilmeisesti oletkin tekemässä.

    Kritiikki osuu kieltämättä kohdalleen. Hassua miten markkinoita kovempi tuotto vain siivotaan johonkin faktoriin ja sitten perustellaan, että itseasiassa tuotto olikin vain korvausta "riskistä" ,jota kuitenkin tuntuu olevan erittäin vaikea määritellä. Siinä olisi jollekin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Ovatko esim. pienet yritykset riskisempia kuin suuret? Ongelmaksi taitaa muodostua, että millä tätä "riskiä" pitäisi mitata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ole hyvä!

      Munkin data on vasta vähän yli vuoden ajalta, joten suuria johtopäätöksiä ei kannata vielä tehdä varsinkaan tuottojen osalta. Toisaalta tyylianalyysin näkökulmasta on nyt jo hyvin hyödyllistä ajaa regressioita että ymmärtää perin pohjin oman salkun piirteet.

      Suosisin päiväaineiston käyttöä kuukausi ja vuosiaineiston sijaan. Itselläni ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tuottaa päivädataa koko salkusta, joten joudun tyytymään kuukausi pohjaisiin havantoihin.

      Uskon, että sattuman varaisesti poimittu arvo- tai pienyhtiö saattaa sisältää huomattavasti enemmän riskiä kuin läpikotaisin analysoitu iso yhtiö. Nimittäin osa esim. Arvoyhtiöistä on täysin aiheesta arvostettuja matalalle. Niiden liiketoiminta saattaa olla hyvin riskistä (yksi asiakas...) tai kannattavuus/velkaisuus todella huolestuttavalla kantilla. Jos sijoittaja sattuu poimimaan salkkuunsa vain pari arvoyhtiötä, niin altistuu hän suurelle sijoituspääoman menettämisen mahdollisuudelle, jos arvoyhtiöiden riskit laukeavat. Tämän vuoksi on suositeltavaa että sijoittaja ostaa laajemman portfolion arvo/pienyhtiöitä, jotta parin sijoituskohteen huono tulos ei pilaa kokonaistuottoa. Toki sijoitustulosta voi vielä yrittää parantaa poimimalla potenttiaaliset mädät omenat pois sijoituskohteiden joukosta...

      Poista
  3. Buffett on jossain haastattelussa varsin osuvasti todennut noihin riskimalleihin, että hän ei ymmärrä miten runsaasti laskenut osake halvemalla hinnalla voisi olla jotenkin huonompi sijoitus kuin sama osake ostetuna hetkeä aikaisemmin kalliimmalla hinnalla. Tällä logiikalla voi helposti ymmärtää, että jonkin teorissa mättää.

    Kirjoittelussa liikutaan sen oikean asian ytimessä. Mielestäni yksi oeellinen asia sijoittamisessa on myöntää itselleen, että ei osaa ennustaa tulevaisuutta. Esimerkkinä tuo Nokian tippuminen indeksistä ei kerro tulevaisuudesta mitään. Voi olla, että "paha" jatkuu ja Nokia tippuu muistakin indekseistä. Samalla tulee tilanne, että pienikin positiivinen uutinen voi saada aikaan suuria nousuja yllättäen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulevaisuutta ei kukaan osaa ennustaa, mutta tietyt asiat ovat todennäköisempiä kuin toiset. Ja näiden mukaan on hyvä mennä. Tutkimusten mukaan on todennäköisempää että indeksistä poistettava yhtiö laskee sen seurauksena ja indeksiin nouseva kallistuu. Ennustamisen kanssa on vähän sama asia. Lähitulevaisuutta on helpompi ennustaa kuin esim. 5 vuoden päähän. Indeksistä poistosta on kyse lyhyen aikajänteen tapahtumasta.

      Samaan todennäköisyyksien mukaan menemiseen perustuvat myös sijoitusstrategiat. On malli, jonka mukaan on todettu miten strategia on toiminut. Mikään ei takaa, että strategia toimisi myös jatkossa. Jos on todennäköistä että jonkin toimii sitä kannattaa käyttää. Se mikä ei ole toiminut ei yleensä toimi sen paremmin jatkossakaan.

      Poista
    2. Warren,

      Asia on juurikin kuten totesit. Mikäli yrityksen liiketoiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta hinta on laskenut, niin osakkeesta on itse asiassa tullut houkuttavampi tuottoodotuksen noustessa ja riskisyyden laskiessa. Perinteisen rahoituksen mukaan osakkeesta on tullut riskisempi, koska sen vola ja mahdollisesti beta-kerroin on noussut... Jokainen voi valita mielipiteensä riskisyydestä, mutta itse olen valinnut ensimmäisen tulkintanäkökulman omaksi totuudekseni.

      KTR,

      Indeksiin nousut ja laskut on tosiaan hyviä paikkoja tehdä tuottoa melko todennäköisillä odotusarvoilla. Nykyinen passiivisten strategioiden määrä on jo huomattavan iso, joten niiden sisällön lähes yhtä aikainen vaihtaminen luo markkinoille hinnannousun tai -laskun paineita.
      Toinen potentiaalinen tilinteon paikka voisi olla spinoffit. Usein emosta erotettavat liiketoiminnot ovat liian pieniä isojen rahastojen salkkuun, jolloin niiden hinnat voivat tippua heti erottamisen jälkeen. Toisaalta kurssilaskun jälkeen nämä spinoffit voivat olla piensijoittajalle hyviä sijoituskohteita kun niiden hinnat ovat laskeneet kohtuuttoman alas.

      Poista
    3. Warren,

      Asia on juurikin kuten totesit. Mikäli yrityksen liiketoiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta hinta on laskenut, niin osakkeesta on itse asiassa tullut houkuttavampi tuottoodotuksen noustessa ja riskisyyden laskiessa. Perinteisen rahoituksen mukaan osakkeesta on tullut riskisempi, koska sen vola ja mahdollisesti beta-kerroin on noussut... Jokainen voi valita mielipiteensä riskisyydestä, mutta itse olen valinnut ensimmäisen tulkintanäkökulman omaksi totuudekseni.

      KTR,

      Indeksiin nousut ja laskut on tosiaan hyviä paikkoja tehdä tuottoa melko todennäköisillä odotusarvoilla. Nykyinen passiivisten strategioiden määrä on jo huomattavan iso, joten niiden sisällön lähes yhtä aikainen vaihtaminen luo markkinoille hinnannousun tai -laskun paineita.
      Toinen potentiaalinen tilinteon paikka voisi olla spinoffit. Usein emosta erotettavat liiketoiminnot ovat liian pieniä isojen rahastojen salkkuun, jolloin niiden hinnat voivat tippua heti erottamisen jälkeen. Toisaalta kurssilaskun jälkeen nämä spinoffit voivat olla piensijoittajalle hyviä sijoituskohteita kun niiden hinnat ovat laskeneet kohtuuttoman alas.

      Poista
    4. Noista spinneistä Greenblatt on kirjoittanut kokonaisen kirjan. Joel teki spinnejä ja muita erikoistilanteita käyttäen 50% p.a. tuottoa. Yhteenvetona spinneistä oli että ensimmäisen vuoden ajan spinnatut yhtiöt tuottavat huonosti, mutta toisena ja kolmantena erittäin hyvin.

      Poista
  4. Tämä iphonella kirjoittaminen on syvältä!!! Pitkä teksti hävis bittiavaruuteen. Katotaampa illalla uudestaan kun pääsee koneen ääreen.

    VastaaPoista
  5. Hyvä juttu! Huomasin tämän jutun vasta luettuani uusimman jutun Buffetista.

    Ajoin regressioanalyysin salkkuni tuloksia vasten ajalta 2010-6/2013. Suuremmasta datamääärästä huolimatta Excel ei saanut dataa sovitettua kovin hyvin. Käsittääkseni tuloksista ei voi juurikaan päätellä mitään. En ole regressioanalyysin asiantuntija, joten voin olla määrässä.

    Sain seuraavat Adjusted R Squared arvot:

    - Hyvät yhtiöt:
    - NA : 0,06
    - NA USD/Euro korjattuna : 0,25
    - Global : 0,05

    - Erikoistilanteet:
    - NA : 0,30
    - NA USD/Euro korjattuna: 0,38
    - Global: 0,23

    Adjusted R Squared on välillä 0,05 - 0,3. Eli käsittääkseni mallin selitysvoima on melkoisen alhainen?

    Tulosten perusteella erikoistilanteitteni tulos korreloi jonkin verran arvopreemion kanssa (0,3). Yhtiöiden pienuus- tai momenttipreemion vaikutusta ei näkynyt (lähellä nollaa). Nämä tulokset eivät juurikaan vastaa todellisuutta, sillä tyypilliset arvostukset salkussani ovat erittäin alhaisia ja kaikkien yhtiöiden MCAP on pienempi kuin 500M.

    Hyvien yhtiöiden tulokset heittelevät niin paljon vaihtaessani vertailudatasta toiseen, ettei tuloksista oikein voi päätellä mitään.

    KTR totesi keskustelun alussa, että aihe on haasteellinen. Täytyy todeta että kaiveltuani, miten regressioanalyysi toimii, oli pettymys että tulokset olivat lähes selittämättömiä. Aihe on tosiaan haasteellinen.

    VastaaPoista
  6. Kiitti!

    Hyvä että testasit omaa salkkuasi! Sunkin sijoitukset on kuitenkin valtavirrasta poikkeavia, joten tulokset kiinnostaa.

    Aihe tuntuu tosiaan olevan vähän "eksoottisempi", niin keskustelu jää aina pikkasen ikävä kyllä vähemmälle.

    Toi hyvien yhtiöiden tulos on aika ihmeellinen ja olisin odottanut ainakin pikkasen korkeampia selitysasteita. Yleensä isot ja hyvät yhtiöt korreloi ainakin kohtuu vahvasti ainakin markkinoiden kanssa. Lisäksi muillekin faktoreille saa ainakin jonkinlaisia arvoja.

    Selittämättömät tulokset saattavat johtua myös salkun tuloksia verrattavan faktoridatan "oikeellisuuteen". Mikäli salkun yhtiöt on suurilta osin esim. suomalaisia ja silti käytetään globaalia/eurodataa, niin tulokset saattavat olla mystisiä.

    Erikoistilanteiden kohdalla saadut tulokset voivat olla erikoisia, jos juuri sinun osakkeet poikkeavat muiden pien- ja arvoyhtiöiden tuloksista. Esim. salkkusi saattaa olla täynnä pieniä hyvin tuottaneita yhtiöitä, jotka olet onnistunut poimimaan pienyritysten joukosta. Tällöin laajan pienyhtiöjoukon tuotto ei selitä sinun salkun tuottoa, jonka vuoksi faktorin/mallin selitysaste voi olla matala. Oikeastaan on vain parempi, että mitkään testatuista faktoreista ei juurikaan selitä tuottojasi. Tällöin voit sanoa "oikeasti" olevasi kykeneväinen tuottamaan alphaa passiivisten strategioiden päälle!

    Kuinka paljon muuten oli testaamasi alphat? Entä niiden t-arvot?

    VastaaPoista
  7. Erikoistilanteet:
    - alpha: 1,16
    - t-arvo: 1,93

    Hyvät yhtiöt:
    - alpha: 0,27
    - t-arvo: 0,47

    Odotin että hyvät yhtiöt olisi korreloinut mukavasti ja että erikoistilanteet ei olisi. Nyt kumpikaan ei korreloinut riittävästi, jotta tuloksilla olisi merkitystä.

    Molemmissa Pohjois-Amerikka on selvästi suurin alue. Suomalaisia osakkeita minulla ei ole salkussa yhtään.

    VastaaPoista
  8. Aika mielenkiintoista, että hyvien yhtiöiden tuloksia ei pysty selittämään jenkkidatalla, kun samalla alpha ja t-arvo on lähellä nollaa.

    Erikoistilanteiden kohdalla tulos on hyvä. Alpha on yli prosentin kuukaudessa, jota ei pysty selittämään testatuilla faktoreilla (vaikka t-arvo lähellä 1,96). Olet siis onnistunut tekemään tuottoa jota ei ole mahdollista seurata helposti passiivisella strategialla!

    VastaaPoista